Jami Haavisto: Turkis- ja turvealueella vihreät uskaltavat esittää vaihtoehtoja

Jami Haavisto ei vielä halua spekuloida vaalituloksella, vaikka tavoitteena on tietenkin olla se ensimmäinen Vaasan piirin vihreä kansanedustaja. ”En osaa yhtään sanoa varmaksi, kuka vihreistä ehdokkaista kerää suurimman potin. Meillä on monelta paikkakunnalta vahvoja ehdokkaita.” Vaasan vaalipiiristä ei ole tähän mennessä tullut yhtään vihreää kansanedustajaa. Eduskuntavaaleissa vihreiden kannatus on kuitenkin

Jami Haavisto: Turkis- ja turvealueella vihreät uskaltavat esittää vaihtoehtoja

Jami Haavisto ei vielä halua spekuloida vaalituloksella, vaikka tavoitteena on tietenkin olla se ensimmäinen Vaasan piirin vihreä kansanedustaja.

”En osaa yhtään sanoa varmaksi, kuka vihreistä ehdokkaista kerää suurimman potin. Meillä on monelta paikkakunnalta vahvoja ehdokkaita.”

Vaasan vaalipiiristä ei ole tähän mennessä tullut yhtään vihreää kansanedustajaa. Eduskuntavaaleissa vihreiden kannatus on kuitenkin noussut kolminkertaiseksi vuodesta 2007 vuoden 2019 vaaleihin. Viimeksi piirin äänistä reilu 10 000 eli 4,2 prosenttia meni vihreille. Kansanedustajapaikka jäi 2 000 äänen päähän.

Haavisto on vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja toista vuotta. Päivätyön ohella hän opiskelee Helsingin yliopistossa ympäristö- ja luonnonvarataloustiedettä.

“Syksyllä valmistuin vihdoin ja viimein luonnontieteiden kandidaatiksi. Toivon mukaan ehdin valmistua maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi ennen vuoden 2027 vaaleja.”

Kampanjointi ei ole helppoa siksikään, että piirin ehdokkaiden kampanjabudjetit ovat olleet isoja. Viimeksi valitut kansanedustajat käyttivät keskimäärin 50 000 euroa päästäkseen Arkadianmäelle.

”Täällä on aivan poikkeuksellisen suuria kampanjoita, onko se alueen kulttuuri, että pitää olla isoa ja komiaa. Oma budjettini on murto-osa tuosta keskiarvosta. Mutta mulle passaa hyvin lähteä vaaleihin altavastaajana, David vastaan Goljat, ja äänestäjähän lopulta päättää kuka nousee.”

Uuden sukupolven edustaja

Haavisto (24) – ei muuten sukua Pekka Haavistolle – sanoo olevansa uuden sukupolven vihreä. 

Mitä se tarkoittaa iän lisäksi?

”Omat aatteelliset juuret eivät tietenkään yllä Koijärvelle. Mutta vaikka olen kasvanut toisenlaisessa ympäristössä ja kohdannut erilaisia haasteita kuin vanhemman sukupolven vihreät, olen kuitenkin heidän kanssaan monesta asiasta samaa mieltä. Pyrin olemaan pragmaattinen ja ennakkoluuloton asiakysymyksissä, enkä pelkää vaihtaa mielipidettä tarkemman tiedon edessä.”

Mielipide on vaihtunut esimerkiksi Nato-kysymyksessä, kuten niin monilla vihreillä. 

Pragmaattisuus näkyy myös Haaviston kuvastossa. Eräässä vihreälle poliitikolle hyvin epätyypillisessä Instagram-kuvassaan hän hehkuttaa kampanja-autonsa mainosteippauksia. 

Isossa vaalipiirissä suhteellisen harvaan asutulla alueella ei voi jäädä odottelemaan junaa tai bussia, vaikka joukkoliikennettä haluaisi suosia. 

”Vaalibiili on peräisin perhepiiristä, eikä ole mikään sponsoroitu firma-auto.”

Turkistarhat ja turpeet

Pohjanmaata hallitsee kaksi teetä, turkistarhat ja turve.

”Se on ihan totta, että jokainen pohjalainen tuntee yrittäjän ja työntekijän näiltä aloilta. Mutta mulla ja muilla vihreillä on silti tarpeeksi selkärankaa ja pokkaa sanoa, ettei näillä elinkeinoilla ole tulevaisuutta.”

”Pistää ihan vihaksi, kun näille ihmisille on annettu valheellista toivoa. Ei tilanne ole heidän oma vikansa vaan poliitikot ovat hyvin tietoisesti omia ääniä peläten valehdelleet elinkeinon suunnasta.”

Maataloudella sen sijaan on Haaviston mielestä valoisa tulevaisuus. 

”Maanviljelijät ovat maanläheisiä ihmisiä ja suurin osa heistä tekee hyviä asioita ympäristölle. Mutta jos edes yksi kymmenestä ei ole sitoutunut samaan, niin muiden hyvä työ jää sen varjoon. Tämän vuoksi maataloussektorin ilmastopäästöjä ei ole onnistuttu vähentämään tällä vuosituhannella käytännössä ollenkaan, vaikka useimmat viljelijät ovatkin tehneet ilmastotoimia. On täysin mahdollista tehdä maa- ja metsätaloudesta sekä kannattavaa että kestävää.”

Päihdepolitiikkaan uudistuksia

Nuoren polven edustajana Haavistolla on liberaali suhtautuminen päihteisiin. Hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä allekirjoita toimittajan ehdottamaan viinit kauppaan, kannabis Alkoon ja nuuska ärrälle -slogania.

”Mun ohjenuorana on, että päihteet, joiden haittoja pystytään sietämään ja joiden olemassaolokin on pakko käytännössä sietää, niin ne on saatava pois pimeiltä markkinoilta. On yksinkertaisesti otettava ohjat käsiin ja rahat myös normaalikiertoon.”

Haavisto nostaa esimerkiksi nuuskan, jota Suomen tulli takavarikoi isoja määriä. 

”Me saadaan maahan vahvinta mahdollista paskaa, mitä Haaparannasta saa, ja Ruotsi käärii verorahat taskuihinsa. Kaikki se raha kulkee Suomessa tälläkin hetkellä, joten se pitäisi vaan saada lailliseksi.”

Hammaslääkärikustannukset jäävät kuitenkin Suomen kustannettaviksi. 

Kannabiksen käytön ja myynnin laillistamisessa pitäisi Haaviston mielestä katsoa esimerkkejä ja kokemuksista Saksasta, joka on jo päätökset tehnyt. 

Vihreä talouspolitiikka

Hallitusohjelmaan Haavisto toivoo lisää luonnonsuojelun rahoitusta, jotta toimet ovat uskottavia. Opiskelijoilla on jäänyt laiha luu käteen, joten heidän toimeentulonsa pitäisi varmentaa. Kolmas asia on terapiatakuu. 

”Ei terapiatakuu koko pakkaa ratkaise, mutta lisärahoitus toisi mielenterveyden kriisin akuuttiin tilanteeseen vähän helpotusta. Pitäisi myös tukea ennaltaehkäisyä, etteivät opintopolku ja työelämä olisi niin kuormittavia. Loppuunpalamisen ei pitäisi olla normi.”

Talouslinjauksissa Haavisto näkee vihreiden aseman olevan oikeisto-vasemmisto-akselin ulkopuolella.

”Vihreä talouspolitiikka yhdistelee järkeviä keinoja sekä vasemmalta että oikealta – ja välillä keskeltäkin. Talouden tasapainottaminen ja työmarkkinoiden ongelmien ratkaiseminen vaatii sitä, että rusinoita poimitaan pullasta sekä vasemmalta että oikealta. Työmarkkinoiden joustavuutta tulee lisätä, mutta samaan aikaan tarvitsemme perustulon. Vanhojen puolueiden pitäisi pystyä päästämään irti opinkappaleistaan, ja ottaa talouskysymyksissä järki käteen.”

Haavisto kertoo nettisivullaan aiemmista työpaikoista. Hän on muun muassa työskennellyt osuuskaupan myyjänä ja saanut arvokasta oppia ihmisten kohtaamisesta.

”Sen siitä duunista oppi, kun kohtasi ihmisiä, että vaikka itsellä paska päivä niin silti työroolissa tuli mietittyä, että jollain asiakkaalla voi olla vielä paskempi päivä.”

Työnteko alkoi 14-vuotiaana jäätelökioskilla.

Lue lisää