Ukraina-päiväkirjat: Vapaaehtoiset työskentelevät täysillä

Vapaaehtoiset järjestävät pakolaisille majoitusta rajan tuntumassa. Kiovasta pääsee vielä pois, ainakin polkupyörällä. Benjamin Bigun ja Oksana Chopak kirjoittavat Verdelle päiväkirjaa Ukrainasta.

28.2.2022 | Yhteiskunta

Tienvarsikylteissä on selvää tekstiä: Venäläiset, painukaa vittuun! Kuva: Benjamin Bigun

Oksana:

Heräsin puoli kuudelta aamulla. Nukuin rauhattomasti, näin koko yön unta, että olin lähdössä kauhealla kiireellä, mutta en kyennyt, koska pakkasin ja hain lapsia. Sitten olikin liian myöhäistä, pommitukset alkoivat.

Nyt puhelimeni on päällä päivin ja öin. Heti herättyäni painajaisista luin viimeisimmät uutiset ja selasin sosiaalisen median kanavia. Olin hyvin väsynyt ja yritin nukahtaa uudelleen. Nousin lopulta ylös myöhään, kymmenen jälkeen ja aloin jälleen perata uutisia.

Ukrainan valtuuskunta lensi neuvottelemaan venäläisten kanssa. Kaikki pelkäävät Putinin ydinohjuksia. Video silminnäkijältä Harkovissa: kaksi ruumiista kuopassa keskellä kaupungin asuinaluetta … en vieläkään usko, että tämä voisi olla… poltettu Ukraina-museo…venäläinen tykinammus tuhosi asuinrakennuksen… uutisia on paljon ja on vaikea navigoida, kaikkea on vaikea muistaa, hulluja uutisia.

Viimeksi muistan kokeneeni jotain tällaista Maidanin mielenosoitusten aikana, mutta tänään kaikki on paljon pahempaa.

Minulla on paljon töitä. Jotta voisin hallita stressiä, yritän suunnitella kaikki tehtävät tarkasti päivän mittaan. Tarkka suunnittelu auttaa minua hallitsemaan ahdistusta.

Lounaalla kävelin lasten kanssa. Oli aurinkoista, otimme polkupyörät ja potkulaudat, mutta sää oli melko kylmä, lunta satoi hieman. Autojen määrä tiellä on vähentynyt merkittävästi. Kaksi poliisiautoa ohitti meidät sireenit ulvoen. Kylä on hiljainen, kaduilla ei ole juuri ihmisiä.

Rajan jonot ovat lyhyempiä, mutta ne ovat edelleen pitkiä silti. Meillä ei ole vielä ongelmia ruoan, viestinnän, sähkön, polttoaineen ja internetin kanssa.

Siskoni tuli tänään Uzhgorodiin. Kaupungissa oli paljon ihmisiä, lähinnä ulkopaikkakuntalaisia ja liikenneruuhkat olivat paljon tavallista suurempia. Eilen (27.2.) illalla eräs nainen soitti rajalta. Hän oli jonossa kuuden kilometrin päässä raja-asemasta neljän lapsen ja kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Hän kysyi, kuinka paljon yö järjestämässäni majapaikassa maksaisi. Kun hän kuuli, että tarjoan asunnon ilmaiseksi, hän oli hyvin liikuttunut. Olimme jo keskustelleet siitä, että laitamme majapaikkaan lisävuoteita ja keksimme jonkin sopivan yösijan vauvalle. Nainen kuitenkin soitti myöhemmin takaisin, että hän pääseekin lasten kanssa rajan yli jonon ohi, jos he menevät jalkaisin. Rajan toiselle puolelle tulee minibussi heitä vastaan. Mies palaa takaisin.

Hengitin syvään. Ensimmäistä kertaa sodan alusta päätin mennä kunnon juoksulenkille.

Vapaaehtoistyö on täydessä vauhdissa. Startup-yritykseemme on liittynyt noin 20 uutta ihmistä, jotka haluavat auttaa luomaan alustan, johon keräämme kaiken tarvittavan tiedon pakolaisille ja vapaaehtoisille: mistä löytää asuntoja, missä voi syödä ilmaiseksi, missä voi luovuttaa verta, minne voi tuoda ruokaa ja lahjoituksia armeijalle ja missä tarvitaan vapaaehtoisapua.

Olen liikuttuneesti yllättynyt siitä, miten sota on yhdistänyt meitä, fiksut ja sydämelliset ihmiset ovat kuin kirkkaita lyhtyjä pimeydessä.

Benjamin:

Nukuimme yön pommisuojassa Kiovassa tyttöystäväni kanssa. Ilmahälytyksiä oli klo 5.50 ja 8.32.

Aamulla päätimme lähteä kaupungista pyöräillen. Kaupunkia ei oltu piiritetty kokonaan, vaan pääsimme poistumaan kaupungista. Ruokakauppoihin oli jälleen pitkät jonot.

Lähdimme pyöräilemään klo 10.30 ja 10.52 kuulimme ensimmäisen ilmahälytyksen. Se kuului melko kaukaa ja jatkoimme matkaa. Tyttöystäväni jäi matkan varrelle ystävänsä isoon taloon, jossa oli muitakin ystäviä.

Itse jatkoin matkaa maaseudulle 70 kilometrin päähän kotiseudulleni. Olin perillä klo 15. Sää oli poikkeuksellisen kaunis.

Edit 1.3. klo 10:06: Korjaus, ”Mies palasi takaisin” (ei mennyt takaisin jonoon).


Kääntänyt englannin kielestä Outi Toivanen-Visti. Benjamin Bigun on juristi ja Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja äiti. He ovat tuottaneet aiemmin Suomeen yritysvastuullisuuteen liittyviä raportteja mm. ukrainalaisten siirtotyöläisyydestä Yritysvastuu.fi -palveluun.

28.2.2022 21:18

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti