Kuuma kaupunki: Kaavoituksessa ei vielä juuri huomioida lämpösaarekeilmiötä

”Lämpösaarekkeet ei meillä Helsingissä ole vielä kovin yleinen teema, vaikka ilmiö onkin tunnistettu”, kertoo arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen. Kurki-Issakainen toimii johtavana arkkitehtina Helsingin kantakaupungin asemakaavoituksessa.

”Nyt puhutaan lähinnä lämpötilojen kuumenemisen merkityksestä erityisherkille kohderyhmille, kuten sairaille ja vanhuksille.”

Se tiedetään, että lämpösaarekeilmiön taklaamisessa vehreyden lisääminen on tärkeä keino. Erityisen tärkeitä ovat isot puut, mutta lisäksi kaikki kasvit viilentävät ympäristöään haihduttaessaan ja pienetkin viheralueet antavat tilaa ilman virrata.  

Ympäristön vihertämistä on Kurki-Issakaisen mukaan kyllä Helsingissä pitkään edistetty. Tavoitteena on kuitenkin voinut olla hulevesien hallinta tai viihtyvyyden lisääminen, eikä kuumentumisen ehkäisyä ole painotettu.

Kurki-Issakainen kertoo itse olevansa lämpösaarekeilmiöstä hyvin kiinnostunut. Hän onkin aivan asian ytimessä, sillä hän uudistaa parhaillaan kantakaupungin vanhoja asemakaavoja. Juuri kantakaupungin tiiviisti rakennetut vanhat osat ovat erityisen alttiita lisääntyvien hellejaksojen aiheuttamalle kuumentumiselle.

Yikuumeneminen esillä Kampin kaavaehdotuksessa

Nykyisen kaupunkirakenteen ylikuumenemista käsitellään myös Kurki-Issakaisen pöydällä parhaillaan olevassa Kampin alueiden kaavaehdotuksessa. Ehdotus menee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn 31. lokakuuta.

Helsingin vanhat asemakaavat voivat olla peräisin jopa 1800-luvulta. Kurki-Issakaisen mukaan vanhoissakin kaavoissa on voinut olla vihreyteen ja puustoon liittyviä määräyksiä. Niitä vain ei ole välttämättä noudatettu.

”Kantakaupungin niukoissa pihatiloissa voi olla esimerkiksi luvattomia autopaikkoja”, Kurki-Issakainen toteaa.  Helsingin selvitysten mukaan myös luvattomien aitojen rakentaminen on ollut yleistä.

Näihin viherrakentamista rajoittaviin asioihin päästään Kurki-Issakaisen mukaan käsiksi esimerkiksi silloin, kun taloyhtiö hakee lupaa ullakkorakentamiseen. Luvan ehdoksi voidaan tällöin asettaa pihapiirin vihertäminen.

Kantakaupungissa maanalainen infra– kuten vesi- ja viemäriputket – asettaa tonttien ahtauden lisäksi ehtoja puiden istuttamiselle ja muulle kookkaammalle viherrakentamiselle. Myös pelastusnäkökohdat on otettava huomioon: hälytysajoneuvojen on päästävä lähelle rakennuksia.

Kansipihat rajoittavat viherryttämistä

Hieman uudemmilla alueilla Helsinki on vaatinut viherkattoja, mutta korttelien yhteispihat on rakennettu kansipihoille, joiden alle asukkaiden autot on sijoitettu.

”Tavanomaiselle kansipihalle istutetaan pääosin pienikokoista kasvillisuutta. Suuremmat viileyttä ja varjoa lisäävät puut, joiden annettaisiin kasvaa kookkaiksi ja vanhoiksi, eivät ole kannen korjaus- ja uusimistarpeen vuoksi mahdollisia”, Kurki-Issakainen toteaa.

Vanhoihin kantakaupungin alueisiin verrattuna uudet alueet ovat aivan eri asemassa. Esimerkiksi entisille satama-alueille sijoittuville uusille asuinalueille rakennetaan Kurki-Issakaisen mukaan enemmän vihreää kuin alueilla on aiemmin ollut, esimerkiksi uusia puistoja.

”Vehreyden määrä lisääntyy istutusten kasvaessa. Näin on ollut myös vanhoilla alueilla.”

Uusimmissa kaavoissa on alettu suosia ratkaisua, jossa pihat voidaan jättää maanvaraisiksi ja istuttaa sinne myös suureksi kasvavia puita ja suunnitella hulevesipainanteita. Autopaikat sijoitetaan erilliseen pysäköintilaitokseen, kuten on tehty esimerkiksi Hermannin- ja Sörnäistenrannassa.

Viherkerroin palkitsee isoista ja varjostavista puista

Uudis – ja lisärakennusten rakentajia ja suunnittelijoita ohjataan Helsingissä panostamaan viherrakenteen määrään ja laatuun muun muassa tonttikohtaisen viherkertoimen avulla.

”Viherkerroin kertoo, kuinka paljon kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja, kuten säilyviä ja istutettavia puita, viherkattoja, sadepuutarhoja ja viivytysaltaita, tontilla tulee olla suhteessa sen pinta-alaan”, kertoo tiimipäällikkö ja maisema-arkkitehti Anna Böhling Helsingin kaupungilta.

Kymmenisen vuotta vanha työkalu on yleistynyt Helsingin asemakaavoituksessa, mutta vuonna 2021 julkaistun selvitysraportin mukaan sitä ei kuitenkaan ole käytetty läheskään kaikissa asemakaavoissa.

Nyt tähän on tulossa muutos. Kesällä 2023 voimaan tulleen kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan kaikkiin uudis- ja täydennysrakentamiskohteiden rakennuslupahakemuksiin on liitettävä tieto siitä, miten hanke saavuttaa viherkertoimen tavoitetason.

Tavoitetaso on sama kaikille alueille kaupunginosasta riippumatta, mutta asuin- ja liikerakentamisen tavoitteiden välillä on eroja. Omakoti- ja paritalojen tontteja rakennusjärjestyksen viherkerrointyökalu ei koske.

”Lämpösaarekeilmiö on mukana työkalussa sitä kautta, että se ohjaa kasvillisuuden ja läpäisevien pintojen suurempaan määrään. Erityisesti isoista puista saa paljon pisteitä ja lisäksi varjostavista puista rakennuksen etelä- ja lounaispuolella saa bonuspisteitä”, Böhling sanoo

Helsingin ”hellesuunnitelma” alkutekijöissään

Suomessa lämpösaarekeilmiön esiintymistä on viime vuosina selvitetty ilman lämpötilan mittausten perusteella Helsingin lisäksi ainakin Turussa ja Lahdessa. Espoossa pintojen lämpösaarekeilmiötä on tarkasteltu satelliittidatan perusteella.

Ilmiöstä tarvittaisiin Kerttu Kurki-Issakaisen mukaan Helsingissä kuitenkin lisää tietopohjaa ja tarkempaa ohjeistusta.  ”Erityisesti kaavoituksen vaikutusarviointi tästä näkökulmasta olisi tärkeää”, hän sanoo.

Katseen voisi kääntää Tampereelle. Siellä on tutkittu ja kartoitettu lämpösaarekkeiden esiintymistä ja laadittu sen perusteella joukko kaavoitukseen liittyviä suosituksia.  Vuoden 2022 lopulla julkaistu selvitys liittyy kantakaupungin vaiheyleiskaavan valmisteluun.

Suositusten keinovalikoima on laaja. Listassa mainitaan esimerkiksi ilmavirtausten ja avointen viheralueiden turvaaminen sekä vesielementtien lisääminen kaupungissa, rannoille pääsyn turvaaminen, vaaleammat rakennus- ja pintamateriaalit, läpäisevien pintojen lisääminen sekä ulkotilojen ja kulkureittien varjostaminen.

Ja suositellaanpa myös viileiden paikkojen tai ”viilentymiskeskusten” lisäämistä teollisuus- ja tiiviille alueille. Erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten vanhukset ja lapset on selvityksessä myös otettu huomioon.

Helsingin ilmastomuutokseen sopeutumista linjaava ohjelma on tehty kaudelle 2019–2025. Siinä kuumuuden tuottamat ongelmat eivät vielä nousseet keskiöön. Ohjelmaa on tarkoitus päivittää ja siinä pidentyvät ja pahentuvat kuumuusjaksot ovat fokuksessa rankkasateiden ohella.

”Lämpösaarekkeita koskeva kaavoituksen ohjeistus on vielä alkutekijöissään”, kertoo ilmastomuutokseen sopeutumiseen erikoistunut projektipäällikkö Susanna Kankaanpää Helsingin kaupungin ilmastoyksiköstä.  ”Emme ole edes aloittaneet”.

Kankaanpää kertookin kaipaavansa asiasta valtakunnallista ohjeistusta, samaan tapaan, kuin on ohjeistettu tulvariskeihin varautumisesta ja niiden hallinnasta.

Lähteitä:
Helsingin kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle
Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 2023
Helsingin viherkerroin
Tampereen kaupungin lämpösaarekeilmiö

Kuuma kaupunki -juttusarja

Kuuma kaupunki on Verden juttusarja ilmastokriisistä ja kaupungeista. Juttusarjan ensimmäisissä osissa teemana ovat olleet kaupunkikeskustojen kuumentuminen sekä kaupunkien kasvu. Viimeisessä osassa katse on käytännön esimerkeissä ja vihreiden linjauksissa.