Ylikulutuksen vastustus yhdistää Elokapinan ja Aktivistimummot

Ylikulutuksen vastustus yhdistää Elokapinan ja Aktivistimummot

Minkään tuotteen hintaan ei ole laskettu sen ympäristölle ja ihmisille aiheuttamaa kokonaiskustannusta. Moni kuluttaja etsii halvinta tavaraa tai palvelua muista ominaisuuksista juurikaan piittaamatta ja ylikulutus on syynä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Meillä pitäisi olla kanttia sanoa, että oikeastaan kaikki on liian halpaa ja edessä on vääjäämättä hintojen nousu. Tästä puhuvat myös niin Elokapina kuin Aktivistimummotkin.

Lehdistönvapaus takkuaa EU-maissakin – Suomen ongelmana median keskittyminen

Lehdistönvapaus takkuaa EU-maissakin – Suomen ongelmana median keskittyminen

Lehdistönvapaus on yksi demokratian peruskivistä. EU-maissa tätä vapautta on vähiten Kreikassa ja huolta on myös muun muassa Bulgarian, Puolan, Unkarin ja Maltan tilanteesta, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön mittaus. Suomessa ongelmana on median keskittyminen harvojen isojen lehtitalojen käsiin. Valtaosassa maakuntia mediamarkkinat ovat pääosin yhden lehtitalon kontrollissa.

Turkistarhaajia ja turveyrittäjiä on tuettava siirtymäkauden ajan

Turkistarhaajia ja turveyrittäjiä on tuettava siirtymäkauden ajan

Kevään turkishuutokaupat ovat menneet huonosti, sillä markkinoita on sotkenut sekä pandemia että sota. Nyt olisi hyvä aika päättää muutenkin vähenevän elinkeinon lopettamisesta esimerkiksi viiden vuoden siirtymäajalla. Yhteiskunnan pitäisi tarjota turkistuottajille tukea, jotta he selviävät investoinneistaan ja työllistyvät toisella tapaa.

Modernisaation jättömaat repivät demokratioita

Modernisaation jättömaat repivät demokratioita

Osaamiseen perustuva jälkiteollinen yhteiskunta on eriarvoistava. Kasvava osa väestöstä ja alueista kokee joutuneensa lisääntyvästä hyvinvoinnista syrjään. Ilmiö on saattanut liberaalit demokratiat vaikeuksiin, jolloin autoritäärisesti johdetut maat ovat parantaneet asemaansa. Modernisaation jättömaiden ongelma on ratkaistava tai liberaalit demokratiat tuhoutuvat.

Suo, kuokka ja Ukrainan sota

Suo, kuokka ja Ukrainan sota

Turpeen energiakäyttö aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä, kuormittaa vesistöjä ja uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Soiden kuoriminen kasvu- ja kuiviketurpeen vuoksi on myös ongelmallista. Venäjän aloittama sota merkitsee äkkikäänteitä energiamarkkinoilla, mutta turvetta ei saa millään pestyä vihreäksi vaihtoehdoksi.

Euroopalla on edessä valtava energiamurros

Euroopalla on edessä valtava energiamurros

Euroopan on mahdollista irtautua riippuvuudestaan venäläisestä energiasta, mutta muutos on valtava. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti aurinko- ja tuulivoimaloissa, mutta se syntyy väärään aikaan ja väärässä paikassa. Edessä onkin erittäin suuret investoinnit vetyteknologiaan. Hinta on iso, mutta kuitenkin puolustusmenoihin suhteutettuna kohtuullinen.

On aika varustautua seuraavaan pandemiaan

On aika varustautua seuraavaan pandemiaan

Covid-19 ei tule olemaan viimeinen pandemia. Nyt on aika panna lainsäädäntö kuntoon, jotta seuraavalla kerralla ei jouduttaisi käyttämään aikaa juridiseen pohdintaan, vaan voitaisiin toimia viivästyksettä ja parhaan tiedon mukaisesti.

Sanktioiden on jatkuttava sodan jälkeen, ellei Putinin hallinto kaadu

Sanktioiden on jatkuttava sodan jälkeen, ellei Putinin hallinto kaadu

Venäjälle asetetuilta pakotteilta menee uskottavuus, jos ne poistetaan sodan päätyttyä. Ilman sanktioitakin Venäjän talous tulee kärsimään siitä, että Eurooppa haluaa eroon riippuvuudestaan venäläisestä energiasta. Korkealle kohonnut maariski pitää ulkomaiset investoinnit poissa maasta.
Ideaali vaihtoehto olisi korvata tuontikiellot korkeilla tulleilla, joiden tuotto tilitettäisiin Ukrainalle.

Ruokakriisi vaatii mailta yksituumaisuutta

Ruokakriisi vaatii mailta yksituumaisuutta

Ukrainan sodan ja huonojen satojen tuottama ruokakriisi vaatii samanlaista yksituumaisuutta, jota eri maat ovat osoittaneet Venäjän pakotteiden suhteen. Onneksi on joustonvaraa. Meneehän maailman viljasadosta merkittävä osa eläinten suuhun.

Venäjän karmiva tulevaisuus

Venäjän karmiva tulevaisuus

Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, Venäjän kohtalo on karmiva. Itseensä käpertyvä hylkiövaltio tulee olemaan hyvin köyhä. Tämä kyllä ymmärretään Venäjällä. Niinpä uutinen Putinin syrjäyttämisestä voi tulla minä päivänä hyvänsä.

Mitä Putinin sodan jälkeen?

Mitä Putinin sodan jälkeen?

Putinin sodan jälkeen ei maailma palaa ennalleen, päättyipä sota miten tahansa.Vaikka Putinin hallinto kaatuisi, ei Venäjästä kuoriutuisi liberaalia demokratiaa käden käänteessä. Suomen on varauduttava siihenkin tulevaisuuteen, jossa meillä on köyhtyvä hylkiövaltio naapurinamme.

Hullun miehen strategia johti hyökkäyssotaan

Hullun miehen strategia johti hyökkäyssotaan

Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa tänä aamuna. Yhdysvalloissa, EU-maissa ja tietenkin myös Suomessa seurataan Putinin toimia yhä hermostuneemmissa tunnelmissa. Onko vastassa vuosikausia suunnitelmia hionut valtionpäämies vai todellisuudentajun menettänyt presidentti – hullu mies?

Reilun kaupan merkki ohjaisi lisää rahaa suoraan maatiloille

Reilun kaupan merkki ohjaisi lisää rahaa suoraan maatiloille

Suomalaisten maatilojen kriisiä pahentaa kohtuuttoman kova hintakilpailu. Tarvittaisiin kotimainen reilun kaupan merkki, jotta kuluttajat voisivat maksaa tuottajille enemmän. Sikatalouden ylituotannon purkuun pitäisi löytää inhimillisempi tie. Tie kannattavaan maatalouteen löytyy laatuun erikoistumisesta.

Vihreät opinkappaleet horjuvat?

Vihreät opinkappaleet horjuvat?

Yleinen mielipide ei pidä takinkääntäjistä, mutta pitääkö ihailla niitä, jotka säilyttävät vanhan kantansa, vaikka tosiasiat muuttuvat? Vihreissä on ollut viime aikoina uutta pohdintaa sekä ydinvoimasta, geenimanipuloinnista että Nato-jäsenyydestä.

Epidemialainsäädäntö on pantava kuntoon

Epidemialainsäädäntö on pantava kuntoon

Suomi ilmeisesti selvisi Covid-19-taudista muihin maihin verrattuna vähällä. Lainsäädännön kankeus teki kuitenkin pandemian torjunnasta tehotonta ja kallista. Lainsäädäntö on pantava kuntoon ennen seuraavaa pandemiaa, koska silloin voi olla kiire.

Toimisiko sotepalkkojen harmonisointi vai kuitenkin liukumat?

Toimisiko sotepalkkojen harmonisointi vai kuitenkin liukumat?

Työntekijäpuoli vaatii hoiva-alojen palkkojen harmonisoimista korkeimpien palkkojen tasolle. Toivottavasti tämä ei tarkoita, että jatkossa syrjäseutulisät ja kalliinpaikan lisät kielletään. Eikö työntekijäpuolen kannattaisi pikemminkin kannustaa työnantajia palkkaliukumiin? Niin lääkäreiden palkat nousivat.

Minne työ siirtyy koronan jälkeen?

Minne työ siirtyy koronan jälkeen?

Mikä on kaupunkien tulevaisuus koronan jälkeen? Etätyö tulee yleistymään. Jos etätöitä tehdään maiden rajojen yli, pitää ratkaista kysymys verotuksesta ja sosiaaliturvasta. Voiko verot maksaa Viroon ja saada terveydenhuollon Suomesta? Pitäisikö kaavoittajan uskoa, että toimistotilaa tarvitaan olennaisesti vähemmän?

Onko Suomi hukannut tulevaisuuden?

Onko Suomi hukannut tulevaisuuden?

”Suomen innovaatiostrategia on kadonnut. Pitkäjänteisen politiikan sijasta olemme eläneet vuosikymmenen yhteiskunnassa, jossa soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta on merkittävästi leikattu ja jossa toimeenpano syntyy ja kuolee istuvien hallitusten mukana. Tulevaisuuteen kurkottamisen sijasta Suomessa toivo on viime vuosina pantu raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin.”

Tutkitun tiedon saanti on uhattuna

Tutkitun tiedon saanti on uhattuna

Tilastokeskuksen kohonnut hinta rekisteritietojen käytölle uhkaa tutkimusta. Kummallista on myös valtiovarainministeriön pyrkimys lopettaa taloustutkijoiden korona-aikana pystyttämän tilannehuoneen toiminta.

Käsitys maailmasta on aivan vinksallaan

Käsitys maailmasta on aivan vinksallaan

Ruotsalaisen lääkärin ja tutkijan, Hans Roslingin yhdessä lastensa kanssa kolme vuotta sitten kirjoittama kirja Faktojen maailma on yhä ajankohtainen, valitettavasti. Vain ani harva esimerkiksi tietää, että äärimmäinen köyhyys maailmassa on lähes puolittunut 20 vuodessa.

Metsätalouden on täytettävä kestävät kriteerit

Metsätalouden on täytettävä kestävät kriteerit

EU:n kaavailema taksonomia tuo pelisäännöt, joiden mukaan yritysten rahoitus kytketään päästövähennystavoitteisiin. Sijoitusten pitäisi ohjautua mahdollisimman ilmastomyönteisiin investointikohteisiin. Suomen metsien hoitoa pitää kehittää niin, että kriteerit täyttyvät.

Vihreiden kannatus nytkähti vaihteeksi ylöspäin henkilövaihdosten myötä – tai niistä huolimatta

Vihreiden kannatus nytkähti vaihteeksi ylöspäin henkilövaihdosten myötä – tai niistä huolimatta

Kannabiskohu pudotti vihreiden kannatusta ja henkilövaihdokset nostivat sitä – ehkä. Vihreiden kannatus kääntyi Yleisradion tilaamassa kannatusmittauksessa vaihteeksi nousuun, ja syytä prosenttiyksikön muutokseen voi vain arvailla. Vihreät ovat useiden henkilövalintojen myötä olleet paljon julkisuudessa viime viikkoina, eikä se näytä ainakaan vähentäneen puolueen suosiota.

Tyhjät lupaukset eivät pelasta ilmastoa

Tyhjät lupaukset eivät pelasta ilmastoa

Nykymenolla maapallo lämpenee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja tästä on katastrofaalisia seurauksia maataloudelle, luonnolle ja asumisolosuhteille. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n laskelmat ovat kaiken lisäksi optimistisia. Nyt tarvittaisiin enemmän toimia pelkkien lupausten sijaan.

Verde juhlii ensimmäistä vuottaan vihreän journalismin merkeissä

Verde juhlii ensimmäistä vuottaan vihreän journalismin merkeissä

Verkkojulkaisu Verde käynnistyi tasan vuosi sitten ja on siis vielä alkutaipaleellaan. Verde on tarjonnut tilaa monenlaisille vihreitä arvoja kunnioittaville kirjoituksille, ja juttuja ja puheenvuoroja on julkaistu keskimäärin joka päivä. Verde haluaa toimia vastavoimana some-kirjoittelulle, jossa pinnalliset ja ristiriitoja korostavat kommentit hukuttavat helposti faktat alleen.

Ulkoilmamuseo Eurooppa on amerikkalaisten ja aasialaisten puristuksessa

Ulkoilmamuseo Eurooppa on amerikkalaisten ja aasialaisten puristuksessa

Onko Eurooppa enää pelkkä ulkoilmamuseo, jossa turistit kulkevat ihailemassa entisaikojen elämää? Grand Hotel Europa-kirjassa kuvataan romaanin keinoin maanosaa, jonka talouden, tieteen ja teknologian kehitys on jäänyt aasialaisten ja amerikkalaisten jalkoihin. EU:n kehitystä jarruttaa hidas ja monissa asioissa yksimielisyyttä edellyttävä päätöksenteko.

Päästöoikeudet toimivat lopulta ja sähkö on kallista

Päästöoikeudet toimivat lopulta ja sähkö on kallista

Päästöoikeuksien hinta on noussut 60 euroon tonnilta, kun ne muutama vuosi sitten maksoivat vain neljä euroa tonnilta. Tämä on saanut Euroopan energiamarkkinat tilaan, jossa voidaan aidosti kysyä, tarvitaanko energiapolitiikassa enää muuta ilmasto-ohjausta. Markkinat näyttävät hoitavan asian puolestamme.

Hiiliverot tekevät elämästä halvempaa

Hiiliverot tekevät elämästä halvempaa

Päästöjä pitää alentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hiiliverot tai päästöoikeusmaksut nostaisivat polttoaineiden hintaa, mutta tämä on parempi keino kuin hallinnolliset määräykset ja tuet. Hiiliverot tekevät elämästä kalliimpaa vain, jos tarkoitus ei ole tehdä mitään muutakaan päästöjen vähentämiseksi.

Kuoliaaksi kituminen ei ole kansalaisvelvollisuus

Kuoliaaksi kituminen ei ole kansalaisvelvollisuus

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa halutaan Suomessa kehittää, mutta eutanasian sallimista ei edelleenkään viedä eduskunnassa eteenpäin. Asiaa pohtinut asiantuntijaryhmä ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiasta. Eläimiä suojellaan siis yhä paremmin kuin ihmisiä. Lain mukaan syyllistyy eläinsuojelurikokseen, jos jättää eläimen kitumaan. Ihmisen kärsimyksiä ei pidetä yhtä pahana asiana.

Tuulivoiman sähkö on varastoitava ja siksi vetyteknologialla on valtava kiire

Tuulivoiman sähkö on varastoitava ja siksi vetyteknologialla on valtava kiire

Tuulivoimalla tuotettavaa sähköä on pian tuulisina aikoina liikaa ja tyynellä taas hinta nousee pilviin. On pystyttävä varastoimaan sähköä. Ratkaisuja on monia, mutta synteettisten polttoaineiden tuottaminen vedyn avulla on ainoa kunnolla skaalautuva. Se on nyt hyvin kallista, mutta on syytä olettaa hinnan laskevan kokemuksen myötä tuulivoiman tavoin. Tämä projekti on aloitettava heti. Se ei toteudu markkinaehtoisesti vaan tarvitaan valtiovallan ohjausta. Ollaan jo pahasti myöhässä.

Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo

Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo

Maatalouden tukimiljardit suosivat liha- ja maitotuotteita ja Suomessa ja EU:ssa. Pitäisi painottaa kasvinviljelyn tukea. Suomen oloissa erityinen ongelma ovat turvepellot, joita edelleen raivataan lannanlevitykseen, ja jotka aiheuttavat yli puolet maatalouden kaikista päästöistä. Muutosten tie on kivinen, sillä maataloudessa liikkuvasta rahasta 60 prosenttia pyörii eläintalouden ympärillä, kirjoittaa Osmo Soininvaara

Mitä tapahtui vihreille?

Mitä tapahtui vihreille?

Muualla maassa vihreillä meni kuntavaalit ihan mukavasti, mutta kaikissa suurissa kaupungeissa tuli kirvelevä tappio. Koska vaalitappio oli suunnilleen yhtä suuri kaikissa kaupungeissa, kannattaa etsiä ennen kaikkea yhteisiä syitä sille, miksi kaupunkilaiset ovat kääntäneet selkänsä vihreille. Vain paikallisista kysymyksistä ei taida helppoja selityksiä äänestäjien päätökselle löytyä.

Suomen tulevaisuus ratkaistaan kunnissa

Suomen tulevaisuus ratkaistaan kunnissa

2000-luvun hokemia on, että valta on siirtynyt valtioilta kaupungeille. Siinä ympäristössä, jota nyt rakennetaan, eletään toivottavasti vuosisatoja. Maalaiskunnissa tehdään toisenlaisia ratkaisuja, jotka ovat paikkakunnan tulevaisuuden kannalta ehkä vieläkin ratkaisevampia.

Keskustoihin lisää asuntoja

Keskustoihin lisää asuntoja

Kauppakeskukset ja nettikauppa vähentävät kauppaa keskustoissa, ja toimistojen tehokas tilankäyttö supistaa toimistokerrosalaa. Tilalle sopisi asuntoja, turismia ja vapaa-ajan viettoa. Tämä näkyy Helsingissä, mutta ilmiö koskee kaikkia kaupunkeja.