Verden kuusiosainen Kuuma kaupunki -juttusarja tarkasteli syksyn aikana kuumenemisen vaikutusta kaupunkeihin ja kaupunkirakentamiseen.
Verden kuusiosainen Kuuma kaupunki -juttusarja tarkasteli syksyn aikana kuumenemisen vaikutusta kaupunkeihin ja kaupunkirakentamiseen.
Voimistuvien hellejaksojen tuoma kuumarasitus tuo uuden muuttujan lisää jo entuudestaankin vaikeaan kaupunkisuunnittelun yhtälöön. Etenkin, kun ratkaisun pitää toimia talvellakin. Lämpösaarekeilmiön pahenemista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista laajemminkin pohtivat Kuuma kaupunki -juttusarjan viimeisessä osassa vihreät toimijat.
Liiallinen ja huonosti suunniteltu kaupunkirakenteen tiivistäminen johtaa muiden haittojen lisäksi lämpösaarekeilmiön voimistumiseen, katsoo arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi. Ongelma korostuu lisääntyvien hellejaksojen myötä. Ilmastotekijöiden huomioon ottamisessa on ristikkäisiä paineita. Asumme yleensä samoissa asunnoissa kesät ja talvet.
Viheralueet voivat lieventää kaupunkikeskustojen lämpösaarekkeiden kuumenemista, mutta ihan helppoa se ei ole. Kuumenemiseen vaikuttaa tiiviin rakentamisen lisäksi moni muukin tekijä aina maaston muodoista tuulioloihin saakka. Siksi tarvitaan suunnittelua.
Lämpösaarekkeiden kuumentumista voi kaupungeissa ehkäistä hyvällä suunnittelulla. Mutta mitä suunnittelussa oikeastaan pitää ottaa huomioon? Mitkä toimenpiteet tepsivät? Tampereella asiaa on tutkittu, Helsingissä työ on vasta käynnistymässä.
Kaupunkirakenteen vaikutus ilmastonmuutoksen hallintaan ja siihen sopeutumiseen on olennainen, samoin keskustelu asutuksen keskittymisestä ja erityisesti Helsingin kasvusta. Ratkaisu Helsinginkään ongelmiin ei kuitenkaan ole Helsingin kasvun lopettaminen. Mutta oleellista on, miten Helsinki kasvaa.
Huono uutinen: ilmastonmuutos uhkaa kuumentaa etenkin tiiviitä kaupunkikeskustoja
sietämättömiksi pätseiksi kesäisin. Hyvä uutinen: Kuumenemista voi ehkäistä ennalta, kun se otetaan huomioon suunnitelmissa.