Nord Stream -kaasuputkien räjäytys tuskin jää ainoaksi operaatioksi, jolla EU-maiden yhtenäisyyttä talven tullen koetellaan. Lisäämällä painetta länsimaita kohtaan Putin toivoo voivansa painostaa Ukrainaa hyväksymään Venäjän ehtojen mukainen rauha tai ainakin tulitauko. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa lienee nyt parasta mitä Venäjä voi toivoa., kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.
Budjettikeskustelun päähuomio keskittyy valtionvelkaan. Keskustelussa näyttää unohtuvan, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Velkaantumisen hoitotapoja arvioitaessa on unohtunut helpoin ratkaisu, Tanskan malli. Sen veroasteella Suomen talous olisi tasapainossa, kirjoittaa Eero Karisto. Budjetin lähetekeskustelu päättyy tänään tiistaina.
Vihreät petaa paikkaa seuraavaan hallitukseen, sillä ilmastotavoitteiden saavuttaminen on työn takana. Keskiössä on metsien käyttö, sillä tänä vuonna on paljastunut hiilinielujen romahdus. Samaan aikaan lisääntyvät paineet käyttää puuta myös energialähteenä.
Puolueiden merkittävin tuloerä on verovaroista maksettava puoluetuki, mutta rahoituslähteitä on muitakin. Puolueiden saaman ja käyttämän rahan pystyy pääosin jäljittämään, mutta korruption ehkäisemiseksi avoimuuskäytäntöjen yhtenäistäminen olisi suotavaa, kirjoittaa Eetu Lehto.
Valtion omistajaohjauksen historia on synkkä ja tuulinen. Kun ohjauksessa sekoittuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet, vaarantuu moni yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä. Syyllisten etsimisen sijaan tarvitaan selkää linjaa ohjaukseen, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Tällä viikolla kävi jälleen selväksi, mitä mieltä hallituskumppanit SDP, keskusta ja RKP ovat eläinten oikeuksista. Neljä luonnonvaraisia eläimiä koskevaa kansalaisaloitetta sai maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä kylmää kyytiä. Vihreät hävisivät äänestyksessä, ja vain vasemmistoliitolta tuli osin sivustatukea.
Hoitajien työtaistelun jatkuminen on alkanut jakaa kansalaisten käsityksiä. Osa tukee hoitajien vaatimuksia edelleen varauksetta, mutta valmius vaarantaa ihmishenkiä ja poikkeuksellisen räyhäkäs retoriikka ovat nakertaneet hoitajaliittojen nauttimaa ymmärrystä. Keskustelusta pidetään piilossa sitä tosiasiaa, että sote-uudistukseen kuuluva palkkojen harmonisointi joka tapauksessa täyttää ainakin palkkakuopan syvimmät kohdat, kirjoittaa Eero Karisto.
Vihreät kannattaa ydinenergialain uudistusta, joka helpottaisi myös pienydinvoimaloiden käyttöönottoa. Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälän mielestä valtion olisi käynnistettävä pienydinvoimalapilotti yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Julkishallinnon tankkaukset Teboililla loppuvat pakottavan asetuksen myötä 10.10.2022 ja hyvä niin. Kaikki mahdollinen muukin yhteistyö tulisi lopettaa venäläistaustaisten toimijoiden kanssa. Samoin keinot venäläisturistien viisumikiellolle täytyy löytää, kirjoittaa Verden kolumnisti Petri Nieminen.
Näytelmä Sielujen saari vie meidät Seiliin 1930-luvulle. Seili oli yksi Suomen rotuoppeja soveltavista laitoksista, joissa muun muassa steriloitiin sattumanvaraisesti naisia. Näytelmän kielellä puhutaan ”sekarotuisista”. Oli kiellettyä naittaa keskenään suomenkielisiä ja suomenruotsalaisia, kirjoittaa Kirsikka Moring.
Luonnonsuojelulakiin näillä on näkymin tulossa uusi suojelumenettely. Ekologiseksi kompensaatioksi nimettyyn menettelyyn liittyy paljon toiveita, mutta sen kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Tähänastiset kokemukset muista maista eivät ole olleet mairittelevia.
Viime sunnuntain vaalit Ruotsissa nostivat ruotsidemokraattien suosion. Nostamalla jengiväkivallan ja rikollisuuden ykkösteemaksi, puolue onnistui houkuttelemaan äänestäjiä oman tiukan rangaistus- ja maahanmuuttopolitiikan taakse. Suuri häviäjä taas on Ruotsissa asuva ulkomaalaistaustainen väestö. Kouluja käyvät, kieltä osaavat, työssä käyvät ja veroja maksavat jäävät keskustelussa jengien ja ongelmalähiöiden varjoon.
Kaivoslaissa pitäisi määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman tätä voidaan nähdä kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Inka Hopsu.
Ilmastotoimia tuetaan silloin, kun se tarkoittaa rahan jakamista. Kielloista ja rajoituksista päättäminen on vaikeampaa, kirjoittaa Amanda Pasanen.
Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.
