Aluevaalitulos: vihreät nuoret tyytyväisiä, samoin Vantaa-Kerava, Kainuu ja Etelä-Karjala

Vaikka aluevaalit olivat lajissaan ensimmäiset, voi menestystä verrata kuntavaalitulokseen. Sen perusteella vihreät tavoitteli 9 prosentin kannatusta, mutta jäi lopulta siitä lähes kahden prosenttiyksikön päähän. Vertailussa on otettu huomioon Helsingin pysyminen näiden vaalien ulkopuolella.

Uusimaa oli jaettu neljään hyvinvointialueeseen, joista Vantaa-Keravan alue nousi vihreiden ykköseksi 13 prosentin kannatuksella. Siinäkin on piirun verran pudotusta kuntavaalitulokseen verrattuna.

Uudenmaan kolme muuta aluetta sen sijaan menettivät kukin yli 3 prosenttiyksikköä eli kuntavaalien äänestäjistä peräti yli 26 000 äänestäjää katosi muualle tai jätti äänestämä.

Aluevaalien tulosta on jo ehditty ruotia. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Atte Harjanne tviittasi, että vaalit on käyty ja tulos on tietysti pettymys. ”Pohdinnan paikka ja työtä edessä.”

Vaaleja Ohisalon sijaisena vetänyt Iiris Suomela ei allekirjoita väitettä, että vihreiden suunta olisi nyt kahden tappiovaalin jälkeen hukassa.

”En lähtisi yleistämään. Näissä vaaleissa vihreillä oli erityisiä haasteita.”

Europarlamentaarikko Ville Niinistö on penännyt jopa aivan uutta alkua. Suomela kuitenkin toppuuttelee.

”Meillä on toki iso työ sote-sektorin haltuunotossa ja puolueen luottamuksen rakentamisessa.”

Omasta roolistaan Suomela toteaa, että vaalitulos ei ole yhdestä ihmisestä kiinni. Hän huomauttaa myös, että vihreät aktiivit ovat olleet kaksien vaalien vuoksi väsyneitä.

”Mehän emme saa rahoitusta yhtä laajasti kuin kilpakumppanit ja vapaaehtoisia kuormittavat työ, opinnot ja perhe. Aktiivien jaksamista on puolueen johdon ja toimiston tuettava vielä nykyistäkin enemmän.”

Nuoret tyytyväisiä

Vihreiden nuorten puheenjohtajat Peppi Seppälä ja Jami Haavisto ovat jakaneet tyytyväisinä numeroita nuorten menestyksestä.  Nuorista valtuutetuista yli 17 prosenttia, 16 henkeä,  on vihreitä. Vastaava luku on muilla puolueilla 3–6,5 prosenttia.

”Olemme nuorten keskuudessa aivan selvä ykkönen”, iloitsee Peppi Seppälä.

”Meillä on nyt nuorin kuntavaltuutettu, aluevaalivaltuutettu, kansanedustaja ja europarlamentaarikko.”

Vihreiden yleisestä kannatuksen hupenemisesta Seppälä toteaa, että aluevaaleille ei ehkä kannata antaa liikaa painoa.

”Mutta kevään ilmastoneuvotteluissa selviää, miten vihreät saa hallituksessa omia tavoitteitaan läpi.”

Kainuussa kannatus säilyi

Kainuussa vihreiden kannatus ei juuri muuttunut, joten vaalit sujuivat odotusten mukaan. Eniten vihreiden ääniä keräsi Silja Keränen, 359 ääntä, ja hänen lisäkseen valtuustoon pääsi kaksi muuta. Keränen on vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja.

”Nämä vaalit olivat todella aluevaalit. Kukin kunta, kirkonkylä ja asutuskeskittymä keskitti äänensä tunnetulle, luotetulle ihmiselle. Keskusta osasi hyödyntää lähipalveluajattelua ja pelkoa oman terveyskeskuksen lähdöstä.”

”Vihreiden näkökulmasta on tarpeen pysähtyä sen ääreen ja tunnistaa, mistä tässä on kyse”, sanoo Keränen puhelinhaastattelussa.

Keränen pohti alueiden tulevaisuutta syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Missä syrjä sijaitsee.

Lapissa vihreiden kannatus väheni saman verran kuin maassa keskimäärin eli 1,7 prosenttiyksikköä. Takana olivat kuitenkin hyvin menneet kuntavaalit.

”Meidän olisi pitänyt saada enemmän ehdokkaita, nyt Lapissa oli vain 20 vihreää ehdokasta. Kaikkia kuntavaaliehdokkaita emme saaneet innostumaan heti uusista vaaleista”, sanoo Lapin piirin toiminnanjohtaja Tarja Pasma.

Lapissa ollaan kuitenkin verrattu tulosta aiempiin sotekuvioihin. Ennen aluevaltuustoa asioista päätettiin kolmella taholla: Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja Lapin pelastuslautakunnan voimin. Näissä yhdessäkään vihreillä ei ollut edustusta, mutta aluevaltuustoon pääsi kuitenkin kaksi vihreää. Syytä siis tyytyväisyyteen Lapissakin!

Yllättäviä uusia nimiä

Kaikilla hyvinvointialueilla on nyt ainakin yksi vihreä valtuutettu. Joukossa on paljon kunta- ja valtakunnan politiikasta tuttuja nimiä, kuten vaikkapa jyväskyläläinen kansanedustaja Bella Forsgrén, 1277 ääntä.

Mukana on myös yllätyksiä. Etelä-Karjalassa sellainen on imatralainen eläköitynyt lääkäri Marja Estola, 1274 ääntä.

”Meilläkin näkyi, että sote-alan ammattilaiset vetivät hyvin ääniä, lääkärit ja hoitajat. Kaakkois-Suomessa ollaan tyytyväisiä tulokseen, kun kyseessä olivat kuitenkin uudenlaiset vaalit ja uusi hallinnon taso”, sanoo vihreiden Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja Sonja Kähäri.

Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla ilman aiempaa vaalikokemusta kampanjoinut psykologi Emma Heikura sai kolmanneksi eniten vihreiden ääniä eli 544.

Myös Tampereella eli Pirkanmaan alueella kolmen kärkeen mahtui aivan uusi nimi, ilmastonmuutosahdistusta tutkinut Julia Sangervo. Hän sai 1276 ääntä, Iiris Suomela 1406 ja ykkösehdokas Jaakko Mustakallio 1924 ääntä.

Analyysin paikka

Aluevaalituloksissa riittää pohdittavaa vielä toiseksikin toviksi. Monessa piiritoimistossa mietitään jo, miten aktivoida paikallisia yhdistyksiä taas toimintaan korona-ajan toivon mukaan pikku hiljaa loppuessa.

Kuopion vihreiden toiminnanjohtaja Tero Kankaanperä on yksi heistä. Sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa jäätiin yhden valtuustopaikan verran alle tavoitteiden.

”Onhan se hämmentävää, kun alle 5 000 asukkaan Tervo ja Vesanto saavat paikan aluevaltuustoon, mutta pari niitä isompaa ei saanut yhtään ehdokasta läpi. Ennakkoon puhuttiin vain siitä, miten paikat keskittyvät keskuskaupungin ehdokkaille.”

Keskusta sai Tervossa 70 prosenttia kuntalaisten äänistä ja Vesannossa 64 prosenttia. Keskustalla on ylipäätään kattava aktiiviverkosto ympäri maata, kun taas vihreillä ei ole vielä kaikissa keskisuurissakaan kunnissa aktiiviväkeä.

”Toivoisin, että meillä olisi intoa kirjoittaa vihreiden toiminnasta kuntatasolla. Paikallisten äänen pitäisi kuulua vaikka omissa blogeissa, jos ei aina olekaan niin helppo päästä alueellisten medioiden sivuille.”