Nato-jäsenyys
Kati Juva: Suomen otettava kantaa ydinaseriisunnan puolesta

Kati Juva: Suomen otettava kantaa ydinaseriisunnan puolesta

Suomen linja ydinaseisiin on selkeästi muuttunut. Aiemmin Suomi on pyrkinyt olemaan eturintamassa tukemassa ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita kuten ydinaseettomia vyöhykkeitä ja
aseriisuntaa kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Myös YK:ssa Suomi on aiemmin
tukenut ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita, kirjoittaa Kati Juva.

Millaisen Naton Suomi haluaa?

Millaisen Naton Suomi haluaa?

Suomen on mahdollista omaksua rauhantahtoinen ja sotilaallisen voiman käytön suhteen kriittinen linja myös Naton jäsenenä. Joku voisi kutsua tällaista linjaa pilkallisesti pasifistiseksi tai minimalistiseksi, mutta itse valitsen toisenlaisia adjektiiveja kuten vastuullinen, tulevaisuuteen suuntautunut, jopa isänmaallinen, kirjoittaa Martin Scheinin.

Provosointi voi johtaa täystuhoon

Provosointi voi johtaa täystuhoon

Provosointia välttelevän ulkopolitiikan aika tuli Venäjä-suhteiden osalta päätökseen 2000-luvun alussa, kun Suomi alko lähestyä Natoa. Kun Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallinen toiminta lisääntyy Suomessa, ydinsotaa johtavan virhetulkinnan todennäköisyys kasvaa huomattavasti, kirjoittaa Olli Tammilehto.

Asevarustelulle tarvitaan vihreä vaihtoehto

Asevarustelulle tarvitaan vihreä vaihtoehto

Vihreä turvallisuuspoliittinen vaihtoehto on hiipunut näkyvistä. Venäjän hyökkäyksen jälkeen vihreät ovat olleet eturivissä hakemassa Nato-jäsenyyttä. Vihreiden tulisi palata rauhanpolitiikan edelläkävijäksi näillä aloitteilla, kirjoittaa Marko Ulvila.

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen vihreät näyttää vahvistavan asemaansa Suomen kolmanneksi Nato-myönteisimpänä puolueena kokoomuksen ja RKP:n jälkeen. Mikään läpihuutojuttu jäsenyyden kannattaminen ei silti ole, kirjoittaa Eero Karisto.

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.

EU:n pehmeä valta ei pidättele Venäjää

EU:n pehmeä valta ei pidättele Venäjää

Venäjä vaatii aggressiivisesti etupiirinsä palauttamista sekä harjoittaa hybridisodankäyntiä Georgiassa ja Ukrainassa. Tilanne on näkynyt myös Suomessa liikahduksena Naton suuntaan. EU:ta ei ole luotu puolustusliitoksi, mutta Nato-jäsenyys toisi EU-maiden pehmeälle vallalle kovan kuoren, kirjoittaa Heidi Hautala.

Vihreät opinkappaleet horjuvat?

Vihreät opinkappaleet horjuvat?

Yleinen mielipide ei pidä takinkääntäjistä, mutta pitääkö ihailla niitä, jotka säilyttävät vanhan kantansa, vaikka tosiasiat muuttuvat? Vihreissä on ollut viime aikoina uutta pohdintaa sekä ydinvoimasta, geenimanipuloinnista että Nato-jäsenyydestä.

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Venäjän mielestä Suomi ei saisi liittyä Natoon. Naton ongelmat ovat ydinasekeskeisyys ja konfliktinratkaisutavat. Paras tapa tukea liennytystä ja ydinaseriisuntaa olisi se, että Suomi pysyy osana länttä, mutta ei vielä liittoudu, kirjoittaa Kati Juva.