Saara Hyrkkö on toinen ehdolla olevista ja Verde esittää molemmille ehdokkaille samat kysymykset. Ehdokkaiden talousnäkemyksiä on käsitelty jo muutama päivä sitten Talousvihreiden taloustentissä, jonka voi lukea ja kuunnella täältä.
Mitkä ovat vihreiden vahvuudet ja miten niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin?
”Meidän ehdoton vahvuus on yhteinen arvopohja ja valmius uudistaa yhteiskuntaa kestävästi ja reilusti. Meidän porukka on valmis tekemään töitä ilmaston ja luonnon eteen ja sen eteen, että ihmisillä on vapaus olla oma itsensä. Meidän ajattelussa kunnianhimoinen ilmastopolitiikka yhdistyy köyhyyden torjuntaan. Vihreiden elinkeinopolitiikka tuo uskottavia ratkaisuja ja me haluamme muuttaa Suomea paremmaksi niin, että kaikki pysyvät tässä muutoksessa mukana.
Myös koulutuksella ja sivistyksellä on tärkeä rooli. Koulutus voi muovata yhteiskuntaa ja ihmisiä ja tutkimus, tuotekehitys ja vapaa tiede ovat Suomelle tärkeitä. Meidän pitää ottaa koulutus- ja tiedepolitiikassa nykyistä vahvempi, johtava rooli.
Meidät erottaa muista puolueista se, ettei meillä ole historian painolastia, ja uudistaminen ja
tulevaisuusorientaatio ovat puolueen ydintä. Meidän tulee omassa omassa toiminnassa ruokkia uutta ajattelua, ja ottaa rohkeasti tilaa julkisessa keskustelussa.”
Mistä vihreille on saatavissa lisää kannatusta?
”On selvää, että meillä on tavoitteena kasvaa ja vahvistua ihan kaikkialla. Seuraavissa eduskuntavaaleissa meidän on pystyttävä parempaan. Tämä kasvustrategia pitää omaksua johdosta jäsenistöön ja meidän pitää omilla ratkaisuilla haastaa kokoomus ja demarit. Meidän pitää herättää luottamusta entistä isommissa joukoissa, eikä pidä antaa muiden sanoittaa mitä olemme. Meidän on otettava itse oma tarina haltuun, ja tarjottava ratkaisuja sekä isoihin että ihmisen kokoisiin kysymyksiin.
Maailmassa on käynnissä isoja murroksia, ja nyt on erittäin tärkeää tunnistaa tuloillaan olevat murrokset. Olipa kyseessä kestävä kehitys, vihreä talous, koulutus, sote, hyvinvointivaltio, teknologian murros, tekoäly tai muuttuva työelämä niin meidän pitää johtaa keskustelua.”
Yhdeksi vaalitappion syyksi on sanottu, että vihreät ovat keskittyneet liikaa ydinkannattajiinsa. Mitä mieltä olet väitteestä?
”Jotta me nousemme ylös kuopasta, niin meidän pitää herättää luottamusta laajemmassa joukossa suomalaisia niin että jokainen, jolle luonto, tasa-arvo ja tulevaisuus on tärkeää voi kokea vihreät omakseen. Meidän täytyy murtautua ulos ahtaista lokeroista, joihin monien silmissä jouduttu. Tähän asti meillä ei ole ollut selkeää kasvusuunnitelmaa.”
Vihreitä pidetään ylimielisinä ja akateemisina, arkea ymmärtämättöminä. Miten saada ote ihmisten arkeen?
”Minusta on kyse aihevalinnoista, pitää tunnistaa, mikä ihmisiä huolettaa, mikä on heille tärkeää. Monella oma arki ja siinä pärjääminen oli näissä vaaleissa päällimmäisenä mielessä. Meillä pitää olla toteuttamiskelpoisia ja selkeitä ratkaisuja.
Meidän tehtävämme on puhua isoista yhteiskunnallisista murroksista, jotka ovat tekeillä, mutta samalla täytyy osata ymmärtää ihmisten huoli ja opetella kuuntelemaan. Ratkaisuja pitää etsiä yhdessä ihmisten kanssa eikä selittää pois ihmisten kokemuksia. Kohtaaminen ja yhdessä tekeminen auttavat ja ainoa tapa on heittäytyä keskusteluun ihmisten kanssa, turuilla ja toreilla, järjestöissä somessa. Enkä puhu tässä yhdestä henkilöstä vaan koko joukkueesta, meitä on vihreissä moninainen kirjo ja se, että on monenlaisia on voimavara, se herättää luottamusta. Nähdään, että me olemme ihan tavallisia ihmisiä.”
Vihreillä on yhteiset tavoitteet – ilmasto & ympäristö, yhdenvertaisuus, koulutus – mutta myös erityisiä asioita ajavia ryhmiä. Miten vihreät voisi paremmin toimia yhteisönä samalla kuin erityisryhmien toiveet otetaan huomioon?
”Tämä liittyy edelliseen, moninaisuus on meillä voimavara vaikka se voi aiheuttaa myös kipuilua. Yhdistävien asioiden lista on painavampi kuin erottavien lista ja ajattelen, että erimielisyys kuuluu myös politiikkaan. Vaikka on jotain hankausta, on tärkeää, että ovet ovat auki yhä useammalle eikä omien mielipiteiden esittämistä tarvitse epäröidä. Se kasvattaa keskinäistä luottamusta ja ymmärrystä.
Toimintakulttuurin pitää olla sellainen, että kissa nostetaan pöydälle, eikä asioita jää hampaankoloon. Se kasvattaa keskinäistä luottamusta ja ymmärrystä.”
Mitkä ovat omat vahvuutesi puheenjohtajan tehtävässä ja mihin tarttuisit puheenjohtajana ensimmäiseksi?
”Puolue on nyt tiukassa paikassa ja minä olen tiukkojen paikkojen johtaja, monessa keitetty, sitkeä, sillanrakentaja ja vahva yleispoliitikko. Tehtävä on vaativa ja tässä pitää olla kokoava voima puolueen, Suomen ja maailman ongelmien edessä.
Minulla on parikymmentä vuotta kokemusta johtamistehtävistä, ja tiedän miten kone toimii, ja miten se yskii. Eduskuntaryhmästä käsin olen nähnyt sekä hyviä aikoja että mokia ja kriisejä.
Näen, että on kolme asiaa joihin tarttua: Ensiksi huolellinen analyysi tilanteesta ja johtopäätöksistä ja tätä puintia on jo ollut ja se on mielestäni arvokasta. Toiseksi puolue tarvitsee kasvustrategian, kasvuohjelman neljäksi tai jopa kahdeksaksi vuodeksi. Meidän pitää kirkastaa puolueen visio ja tehtävä maailmassa. Kolmanneksi edessä on puolueen joukkojen kokoaminen yhteiseen tehtävään. Me ollaan liikaa annettu muiden sanoittaa mitä olemme.”
Jos vihreät on hallituksessa: Mikä olisi itsellesi mieluisin ministerinsalkku?
”Jos nyt näissä oloissa mentäisiin hallitukseen, niin koulutus, tiede ja kulttuuri olisi etusijalla eli opetus- ja kulttuuriministerin salkku.”
Jos vihreät ovat oppositiossa: Millaista oppositiopolitiikkaa vihreiden pitäisi harjoittaa?
”Meidän täytyy tarjota vaihtoehto, ja meidän tavoite on avoin ja kansainvälinen Suomi, joka on vihreän siirtymän etujoukossa. Koulutus pitää turvata ja kantaa ihmisistä huolta. Tyylillisesti olisimme ratkaisukeskeisiä ja tarvittaessa tinkimättömiä, ärhäköitä ja relevantteja. Pitää myös kiittää jos aihetta on ja haastaa aina kun se on tarpeen ja tietysti pitää tunnistaa vaikuttamisen paikat.”
Espoolainen Saara Hyrkkö, 35 on valittu toiselle kaudelle eduskuntaan 4023 äänellä. Ääniä kertyi 448 vähemmän kuin vuonna 2019. Hän on toiminut eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Hyrkkö on koulutukseltaan diplomi-insööri ja perheessä on päiväkoti-ikäinen poika.
Pyysimme Hyrkön lähipiiristä kommenttia ja näin sanoo oululainen kansanedustajakollega Jenni Pitko.
”Saara on älykäs ja tosi strateginen poliitikko, joka osaa tehdä nopeita analyysejä kuuntelemalla ihmisiä. Sen lisäksi hän on mukava ja aurinkoinen ja positiivinen ihminen, joka saa muut innostumaan.
Saaralla on kyky aina sopeutua olemassaolevaan tilanteeseen ja muuttaa kantojaan, jos tilanteet niin vaativat. Hän pysyy aina jotenkin ytimessä, aallonharjalla.
Olen oppinut Saaralta paljon organisaatioiden johtamisesta ja kehittämisestä, se on Saaran ammatillinen osaaminen. ”
Pitko on tuntenut Hyrkön toistakymmentä vuotta, sillä he olivat opiskelijapolitiikassa eri ylioppilaskuntien hallituksen puheenjohtajia samaan aikaan.
0 kommenttia