I hoppet om bättre framtid i Närpes

I hoppet om bättre framtid i Närpes

I Närpes pågar det brottsundersökningar kring arbetsrelaterad utnyttjande av växthusarbetare. Arbetstagarna kommer från länder där det inte alltid är lika självklart att lita på myndigheter som i Finland, och deras tröskel att kontakta myndigheter kan vara hög. Risken för utnyttjandet blir större utan språkkunskaper och kunskaper om arbetstagarnas rättigheter, skriver Tuula Närvä.

Toiveena parempi tulevaisuus Närpiössä

Toiveena parempi tulevaisuus Närpiössä

Närpiössä on käynnissä rikostutkinta kasvihuoneissa työskentelevien aasialaisten työperäisestä hyväksikäytöstä. Työntekijöillä saattaa olla kotimaastaan perittyjä epäilyksiä viranomaisia kohtaan, ja kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin voi olla suuri. Kun suomalaista järjestelmää ja kieltä ei tunne ja tietoa omista oikeuksista on vähän, hyväksikäytön riski kasvaa, kirjoittaa Tuula Närvä.

Tekijänoikeuslain valmistelu pilattiin korruptiolla

Tekijänoikeuslain valmistelu pilattiin korruptiolla

Eduskunnan käsittelyssä oleva tekijänoikeuslain muutos on hyvä esimerkki siitä, miten lainvalmistelua ei pitäisi tehdä. Lobbarit pääsivät vaikuttamaan lakiehdotuksen sisältöön siten, että huolellisesti valmisteltu esitys väännettiin viime metreillä uusiksi suljettujen ovien takana, kirjoittaa Ahto Apajalahti.

Kiertotaloudessa toisen jäte on toisen resurssi

Kiertotaloudessa toisen jäte on toisen resurssi

Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, eikä syyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja; kokonaisjätemäärä on Suomessa viime vuosina edelleen kasvanut, eikä yhdyskuntajätteen kierrätysaste ole kehittynyt parempaan suuntaan. Kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittaisiin absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.

Ilman kaivoksia ei tapahdu vihreää siirtymää

Ilman kaivoksia ei tapahdu vihreää siirtymää

Kaivoslakia uudistetaan ja vihreät ovat linjanneet, että kaivannaisia tarvitaan muun muassa tuulivoimaloihin ja sähköautojen akkuihin. Uusiutuvia energialähteitä koskeva hypetys on valitettavan yleistä, eivätkä ne ole kaivosvapaa teknologiavaihtoehto. Ydinkaukolämpökin on kannatettava vaihtoehto, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.

Nahkatakki on eläimen raato, joka ei edes maadu

Nahkatakki on eläimen raato, joka ei edes maadu

Nahkatakkien myynti kääntyi nousuun, ja tämä on harmiksi sekä luonnolle että eläimille. Nahka voi olla lihatuotannon sivutuote, mutta se ei tee nahkatakista eettisempää. Ilonpilaaja tiputtelee faktaa nahkatakeista.

Suomen suurimmat veroprosentit ovat vähätuloisilla

Suomen suurimmat veroprosentit ovat vähätuloisilla

Suomessa napistaan aika ajoin korkeista työnteon veroprogressioista. Miksi lääkäri tekisi lisätöitä, jos saatavasta lisäpalkasta käteen jää vain puolet, toisen puolen mennessä veroihin ja veroluontoisiin maksuihin? Todellisuudessa keski- ja suurituloisten veroprogressiot ovat kuitenkin mitättömiä verrattuna heihin, jotka yrittävät yhdistää palkkatuloja sosiaaliturvaan, kuten työttömyys- ja asumistukeen, kirjoittaa Jarkko Lauspalo.

Ulottuuko myötätunto sodassa raiskattuihin?

Ulottuuko myötätunto sodassa raiskattuihin?

Puolaan on saapunut valtava määrä pakolaisia, ennen kaikkea naisia ja lapsia Ukrainasta. Etyj ja YK kokoavat tietoja seksuaalisesta väkivallasta sota-alueella. Puolassa edes raiskausten uhrit eivät saa aborttia, kirjoittaa Heidi Hautala.

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.

Eri mieltä saa olla, myös Natosta

Eri mieltä saa olla, myös Natosta

Naton ympärillä kuhisee puhetta ja perusteluita, webinaareja ja sometusta. Mutta miksi toisella tapaa ajatteleva on niin perinpohjaisen väärässä? Ja miksi Suomessa on päättäjiä, jotka vasta nyt havahtuvat siihen, että heidän tietolaaristaan puuttuu tykkänään kaikki Nato-tietous?

Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?

Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?

Ukrainan siviiliväestöön kohdistetun väkivallan laajuus ja luonne ovat alkaneet paljastua. Kaikki asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, täyttyvätkö Ukrainan sodassa kansanmurhan kriteerit. Kansanmurhalle tyypillisiä piirteitä löytyy Venäjän virallisesta, epäinhimillistävästä retoriikasta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.

Miksi Suomessa on yhä maskisuositus, vaikka sen tieteellinen pohja on heikko ja muut Pohjoismaat ovat jo luopuneet maskeista?

Miksi Suomessa on yhä maskisuositus, vaikka sen tieteellinen pohja on heikko ja muut Pohjoismaat ovat jo luopuneet maskeista?

Maskisuosituksen takana ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta maskeja on meillä ja maailmalla suosittu verraten helppona ja halpana toimenpiteenä. Maskien hyöty on pienempi kuin suosituksista voisi päätellä, mutta viranomaiset ovat kovan paineen alla päätyneet niitä kannattamaan. Väestötason toimia ei kuitenkaan saisi päättää näin kevyin perustein, kirjoittaa Johanna Kohvakka.

Sotaa pakeneville edessä on kaksi todellisuutta

Sotaa pakeneville edessä on kaksi todellisuutta

Ukrainan sotaa pakenevia on kohdeltu asemilla ja rajanylityspaikoilla epätasa-arvoisesti. Yhteisen auttamishalun takaa paljastuu rodullistetuille pakolaisille asetetut erilaiset vaatimukset. Kaksinaismoralismi elää vahvana, mutta vasta nyt se on sanoitettu ääneen kunnolla, kirjoittaa Aisha Benahmed.

Lannoitevero ja biokaasulaitokset tukemaan huoltovarmuutta

Lannoitevero ja biokaasulaitokset tukemaan huoltovarmuutta

Ukrainan sota on tuonut ongelmia maatalouden energian ja lannoitteiden saatavuuteen. Nyt pitäisi suunnitella monipuolisia biokaasulaitoksia ja verottaa neitseellisten ravinteiden käyttöä. Lisää maataloustukia jakamalla ei nykyisiä ongelmia pystytä ratkaisemaan, kirjoittaa Irma Saloniemi.

Onko Ukraina jo voittanut informaatiosodan?

Onko Ukraina jo voittanut informaatiosodan?

Presidentti Zelenskyi on saanut länsimaisen sosiaalisen median puolelleen. Länsimaista katsottuna informaatiosodan voittajasta ei ole epäselvyyttä. Informaatiosodan ratkaiseva rintamalinja kulkee joka tapauksessa Venäjän sisällä, kirjoittaa Heidi Hautala.

Vihreät vaihtaisi sotu-tilkkutäkin kokonaan uuteen peittoon

Vihreät vaihtaisi sotu-tilkkutäkin kokonaan uuteen peittoon

Suomessa on tekeillä sosiaaliturvauudistus, jonka pitäisi korvata nykyinen tukien viidakko yhtenäisellä, selkeämmällä mallilla. Vihreät on julkistanut omat suuntaviivansa, joissa korostuu kattava, joustava ja riittävä turva eri elämäntilanteissa eläville, kirjoittaa Leena Brandt.

Edessä entistä eurooppalaisempi Nato

Edessä entistä eurooppalaisempi Nato

Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen vihreät näyttää vahvistavan asemaansa Suomen kolmanneksi Nato-myönteisimpänä puolueena kokoomuksen ja RKP:n jälkeen. Mikään läpihuutojuttu jäsenyyden kannattaminen ei silti ole, kirjoittaa Eero Karisto.

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.

Ukrainan sotaa pakenevia odottaa muita parempi kohtelu

Ukrainan sotaa pakenevia odottaa muita parempi kohtelu

Ukrainalaiset saavat nyt EU-maissa erityiskohtelun tilapäisen suojelun direktiivin mukaan. Venäjän uhka tuntuu koko Euroopassa niin vahvana, että rajat ovat auki. Tällaista auttamisintoa ei nähty Syyrian, Irakin tai Afganistanin kriisien kohdalla, kirjoittaa Leena Brandt.

Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun

Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun

Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.

Älä kysy, mistä olen kotoisin!

Älä kysy, mistä olen kotoisin!

Mikroaggressiot ovat yksiä arkipäivän rasismin ilmentymistä. Yleisimmin ne ovat tahattomia vähemmistöryhmän edustajaan kohdistuvia tekoja. Valtaväestöön kuuluvan on usein vaikeaa ymmärtää näiden tapausten yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa pahaa oloa, kirjoittaa Aisha Benahmed.

Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna

Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna

Suomi seuraa osana länsimaailmaa Venäjän toimia Ukrainassa. Samalla Suomessa mietityttää myös se, mitä Vladimir Putinin työlistalla on sen jälkeen. Keskustelu on kovin tiiviisti keskittynyt sotilaallisen uhan todennäköisyyteen, kirjoittaa Eero Karisto.