Satu Hassi: Ensin vihreiden tavoitteita pilkataan, sitten toteutetaan

Satu Hassin kanssa hänen urastaan keskustellessa esiin nousee yksi sulkeutuva ympyrä ja kaksi kaarta. 

“Molemmilla kausilla tunnetun maailman peruspilarit ovat rytisseet”, hän kuvaa aikoja.

Hassi aloitti uransa kansanedustajana 1991. Niinä aikoina Suomi putosi lamaan, oli Neuvostoliiton vallankaappausyritys ja hajoaminen, tuli pankkikriisi, joitakin isoja firmoja ja valtava määrä pieniä kaatui.

Kaudella 1991–95 Suomi haki EU:n jäsenyyttä, joka toteutui kauden lopussa.

“Tällä nykyisellä kaudella mullistusten ympyrä sulkeutuu, kun korona muutti aika paljon asioita. Sitten päälle Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja siinä pohjavirtana, että Putin haluaisi panna peruutusvaihteen päälle, palauttaa Neuvostoliiton ja sanella muulle Euroopalle ehtoja, mikä on kuin kylmän sodan astelemiin paluuta.”

Hassi muistelee välillä noussutta optimismia, kun ajateltiin, että energiaa riittää ydinsodan pelon sijasta järkeviin asioihin kuten ilmastonsuojeluun.

“Nyt sotilaallinen uhka on palannut ja asevarustelu varmaan kiihtyy. Taas käytetään rahaa kestävän tulevaisuuden kannalta vääriin asioihin.”

Hassi korostaa, että hän ei kritisoi asiaa.

“Eihän mistään järkevistä asioista tule mitään, jos Putinin annetaan vallata Eurooppaa pala palalta.”

Juurten järsimistä maakuopissa

Tuon takaiskuisen ympyrän lisäksi Satu Hassi näkee positiivisen vihreän kaaren. Se kuvaa sitä kehitystä, jossa vihreiden ja ylipäätään luonnonsuojelijoiden esille nostamat asiat on ensin tyrmätty täysin, sitten kuitenkin vähitellen niitä on toteutettu. Harva kokee, että taloudellista haittaa olisi syntynyt.

“Asioita, joita vihreät ovat nostaneet jo 90-luvun alussa, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus, pidettiin ensin marginaalisina, niille hymähdeltiin, niitä pidettiin viherpiiperryksenä.”

“Nyt niistä on tullut, ei ihan kaikkien, mutta kaikkien rationaalisesti toimivien vakavasti otettavia juttuja.”

“Ympäristönsuojelua on vastustettu väittämällä, että vihreät haluavat ihmisten palaavan värjöttelemään maakuoppiin ja järsimään jotain juuria. Tulee kauhea työttömyys ja itku ja hammastenkiristys ja kaikesta, mikä on mukavaa, joudutaan luopumaan, jos aletaan suojella ilmastoa.”

“Taivaan olisi pitänyt pudota jo parikymmentä kertaa”, Hassi hymähtää.

Ennallistamisasetus seuraava mörkö

1970-luvulla, kun alettiin vaatia metsäteollisuuden todella pahasti pilaamien vesien puhdistamista, kerrottiin, että metsäteollisuus loppuu ja muuttaa pois. Vesiä alettiin puhdistaa ja teollisuus jatkui. 1980-luvulla vaadittiin rikkipäästöjen puhdistamista.

“Taas sama juttu. Peloteltiin, että sähkön hinta nousee ihan kamalasti. Mutta kun päästöjä alettiin puhdistaa, ei kukaan huomannut sähkön hinnassa mitään heilahdusta. Se tapahtui niin pehmeästi.”

Europarlamentaarikkona Hassi joutui henkilökohtaisesti myrskyn silmään ajaessaan rikkidirektiiviä merenkulkuun. Myös sen piti lopettaa merenkulku Suomesta. Mutta toisin kävi: laivojen rikinpuhdistamisesta tuli suomalaiselle teollisuudelle menestystarina, eikä merenkulku loppunut.

Kaikista puheista huolimatta kehitys on kehittynyt. Hassi esittelee Energiateollisuuden tiedotteen. Siinä käy ilmi, että Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöt ovat huippuvuodestaan alentuneet yli 70 prosenttia.

“Tämähän on aika dramaattinen muutos, mutta tuskin kukaan kansalainen on arjessaan huomannut tämän aiheuttaneen mitään kurjistumista.” 

Hyvän kehityksen takana on sekä kansallisia että EU:n toimia. Päästökauppa, jonka väitettiin tuhoavan teollisuuden, on ohjannut puhtaampiin ratkaisuihin. Aikanaan parjattu EU:n päätös hehkulampuista luopumisesta on johtanut maailmanlaajuisiin markkinoihin led-valaisimille. EU:n päätöksellä myös kotien sähkölaitteiden valmiustilan energiankulutus väheni.

“Ja nyt sitten ennallistamisasetus on se, joka pudottaa sen taivaan”, Hassi heittää.

Kilpajuoksu käynnissä

Mutta vaikka paljon hyvää on tapahtunut, käynnissä on edelleen kilpajuoksu. Hassi toteaa, että sekä ilmastonmuutos että ilmastoratkaisut kehittyvät nyt ennusteita nopeammin. Vielä ei tiedetä, kumpi voittaa.

“Ratkaisut etenevät kiihtyvää vauhtia. Mutta eihän ne ongelmattomia ole. Samalla tavalla kuin fossiilisten kaivaminen, tottakai myös uusiutuvan energian tarvitsemien materiaalien kaivaminen vaikuttaa. Kaikkien esineiden materiaali on peräisin kaivoksesta tai metsästä tai pellolta.”

“Maailma ei ole todellakaan ole valmis. En voi poistua näyttämöltä ajatellen, että olen saanut maailman valmiiksi”, Hassi hymähtää.

Lobbarijärjestöt hitaimpien asialla

“Olen todella iloinen, että meillä (vihreillä) on energisiä fiksuja nuoria ihmisiä todella paljon. Esimerkiksi tässä 20 hengen eduskuntaryhmässä on 14 uutta toinen toistaan fiksumpaa.”

“Mutta toisaalta meihin kohdistuva vihapuhe on varsin voimakasta. Nyt vaikuttaa siltä, että varsinkin maaseudulla on aika paljon mennyt läpi sellainen puhe, että vihreiden politiikka autioittaisi maaseudun ja tappaisi suomalaisen elintarviketuotannon.”

Hassi näkee, että vihreillä on paljon annettavaa kestävän suomalaisen maataloustuotannon kehittämiseksi. Hän näkee myös maaseudulla paljon toimintaa, jossa otetaan luonto huomioon ja eläimiä kohdellaan paremmin kuin laki vaatii.

Ongelmaksi hän kokee erityisesti alan lobbausjärjestöt, jotka edustavat usein alansa konservatiivisimpia häntiä.

“Meppinä huomasin usein, että eri alojen lobbarit vastustivat jotain, mutta alan yritykset puolustivat, koska niillä oli valmiita uusia ratkaisuja.”

Hassi nimeää Elinkeinoelämän Keskusliitto ilahduttavaksi poikkeukseksi. EK ilmoitti neljä vuotta sitten tukevansa Suomen ilmastopolitiikkaa, jossa ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle 1,5 asteeseen. Järjestössä nähtiin, että toisaalta, jos maapallo tuhotaan, ei ole bisnestä ja toiseksi myös, että ilmastoratkaisut ovat hirveän tärkeä bisnesala.

Naisia eturiviin

Positiivisen, joskin kuoppaisen, vihreän kehityskaaren lisäksi Hassi kertoo naisten aseman kehittymisestä myös politiikassa.

“Ensimmäisellä kaudella valiokunnassa vastapäätä istunut mies kommentoi usein hameeni pituutta, kaula-aukkoni syvyyttä ja yleisemmin ulkonäköä. Muutenkin puheet olivat usein hyvin seksistisiä.”

Hassi muistaa tv-kuvaajan, joka keskittyi hänen ja toisen naisedustajan takapuoliin.

Hassi ja vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes olivat ensimmäiset naiset puolueidensa puheenjohtajina hallitusneuvotteluissa ja hallitusryhmien johtajien ryhmässä, jota silloin kutsuttiin koplaksi.

Hassin eduskuntauran aikana Suomi on saanut ensimmäisen naispuolisen eduskunnan puhemiehen, naispääministerin ja naispresidentin.

Kuntapolitiikan kautta vihreisiin

Hassi päätyi vihreisiin kun 1984 kunnallisvaaleissa ystävä pyysi häntä ”femppujen ehdokkaaksi” Tampereen vihreiden listalle.

“Lähdin mukaan tuen vuoksi, mutta en kuvitellutkaan, että tulisin valituksi.”

Pian ehdokkaaksi lupautumisen jälkeen Hassi sai tietää, että WSOY julkaisee hänen runokokoelmansa.

“Naisdiplomi-insinööri, joka julkaisee runokirjan oli moninkertainen kummallisuus. Miltei kaikki senaikaiset naistenlehdet haastattelivat minua, vaikka haastattelut kyllä loppuvat kuin seinään, kun ehdokaslistat julkistettiin.

Se varmisti läpimenon kunnallisvaaleissa.

Vuonna 1991 Hassi valittiin eduskuntaan. Siihen vaikutti 1989 käyty suuri kiista Tampellan tehdaskiinteistön kohtalosta.

“Olin valtuustossa näkyvin tyyppi vastustamassa Tampella-sopimusta. Se yritettiin hoitaa piilossa kesällä, mutta tarjosin asiasta juttua Ilta-Sanomiin, joka kiinnostui.”

Asiasta tuli valtakunnallinen. Sopimus kaatui, ja nyt Tampellan entinen tehdasalue on uusiokäytössä ja yhdessä Finlaysonin alueen kanssa tavallaan Tampereen vanha kaupunki.

Politiikkaan tuleville Satu Hassilla ainakin yksi selkeä viesti: politiikassa ei voi hoitaa vain niitä asioita, joita varten on politiikkaan tullut mukaan.

“Kaikki eteen tulevat asiat on hoidettava. Aina voi tulla pandemioita tai muita yllätyksiä.”

Eduskunnasta luopumisen jälkeen Hassi kertoo kirjoittavansa. Tulossa on seuraavaksi muistelmien toinen osa. Uutta runoteosta hän ei lupaa.

“Runot tulevat silloin kun ne tulevat.”

Monipuolinen ura: 

• Kaupunginvaltuutettu Tampereella 1985–2000 ja 2012–2017, kansanedustaja 1991–2004 ja 2015– ja  europarlamentaarikko vuodet 2004–2014.
• Vihreän liiton puheenjohtaja 1997–2001.
• Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri 1999–2002. 

Hassin lisäksi myös Heli Järvinen ja Outi Alanko-Kahiluoto ovat ilmoittaneet jättävänsä eduskunnan ensi keväänä.