Ilmastonmuutoksen torjunta jumittaa Saksan hallitusneuvotteluja
Saksan liittopäivien eli parlamentin neuvotteluhuoneista Berliinissä on näkynyt valoa myöhään iltaan viime aikoina. Saksan hallitusneuvottelut etenevät niissä nyt kivuliaasti, koska puolueilla on vaikeuksia sopia ilmastonmuutoksen torjuntatoimista. Neuvotteluihin tyytymättömimpiä ovat olleet vihreät, koska heidän jäsenilleen on tärkeintä saada aikaan selkeitä tuloksia ilmastonmuutoksen hidastamisesta. Baerbockin arvion mukaan ilmastonsuojeluun ja digitalisointiin tarvitaan 50
Saksan liittopäivien eli parlamentin neuvotteluhuoneista Berliinissä on näkynyt valoa myöhään iltaan viime aikoina.
Saksan hallitusneuvottelut etenevät niissä nyt kivuliaasti, koska puolueilla on vaikeuksia sopia ilmastonmuutoksen torjuntatoimista. Neuvotteluihin tyytymättömimpiä ovat olleet vihreät, koska heidän jäsenilleen on tärkeintä saada aikaan selkeitä tuloksia ilmastonmuutoksen hidastamisesta.
Baerbockin arvion mukaan ilmastonsuojeluun ja digitalisointiin tarvitaan 50 miljardia euroa vuosittain.
Annalena Baerbock, toinen Saksan vihreiden puheenjohtajista, puhuu jo hallitusneuvottelujen venyttämisestä tarvittaessa yli suunnitellun ajan, kun muut puolueet puhuvat edelleen tiukasti vain alkuperäisestä aikataulusta. Sen mukaan uusi Olof Scholzin johtama hallitus aloittaisi työnsä 6. joulukuuta.
“Tämän maan uudistaminen kestää seuraavat neljä vuotta. Neljällä päivällä enemmän tai vähemmän neuvotteluissa ei ole väliä”, Baerbock sanoi Berliinissä paikalliselle yleisradioyhtiö RBB:lle.
Erityisen vaikeaa hallitusneuvotteluja käyvien sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien on päästä sopimukseen siitä, miten suunnitelmat ilmaston suojelemiseksi tulisi rahoittaa. Baerbockin arvion mukaan ilmastonsuojeluun ja digitalisointiin tarvitaan 50 miljardia euroa vuosittain. Tukea on suunniteltu esimerkiksi sähköautojen latausasemien saamiseksi haja-asutusalueille. Erityisesti liberaalipuolue FDP vastustaa kaikkia verojen korotuksia.
Päästövähennykset sopimatta monilla aloilla
Yhteisymmärrystä ei ole vielä löytynyt myöskään siitä, miten teollisuutta tuetaan päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi terästeollisuus haluaa tukea masuuniensa uusimiksi. Puolet Saksan terästeollisuuden masuuneista tulee uusimisikään tämän vuosikymmenen aikana, ja niiden uusiminen maksaa 30 miljardia euroa terästeollisuutta edustavan HySteelin mukaan.
Tällä hetkellä terästeollisuus tuottaa Saksan CO2-päästöistä noin viisi prosenttia.
Jos terästeollisuus siirtyisi tässä yhteydessä käyttämään kalliimpaa ja toistaiseksi liian vähän tuotettua päästötöntä vetyä hiilen sijasta, laskisivat terästeollisuuden hiilidioksidipäästöt merkittävästi. Tällä hetkellä terästeollisuus tuottaa Saksan CO2-päästöistä noin viisi prosenttia.
Ydinvoima lisähaasteena
Ydinvoimasta luopumisen aikataulu tekee uuden hallituksen suunnitelmien tekemisestä hankalampaa. Viime vuonna Saksa tuotti sähköstään 12,5 prosenttia ydinvoimalla. Viimeisetkin ydinvoimalat on tarkoitus sulkea jatkuvasta käytöstä ensi vuonna. Pari reaktoria jätetään valmiuteen ottaa satunnaiseen käyttöön edelleen varavoimaloina.
Sosialidemokraatit painivat nyt neuvotteluissa vihreiden kanssa maakaasun kohtalosta. Ydinvoimasta ja hiilestä luopumisen jättämää vajetta sähköntuotantoon on aiemmin ollut tarkoitus paikata lisäämällä aluksi myös maakaasun käyttöä voimakkaasti. Tätä Saksan vihreät nyt vastustavat.
Siirtoverkot tukossa
Saksan tulevat hallituspuolueet etsivät myös lisää ratkaisuja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi. Yhtenä pullonkaulana ovat sähkönsiirtoverkot. Tuulivoimalle parhaat paikat löytyvät Pohjois-Saksasta mereltä ja rannikolta.
Uudet suuret siirtokaapelit tuovat Pohjois-Saksaan myös edullista vihreää sähköä Pohjoismaista. Saksan energiasyöpöstä suurteollisuudesta merkittävä osa sijaitsee kuitenkin Etelä-Saksassa eikä isoja sähkönsiirtoyhteyksiä ole rakennettu tarpeeksi, koska asukkaat yleensä vastustavat voimakkaasti suurjännitelinjojen rakentamista alueidensa läpi.
Ydinvoimasta luopuminen vaikeuttaa tätäkin tilannetta ennestään, koska erityisesti Etelä-Saksan osavaltioissa ydinvoiman osuus on korkea, yli kolmannes kulutetusta sähköstä.
Aurinkopaneelit pakollisiksi teollisuuden katoille
Alustavasti puolueet ovat sopineet, että uusiin teollisuusrakennuksiin tulee pakolliseksi asentaa aurinkopaneelit katolle. Myös omakotirakentajia ohjataan samaan suuntaan. Tuulivoimalle varataan kaksi prosenttia Saksan maapinta-alasta. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä vauhditetaan myös muilla eri keinoilla.
Sähkön säästämistä kannustaa jo tällä hetkellä sähkön korkea hinta. Hinnanvertailuportaali Verivoxin selvityksen mukaan Saksassa sähkön hinta on maailman 15. korkein.
Korona ei ole katoamassa
Todennäköiset tulevat hallituspuolueet eivät tosin edes pääse alussa täysin keskittymään ilmastohankkeeseensa. Tällä viikolla aina aamutuimaan Berliinissä aamutelevisio on läväyttänyt katsojan silmille joka päivältä aiempaa pahemmat koronatartuntaluvut. Ne ovat kirkkaasti korkeimmat kuin kertaakaan epidemian aikana.
Ennen kuin uusi hallitus on vielä edes virallisesti olemassakaan, se on jo joutunut muotoilemaan käyttöön otettavia uusia sääntöjä epidemian hillitsemiseksi.