Ohjus iski hermoon myös Suomessa

Tämän hetken tietojen mukaan Puolaan iskeytyneet ohjukset, tai niiden kappaleet, ovat peräisin Ukrainan ilmapuolustuksesta. Helmikuusta lähtien hyökkäyksen kohteena ollut maa puolustautuu Venäjän ohjuksia vastaan. Venäjä iskee koko maan alueelle, kauas rintamalinjoista, tuhotakseen Ukrainan infrastruktuuria.

Kun tieto Puolan kahdesta kuolonuhrista lähti liikkeelle, alkoi uutisissa ja some-kommenteissa levitä erilaisten oletusten vyöry. Kolmas maailmansota mainittiin, kuten myös Mainilan laukaukset. Alun uutisointia saattoi sekoittaa se, että Pentagonista tullut tieto venäläisvalmisteisista ohjuksista ymmärrettiin tiedoksi Venäjältä ammutuista ohjuksista.

Vaikka Nato-suurlähettiläät kutsuttiin pikaisesti koolle, olivat Nato-maiden ylimpien päättäjien kommentit varovaisia. Venäjää yleensä ärhäkästi arvosteleva Puolakin korosti asian tutkimista ja samoin sanoitti myös ehkä parhaiten asioita tietävä – kiitos sotilastiedustelun satelliittien – presidentti Joe Biden.

Suomessakin ylireagoitiin ja kiirehdittiin asioiden edelle väärään suuntaan.

Suomessakin ylireagoitiin ja kiirehdittiin asioiden edelle väärään suuntaan. On ikävää, että tavalliset kansalaiset panikoituvat ja somettavat suuressa hädässään. On outoa, että samaa tekevät poliittiset päättäjät.

Presidentti, pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri asettelivat sanansa varovasti, korostivat asian selvittelyä ja varoivat kaikenlaista pelonlietsontaa.

Kaikki eivät kuitenkaan osanneet laittaa jäitä hattuun.

Kokoomuksesta hermo petti puheenjohtaja Petteri Orpolta, joka tiistai-illan tviitissä kirjoitti Venäjän pelaavan vaarallista peliä iskemällä Puolaan. Puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Timo Heinonen tviittaili samaan tyyliin, samoin Arto Satonen ja kansanedustaja Sofia Vikman naljaili ympäristöministeri Maria Ohisalon ilmastoa koskevasta tviitistä: ”Pakko kiinnittää huomiota ministerin tilannetajuun, kun kaksi Venäjän ohjusta on iskeytynyt Nato- ja EU-maa Puolaan.” Tämäkin tviitti keräsi yli tuhat tykkääjää.

Osa some-viesteistä on viisaasti tykkänään poistettu, osa tietenkin pois-selitelty.

Osa yllä mainituista some-viesteistä on viisaasti tykkänään poistettu, osa tietenkin pois-selitelty. Silti vielä keskiviikkoisen Pekka Haaviston tiedotustilaisuuden jälkeen ulkoministerin varovaista kommentointia arvosteltiin kipakasti somessa.

Aivan Venäjän helmikuisen hyökkäyksen alusta saakka on keskusteltu siitä, että laajamittainen sota voi jossain vaiheessa, jollain tavoin läikkyä yli. Viime keväänä toimittajat kysyivät kolmannen maailmansodan ja ydinsodan mahdollisuudesta. Tällaisia kysymyksiä ei päättäjiltä ole kysytty ns. naismuistiin.

On puhuttu paljon siitä, miten mittavat sotatoimet tuovat mukanaan yksittäisten virheiden, teknisten vikojen tai inhimillisten erheiden riskin.

Tällä kertaa, nykytietojen valossa, virheen takana ovat ukrainalaiset. Suuressa kuvassa vastuun toki kantavat venäläiset, jotka koko sodan käynnistivät ja jotka tosiaan iskevät kaikkialle Ukrainaan siviilikohteisiin.

Venäjälle lännen ylireagointi tarjoaa herkullisen propaganda-aseen. ”Aina meitä syytetään.”

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi taas ei tunnu vielä löytäneen oikeaa tapaa viestiä tapahtuneesta. Jos ja kun lopullinen tutkinta päätyy osoittamaan ukrainalaisten osuuden tapahtuneeseen, Zelenskyin olisi viisasta osoittaa nöyryyttä tosiasioiden edessä. Asian kiistäminen loppuun asti ei ole hyvä viestintästrategia. Ukrainan presidentin viestintätapa on tähän asti saanut kehuja, joten hänen nyt valitsemansa linja ei tunnu viisaalta.

Asian kiistäminen loppuun asti ei ole hyvä viestintästrategia.

Puolan tapahtuma osoittaa, miten tärkeää on säilyttää maltti yllättävissä ja epäselvissä tilanteissa. Ilman kylmäpäisyyttä voi tahaton virhe johtaa vaaralliseen suuntaan.

Se, että tavalliset kansalaiset sekoilevat somessa, on sinänsä harmitonta. Toki toivoisi, että vakavissa tilanteissa taviksillakin olisi hetki aikaa miettiä, mitä retviittaa ja tykkää. Päättäjiltä taas sopii odottaa kylmäpäisempää harkintaa, oltiinpa sitten Naton porstuassa tai jo varsinainen jäsen.