Kati Juva: Suomen otettava kantaa ydinaseriisunnan puolesta

Suomen linja ydinaseisiin on selkeästi muuttunut. Aiemmin Suomi on pyrkinyt olemaan eturintamassa tukemassa ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita kuten ydinaseettomia vyöhykkeitä ja aseriisuntaa kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Myös YK:ssa Suomi on aiemmin tukenut ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita, kirjoittaa Kati Juva.

29.12.2023 | Puheenvuoro

Kansalaisaktiiveja New Yorkissa marraskuussa #nuclearban-viikolla. Kuva: Julia Jernvall

Suomen muuttunut linja on näkynyt selvästi eri kansainvälisissä yhteyksissä pian päättyvän vuoden aikana. New Yorkissa pidettiin marraskuun lopussa YK:n ydinasekieltosopimuksen sopijaosapuolten kokous, joka esitti voimakkaan huolensa ydinsodan uhkan lisääntymisestä. Kokous muun muassa katsoi ydinpelotteen olevan valheellinen keino lisätä kansojen turvallisuutta.

Kokouksen loppukannanotto oli poikkeuksellinen. Siinä päädyttiin selväsanaisesti kritisoimaan suurvaltoja ja muita ydinasevaltoja siitä, että ne ovat täydellisesti epäonnistuneet noudattamaan ydinsulkusopimuksen (NPT) kolmatta perusperiaatetta eli ydinaseriisuntaa.

Tänä vuonna Suomi ei osallistunut Ydinasekieltosopimuksen kokoukseen edes tarkkailijana, toisin kuin kesällä 2022 Wienissä. Nykyinen hallitus perustelee osallistumattomuutta sillä, että Suomi kuuluu nyt Natoon ja on täten Naton ydinsateenvarjon (pelotteen) piirissä, eikä näin ollen ole sopivaa vastustaa ydinaseita.

Kaikissa Nato-maissa ei kuitenkaan nähdä estettä ydinasekiellon tukemiselle. Belgia, Norja ja Saksa osallistuivat YK-kokoukseen tarkkailijoina eivätkä nähneet tässä ristiriitaa Nato-jäsenyyden kanssa. Norjassa on myös tehty selvitys, jonka mukaan ydinasekieltosopimukseen liittyminenkään ei olisi juridisessa ristiriidassa Nato-jäsenyyden kanssa. Poliittiset realiteetit ovat tällä hetkellä toki toiset.

Syksyllä Suomi myös äänesti YK:n yleiskokouksessa tyhjää päätöslauselmasta liittyen ydinaseiden humanitaarisiin vaikutuksiin. Päätöslauselmassa todetaan, ettei ydinaseita tule koskaan käyttää missään olosuhteissa. Juuri tämä lause on Suomelle ongelma, koska Naton sotilasdoktriini perustuu ydinpelotteeseen.

Haluaisin tietää, missä olosuhteissa Suomen ulkopoliittinen johto katsoo, että ydinaseita voisi käyttää!

Haluaisin tietää, missä olosuhteissa Suomen ulkopoliittinen johto katsoo, että ydinaseita voisi käyttää! Päätöslauselmaa kannatti 136 YK:n jäsenmaata.

New Yorkin ydinasekieltosopimuksessa kävi selväksi, että ydinaseet ovat ilmastonmuutoksen rinnalla suurin ihmiskuntaa uhkaava asia. Jo nyt ydinaseiden uhreja on ympäri maailmaa, pääosin alkuperäiskansojen asukkaita, jotka ovat kärsineet ja kärsivät edelleen ydinkokeista. Lisäksi ydinaseisiin käytetyt miljardit ovat poissa maailman ihmisten hyvinvoinnista ja toimeentulosta.

Vaikutuksia vähätellään

Tästä huolimatta ydinasevaltiot rakentavat turvallisuusdoktriininsa ydinpelotteen varaan. Ydinaseista puhutaan arkipäiväisesti, niillä uhkaillaan ja niiden vaikutuksia vähätellään. On hyvä muistaa, että lyhyemmän kantaman ei-strategiset, ns. taktiset ydinaseet eivät ole ”pieniä” pommeja, vaan pääsääntöisesti selvästi suurempia kuin Hiroshiman ja Nagasakin pommit (15-50 kilotonnia). Niitä ei voi käyttää ”täsmäiskuihin” sotilaskohteisiin. Kaikki ydinaseet on lähtökohtaisesti suunnattu siviilejä vastaan.

On epätodennäköistä, ettei suurvaltojen välinen ydinaseiden käyttö eskaloituisi maailmanlaajuiseksi sodaksi, mutta alueellinenkin ydinsota esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä johtaisi ilmaston viilenemisen kautta nälänhätään kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Lisäksi laajamittainen ydinhyökkäys vastustajan kohteisiin, vaikka vastaiskua ei tulisikaan, aiheuttaisi myös hyökkääjän ruokahuollon romahtamisen.

Täysimittainen ydinsota uhkaisi kaikkea maanpäällistä elämää niin suorien kuin epäsuorien vaikutusten kautta.

Täysimittainen ydinsota uhkaisi kaikkea maanpäällistä elämää niin suorien kuin epäsuorien vaikutusten kautta. Tästä syystä ydinaseet on saatava hävitetyksi ennen kuin ne hävittävät meidät.

Ydinasekieltosopimuksen osapuolikokous päättyi realistiseen ja päättäväiseen optimismiin. Työtä ydinaseiden kieltämiseksi on jatkettava. Ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista on puhuttava laajemmin kansalaisille ja päättäjille. Ydinpelotteen merkitys maiden turvallisuudelle on kyseenalaistettava ja rakennettava kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä, joka ei perustu ydinaseisiin. Ydinaseiden käytön uhreja ja heidän yhteisöjään on autettava ja heidän oikeuksiaan on tuettava.

Ydinasekieltosopimuksen seuraava osapuolten kokous pidetään YK:ssa keväällä 2025. On tärkeää, että Suomi osallistuu sinne vähintään tarkkailijana. Kun nyt ollaan kovin kiinnostuneita pääsemään niihin Naton pöytiin, joissa keskustellaan ydinaseista ja Naton ydinpelotteesta, olisi hyvä osallistua myös niihin pöytiin, joissa mietitään ydinaseiden hävittämistä ja ydinaseriisuntaa.

Kati Juva
Lääkärin sosiaalinen vastuu. International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) co-president

29.12.2023 18:41

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti