Ympäristökriisit ovat velkaantumista suurempi riski yhteiskunnalle

Pääministeri Petteri ​​Orpon hallitus puhuu kauniisti luonnosta silloin, kun luontoarvot eivät ole ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa, mutta käytäntö on osoittanut, että konkreettisiin toimiin luonnon suojelemiseksi se ei ole valmis. Hallitus on leikannut luonnonsuojelusta ja ilmastotoimista sekä aktiivisesti häirinnyt EU:n ympäristösääntelyä.

EU:n ennallistamisasetus eteni viimeisiin käsittelyihin, mutta lopulta se jätettiin pöydälle muun muassa Suomen vastustaessa sen hyväksymistä. Tällainen ymmärtämättömyys luonnonsuojelun tärkeydestä on kestämätöntä. Hallituksen tulisi avata silmät ilmastokriisille ja luontokadolle sekä tehdä konkreettisia ja kunnianhimoisia ympäristötoimia tuhojen minimoimiseksi.

On välttämätöntä ymmärtää, että ympäristökriisit ovat velkaantumista suurempi riski yhteiskunnalle ja koko globaalille talousjärjestelmälle. On ristiriitaista, että ajassa, jossa meidän tulisi pitää huolta jäljellä olevasta luonnosta ja parantaa luonnon tilaa, taistelemme jopa aiemmin suojeltujen alueiden suojelusta.

Ennallistamisasetukseen ympärillä käytävässä keskustelussa on keskitytty pitkälti metsiin, mutta ennallistamisen tarpeet koskevat muutakin luontoa, esimerkiksi vesistöjä. Pohjoisen vesistöjen kuntoa uhkaavat kaivosten jätevedet, vesistöjen lähiympäristöjen hakkuut sekä suunnitelmat vesivoiman lyhytaikaissäännöstelyn lisäämiseksi. Esimerkiksi Kemijoen alaosan vesistön tila on pudonnut tyydyttävälle tasolle.

Malminetsintä ja kaivossuunnitelmat suojelualueilla ovat ristiriidassa ennallistamistarpeiden kanssa. Nyt malminetsintää tehdään Natura-, soidensuojelu- ja erämaa-alueilla, kuten Viiankiaavalla, Rompaksella ja Soklin ahoilla, joita nimenomaan pitäisi ennallistaa ja joita luonnonsuojelulain pitäisi turvata. Eri luontotyyppien säilyminen on tärkeää paitsi ilmaston, myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Pohjoisessa lajikirjo on monipuolista, ja luontomme on koti monelle uhanalaiselle lajille. 

Teollisuuden vihreän siirtymän ja planetaaristen rajojen välillä tasapainottelu on yksi tämän hetken tärkeimmistä kysymyksistä. Ilmastokriisiä vastaan ei voida taistella puuttumatta samalla luontokatoon. Vihreän siirtymän nimissä ei saa tehdä luonnon monimuotoisuudelle haitallisia ratkaisuja ja samaan aikaan on työskenneltävä jo aiheutettujen luonnontuhojen korjaamiseksi. 

Ennallistamisasetus on tärkeää viedä maaliin, mutta sitä ei saa tehdä riistämällä alkuperäiskansoja. Saamelaisilla on oikeus säilyttää ja vaalia omaa kulttuuriaan, ja siksi vihreän siirtymän on tuettava heidän itsemääräämisoikeuttaan ja otettava huomioon perinteisiin elinkeinoihin liittyvät tarpeet ja arvot. Myös luonnon ja ilmaston tilaa parantavien toimien yhteydessä on huomioitava niiden vaikutukset saamelaisiin alkuperäiskansana ja aidosti osallistaa heitä ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, jotta vältytään ekokolonialismilta. 

Jaakko Lukkarila
Kirjoittaja on Lapin Vihreiden hallituksen puheenjohtaja