Digitalisaatio edistää oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa

Digitalisaatio on yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen muutosvoima. Julkishallinnon ja innovatiivisten yritysten yhteistyöllä voidaan saavuttaa kestäviä tavoitteita sekä kansantalouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristön kannalta, kirjoittaa Henry Scheinin.

16.2.2022 | Vihreä talous

Kuva: Shutterstock

Alle kolmekymppisten mielestä tietotekniikka- ja digitaalitaidot ovat elämässä pärjäämisen kannalta tärkeitä. Suomi onkin sijoittunut ykkössijalle EU-komission digitalousindeksillä (DESI). Vuonna 2021 Suomi sijoittui toiseksi 28 maan joukossa.

Euroopan elpymisstrategia asettaa digitalisaatiolle omat tavoitteensa. Siihen on varauduttu 149,5 miljardin euron rahoituksella, joka maksaa itsensä takaisin. Digitalisaation ja datatalouden vahvistaminen tarjoaa mahdollisuuden kohentaa työn tuottavuutta. Palveluiden kehittäminen antaa mahdollisuuden parantaa niiden käyttäjien yhdenvertaisuutta ja torjua ilmastonmuutosta.

Vihreiden tietopoliittinen ohjelma tarjoaa hyvän kehyksen digitalisaation vaikutusten tarkasteluun. Ohjelma ei kuitenkaan vastaa vielä kaikkiin polttaviin kysymyksiin.

Koulutusleikkaukset kostautuvat

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot (T&K) kasvoivat Suomessa voimakkaasti 1990-luvulla elektroniikkateollisuuden uusteollistumisen kaudella. Ne kääntyivät laskuun samalla, kun Nokia menetti valta-asemansa matkapuhelinmarkkinoilla. Tammikuussa 2022 talouspolitiikan arviointineuvoston julkaisema raportti nostaa Suomen hidastuneeseen talouskasvun syyksi koulutukseen ja T&K-tukiin kohdistuneet leikkaukset.

Suomen kansantalouden suurimpana ongelmana pidetään kilpailijamaita alempaa työn tuottavuutta.

T&K-toiminnasta yksityisen sektorin osuus on noin kaksi kolmasosaa. Julkisen sektorin osuus on kolmannes, josta kaksi kolmasosaa kohdistuu korkeakoulusektorille ja noin 12 % koostuu yrityksille suunnatuista tuista.

Suomen kansantalouden suurimpana ongelmana pidetään kilpailijamaita alempaa työn tuottavuutta. OECD:n tietojen perusteella Suomi on keskitasoa vertailtaessa 16 maata ICT-investointien BKT-osuudessa. Sveitsi, Ruotsi ja Yhdysvallat muodostavat kärkikolmikon.

Digitalisaatioon olennaisesti liittyvä robotiikka luo mahdollisuuksia tuottaa reaalitalouteen arvoa vähemmällä ihmistyöllä. Teollisuusrobottien määrä 10 000 työntekijää kohti on Suomen tehdasteollisuudessa noin puolet Saksan ja Ruotsin vastaavasta.

Informaatio-, viestintä- ja rahoitusalan ja muut tietointensiiviset palvelut ovat Eurostatin mukaan Ruotsin talouskasvun pääasiallinen lähde. Palveluiden reaalitalouteen tuottamaa arvoa kasvattaa mahdollisuus yhdistellä niitä toisiin palveluihin, esimerkiksi hyödyntämällä avoimia rajapintoja, tehokkaampaa tiedonkäsittelyä ja tekoälyä. Taloudellista arvoa syntyy palvelujen käyttäjien itse tuottaessa dataa mutta tähän liittyy myös riskitekijöitä.

Algoritmien läpinäkyvyyttä edistettävä

Datan ja siihen kytkeytyvän taloudellisen arvon päätyminen ei-toivottuihin käsiin on kasvava huoli. Valvonnan lisääntyminen ja toisaalta pyrkimykset hyödyntää kaikkea saatavilla olevaa tietoa kaupallisesti ovat asettaneet demokraattiset instituutiot vaikeaan tilanteeseen.

Datan tuottamisesta vastaavat palveluiden käyttäjät omalla toiminnallaan. Palvelun ja sen kautta välittyvän arvon tuottaminen eivät enää välttämättä virtaa samaan suuntaan, vaan kuluttajalta palvelun tuottajalle virtaa reaaliarvoa datan muodossa. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun Googlesta tietoa hakiessaan tahkoaa alustan tarjoajalle mainostuloja.

Komission näkemyksen mukaan tekoälyä tulee kehittää ihmiskeskeisesti ja luoda luottamusta sen toimintaan.

Se ei välttämättä ole väärin mutta palvelun kuluttaja ei tule ajatelleeksi, että hän on itse kaupan kohteena. Palveluissa hyödynnettävien oppivien algoritmien taloutta leimaa läpinäkyvyyden puute. Algoritmit ovat liikesalaisuuksia, joista alustoja tarjoavat yritykset viestivät niukasti.

Kun algoritmit antavat vastauksia monimutkaistuvissa päätöksentekotilanteissa, niiden tarjoamia valtaresursseja on alati vaikeampi demokratisoida. EU-komissio onkin esittänyt tiukkoja raameja tekoälyn käyttämiseen ihmistä vastaan Digital Services Act (DSA) -lakiehdotuksessa. Komission näkemyksen mukaan tekoälyä tulee kehittää ihmiskeskeisesti ja luoda luottamusta sen toimintaan. Tarkimman sääntelyn kohteena olisi teknologia, jolla voidaan vaikuttaa suoraan ihmishenkiin. Tällaisia olisivat esimerkiksi tekoälyä hyödyntävä leikkausrobotti tai liikenneautomatiikka.

Digital Markets Act (DMA) -lainsäädännön avulla EU-komissio pyrkii tasoittamaan digitaalista pelikenttää ja suitsimaan erityisesti teknologiajättien valtaa. Digitaalisen tiedon keräämisen, viestinnän ja hyödyntämisen eksponentiaalisen kasvun aiheuttamat ihmisoikeudelliset haasteet ovat akateemisen tutkimuksen kohteena.

Esimerkiksi Oxfordin yliopiston hankkeessa tarkoitus on selvittää, kykeneekö vuoden 1945 jälkeen luotu ihmisoikeuksien käsitteellinen kokonaisuus ylipäätään vastaamaan niihin haasteisiin, joita tieto- ja viestintätekniikan digitaalinen kehitys sille asettaa.

Suomalaisyritykset esimerkillisellä tiellä

Tekoälyalgoritmien valvonta tarjoaa uusia mahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille ja tutkimusyksiköille. Esimerkiksi espoolainen Saidot on kehittänyt alustan tekoälysovellusten vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden hallintaan. Uudet työkalut auttavat yrityksiä kertomaan tekoälysovelluksistaan asiakkaille samoin kuin muille sidosryhmille.

Suomessa laki sosiaali- ja terveystiedon toissijaisesta käytöstä mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien datan käytön tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Lainsäätäjän tavoitteena on ollut, että Suomeen syntyisi toimiva ja tehokas tietoturvallisten käyttöympäristöjen verkosto.

Niin ikään espoolainen yritys Gillie on kehittänyt tuotteen, jonka avulla pystytään vähentämään dialyysihoidossa olevien potilaiden sairaalakäyntejä ja vakavien komplikaatioiden riskiä monitoroimalla mm. verenpaineen, virtsanerityksen ja turvotuksen muutoksia. Datan avulla voidaan laatia luotettavia ennusteita.

Gillien aiempi tuote on analysoinut kotihoidon asiakkaiden kotikäyntien yhteydessä tehtyjä muistiinpanoja. Gillien tekoälysovellus pystyy ennakoimaan, milloin ja minkä tyyppistä apua asiakas tulee tarvitsemaan. Tuote parantaa asiakasturvallisuutta ja hoitotyön vaikuttavuutta.

Ympäristövaikutukset ovat hallittavissa

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia ympäristö- ja ilmastokriisin torjumiseen esimerkiksi toimintoja tehostamalla, korvaamalla materiaalisia tuotteita digitaalisilla ja vähentämällä liikkumisen tarvetta.

Datakeskusten energiatehokkuuteen voidaan kiinnittää huomiota ja hukkalämmön talteenotolla voidaan pienentää niiden ilmastovaikutusta.

Euroopan komission käynnistämässä Digital Product Passport (DPP) -hankkeessa haetaan digitalisaatiosta ratkaisua, jonka tarkoitus on vähentää neitseellisten materiaalien ja energian kulutusta sekä suosia kiertotaloutta. Tuotteiden sisältämien materiaalien ja komponenttien luotettava tunnistaminen on edellytys niiden tehokkaalle kierrättämiselle DPP-tunnisteen avulla.

Digitalisaatiolla on negatiivisia ympäristövaikutuksia paitsi talouskasvun vahvistamisen kautta välillisesti, myös suoraan. Tällaisia ovat riippuvuus edullisen energian tuotannosta ja kaivannaisista. Globaalissa mittakaavassa toimivien digitaalisia palveluita tarjoavien yritysten toiminnan vastuullisuus korostuu, kun ympäristövaikutukset ulottuvat ja kertautuvat palveluita käyttävien digitaalisten ekosysteemien kautta välillisesti asiakkaisiin ja kuluttajiin.

Datakeskusten energiatehokkuuteen voidaan kiinnittää huomiota ja hukkalämmön talteenotolla voidaan pienentää niiden ilmastovaikutusta. Datakeskusten hajauttaminen maantieteellisesti ja kompensaatiot ovat globaalisti tunnustettuja keinoja.

Datakeskuksia hyödyntävät ja pilvipalveluja tarjoavat teknologiajätit ovat lupautuneet sitoutumaan ilmastonmuutoksen ja haitallisten ympäristövaikutusten torjumiseen. Ne ovat jo joko hiilinegatiivisia tai -neutraaleja, tai aikovat sellaiseksi viimeistään vuoteen 2040 mennessä.

Kiitokset Asko Hakonen, Meeri Haataja, Martin Scheinin, Mari Holopainen, Antti Rytsölä, Antti Poikola ja Liisa Vähäkylä.

Henry Scheinin
Kirjoittaja on TalousVihreiden jäsen Kirkkonummelta ja työskentelee digitaalisen ryhmätyön sekä tiedolla johtamisen parissa.

16.2.2022 18:00

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti