Tiina Huilaja: Kaivosten ympäristöongelmia ratkaistaan kiertotalouden keinoin

Kittilän kuntapäättäjien kiemurat eivät jätä valtuutettu Tiina Huilajaa rauhaan edes eduskuntavaalikampanjoinnin hektisinä hetkinä. Kymmenen vuotta sitten alkanut sotku, joka alun perin liittyi Levin hiihtokeskuksen hankintoihin, purkautuu edelleen. Korkein hallinto-oikeus kumosi aiempien oikeusasteiden päätöksiä yhden osaratkaisun kohdalla.

”Ainakin meidän vihreiden ryhmässä on nyt luottamuspulaa koeajalla olevaa kunnanjohtajaa kohtaan KHO:n päätökseen jälkeen. Yllättävää on enemmistön vankkumaton luottamus ”, puhisee Huilaja. 

Sovimme, että emme ala käydä vielä kesken olevaa prosessia läpi pitemmän kaavan mukaan, sillä siinä menisi tovi jos toinenkin. 

Huilaja, 54, on vihreiden Lapin piirin toiminnanjohtaja, jonka päivät kuluvat nyt vaalikiertueella. Kilometrejä riittää. Maakunnalla on kokoa 100 000 neliökilometrin verran eli yhtä paljon kuin vaikka Bulgarialla tai Unkarilla. 

Väkeä on vastaavasti vähän eli 176 000. 

”Ensimmäinen kiertuereissu oli 700 kilometriä, kun kävimme Rovaniemeltä Ivalossa ja Inarissa. Muut osat ovat kyllä lyhyempiä”, Huilaja laskee. Vihreitä vieraita on mukana etelästä, Pekka Haavisto kävi jo ja Satu Hassi on mukana Äkäslompolossa ja Rovaniemellä. Jenni Pitko puolestaan vauhdittaa Kemi/Tornion tapahtumaa. Omaa kansanedustajaahan ei Lapin vihreillä ole eikä ole koskaan ollutkaan.

Toiminnanjohtajan auton takapenkki pursuaa vaalirekvisiittaa.

“Aluksi pakattiin teltta aina suojapussiin kunnes hoksattiin ettei mitään järkeä, kokoon vain ja takakonttiin”, ehdokas nauraa.

Syrjään jääneet eivät äänestä

Huilaja oli Kittilän ensimmäinen vihreä kuntavaltuutettu vuonna 2017 ja vuoden 2021 vaaleissa tuli toinenkin vihreä valituksi. Kittilä on tyypillistä Lappia, sillä keskusta kerää kunnassa annetuista äänistä reilut 30 prosenttia. 

Viime eduskuntavaaleissa 2019 valittiin Lapista 7 kansanedustajaa, joista keskusta sai kolme ja kokoomus, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja sdp kukin yhden. Vihreiden Riikka Karppinen keräsi 10 prosenttia äänistä, mutta jäi muutaman äänen päähän eduskunnasta. Ennen Karppisen ennätystä vihreiden osuus Lapin äänistä on ollut kolmisen prosenttia.

Tällä kertaa Lapin kiintiö on enää 6 edustajaa, sillä alueen väkimäärä on vähentynyt. Enimillään vuonna 1966 Lapista valittiin 10 kansanedustajaa.

Oman äänen antaminen kiinnostaa lappilaisia vähemmän kuin vaikkapa pääkaupungin asukkaita. Viime eduskuntavaaleissa Helsingissä 72 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla, mutta Lapissa vain 62 jaksoi äänestää. 10 prosenttiyksikön ero kansalaisoikeuden käyttämisessä on iso.

Lapissa on tutkittu alueen väestön osallisuuden kokemusta ja Lapin yliopistossa on järjestetty aiheesta seminaareja. Alhaista vaali-intoa saattaa selittää myös alueen historia. Etelästä on tultu valjastamaan ne kymmenen virtaa (melkein), joista maakuntalaulussakin lauletaan. Raaka-aineet ovat kelvanneet, mutta alueen ääni ole kantanut päättäjille asti erinäisistä karvalakkilähetystöistä huolimatta. 

Nykyinen politiikanteon polarisoituminen huolestuttaa myös pohjoisessa.

”Syrjäytymisen ehkäisy olisi tosi tärkeää, sillä muuten juopa kasvaa koko ajan. Juuri syrjään jäämisen kokemus herättää tunteen, ettei äänestämiselläkään ole merkitystä.”

Lappi on talven aikana ollut toistuvasti uutisissa.

Aalistunturin hakkuut?

”Lapin vihreät nuoret olivat Rovaniemellä Arktikumin edessä osoittamassa mieltään yhdessä Elokapinan, vasemmistonuorten, Greenpeacen ja luontoliiton kanssa ja minäkin kävin paikalla. ”

Huilaja kuvaa tilaisuutta kaikin puolin positiiviseksi, tunnelma oli lämmin ja avoin, ystävällinen.

”Oma näkemykseni on, että Metsähallituksella ei ollut pelisilmää hakkuiden aloituksessa. Olisi hyvin voitu odottaa päätöstä kansallispuistosta.”

Kaivoshankkeet?

”Kittilässä on kultakaivoksen tilanne ajankohtainen. Kaivos ei saanutkaan lupaa lisätä tuotantoa ja nyt yhtiön delegaatioita käy audienssilla niin että kuntatalon ovet käyvät.”

Kittilän Suurkuusikon kaivos on Euroopan suurin kultakaivos. Lapin aluehallintovirasto myönsi uuden vesitalous- ja ympäristöluvan tuotannon kasvattamiselle vuonna 2020, mutta viime kesänä Vaasan hallinto-oikeus päätti jätevesiputkista ja syanidijätealtaasta toisin. 

Kittilän kaivoksen ensimmäiset kultaharkot valmistuivat vuonna 2009, eikä toiminta aluksi aiheuttanut alueella mitään erityistä napinaa, mutta nyt kunnan ympäristöviranomaisten lausunnot ovat tiukentuneet.

”Kunnassa ollaan heräämässä siihen että hetkinen, mites Ounasjoki pärjää, kun kaivoksen purkuputki suoltaa purkuvettä kahden pienemmän joen kautta eteenpäin.”

Rajat Lapin kaivoksille ry järjesti syksyllä kaivoskriittisen seminaarin, jossa etsittiin ratkaisuja kaivosten ympäristöongelmiin. 

”Tässä pitää saada kiertotalous tuhatprosenttisesti käyttöön. Ajattelen, että uusien kaivosten kohdalla pitää saada yva (ympäristövaikutusten arviointi) ensin kuntoon ja vasta sitten myönnetään kaivoslupa.”

Tuulivoima Lapissa?

Lapin liitto on kartoittanut tuulivoimalle sopivia ja suotuisia alueita, joita löytyi Lapista 46 kappaletta. Tuulivoimaa ei kuitenkaan haluta joka paikkaan ja esimerkiksi Inarissa ja Ivalossa on päätetty, ettei tuulivoimaa haluta porotalouden ja saamelaisalueiden vuoksi. 

Huilajan mielestä tuulivoima ei todellakaan sovi kaikkialle, eikä ratkaise koko energiakysymystä. Osalle kunnista se on kuitenkin ollut mieluisa tulonlähde.

”Kittilässä taas tehtiin todella nolo päätös, kun kunta päätti valtuustoaloitteen pohjalta olla ”tuhlaamatta aikaa” tuulivoimaselvityksiin jäljellä olevan valtuustokauden ajan. ”

Tuulivoimarakentaminen käy kuumana, ja muut kunnat kyllä nappaavat helposti hankkeita, jotka eivät yhdelle kelpaa. 

Saamelaiskäräjälaki? 

Pitkään puitu saamelaiskäräjälaki jäi tälläkin kaudella hyväksymättä. 

”Olisi hyvä saada korjattua lakia niin, ettemme enää saisi moitteita YK:n ihmisoikeussopimusten rikkomisesta saamelaisten kohdalla. ”

Huilaja katsoo, että saamelaisten asiassa iso valuvika on vuodelta 1962, jolloin tehtiin luetteloa käräjille hyväksytyistä. Vuosikymmenten jälkeenkin aihe on suvuille ja perheille herkkä.

Kiertotalous kunniaan

Kittiläläisen Huilajan resepti hyvän hallitusohjelman leipomiseen on kiertotalous ja kestävä talouspolitiikka. 

”Kiertotalouden mekanismeista ei puhuta tarpeeksi, mikä on yllättävää, sillä siellä tapahtuu koko ajan. Ala kehittyy hurjaa vauhtia ja kiertotalous pitäisi ottaa läpileikkaavasti kaikessa käyttöön. Meillä jos kellä on tutkimus- ja innovaatio-osaamista, joilla materian kulutus saadaan pienenemään, uusiokäyttö toimimaan ja, loppujätteen määrä mahdollisimman pieneksi.”

Lapin vihreät ja Kittilan kuntapolitiikka täyttävät nyt elämää eduskuntavaalien lisäksi. Huilaja on normaalioloissakin joka viikko matkan päällä, sillä töitä on Rovaniemellä ja etätöiden tekoa Kittilässä. Elämä on kuitenkin hyvällä mallilla ellei peräti erinomaista. Nuorinkin lapsi on lähtenyt opintielle ja vapaa-aikaa riittää rakkaimpaan harrastukseen eli kaikenlaiseen liikkumiseen ja ulkoiluun.  

”Tämän talven ihanuus on ollut työmatkapyöräily toimistopäivinä Rovaniemellä.”