Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Vihreiden puoluekokousta ennen Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa annettiin ymmärtää, että “vihreät konkarit” haluavat viedä vihreitä oikealle, jotta puolueen kannatus nousisi. Ratkaisevaksi nähtiin varapuheenjohtajan vaali. Itse puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat julistivat puolueen moniäänisyyden tarvetta ja kuuntelemista, linjaristiriita ei tullut mitenkään ilmi heidän puheistaan, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Onko kannabisaloitteellisuus nykypäivän oikeistolaisuutta?

Onko kannabisaloitteellisuus nykypäivän oikeistolaisuutta?

Kannabiksen laillistamiskysymys paljastaa mihin poliittinen ajattelu on menossa millenniaalien ja Z-sukupolven myötä, ja millaisia poliittisia liittoumia jatkossa voi muodostua. Osalle vanhemmasta sukupolvesta tämä näyttää tulleen yllätyksenä, kirjoittaa Ahto Apajalahti.

Kolumnisti Heidi Hautala: EU yhä haluton jakamaan vastuuta afgaanipakolaisista

Kolumnisti Heidi Hautala: EU yhä haluton jakamaan vastuuta afgaanipakolaisista

Afganistanista pakenevien viisuminsaantia ja perheenyhdistämistä pitää helpottaa ja Suomen pakolaiskiintiön voisi kaksinkertaistaa. Toimia tarvittaisiin myös EU-tasolla, mutta EU-maat eivät ole halukkaita jakamaan vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. EU-maiden sisäministerien yhteisissä päätelmissä korostuu kuitenkin oman pesän suojelu, kirjoittaa Heidi Hautala.

Yksi vai kaksi ja kuka vai ketkä? Ohisalon tuuraajaksi on monta vaihtoehtoa

Yksi vai kaksi ja kuka vai ketkä? Ohisalon tuuraajaksi on monta vaihtoehtoa

Vihreiden varapuheenjohtajavalinta herättää tavanomaista enemmän kiinnostusta, sillä edessä on Maria Ohisalon vanhempainvapaan aikainen tuuraus puolueen puheenjohtajana ja sisäministerinä. Kenet valitaan kolmen hengen puheenjohtajistoon ja tuuraako heistä sama henkilö puheenjohtajaa ja sisäministeriä? Laitetaanko samalla ministeripaikkoja kiertoon? Vai olisiko mahdollista malli, jossa on kaksi tasavaroista tuuraavaa puheenjohtajaa, josta toisella olisi myös ministerin salkku, kysyy Leena Brandt.

Kännykkä katosi, kaikki katosi – digielämän nurja puoli

Kännykkä katosi, kaikki katosi – digielämän nurja puoli

Kun puhelin putoaa mereen tai katoaa puolukkametsään, on kaikki hetken aivan toisin. Bussimatka pitää maksaa käteisellä, someen ei pääse ja sähköpostikin katoaa, jos kaikki palvelut ovat kaksivaiheisen tunnistautumisen takana. Pakkopysähdys avaa silmät näkemään, miten yhteiskunta on rakennettu digipalveluiden ja liittymäpaketillisen kuukausiveloitteisen kunnollisen kansalaisen tarpeisiin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kolumnisti Atte Harjanne: Missä viipyvät ruuhkamaksut?

Kolumnisti Atte Harjanne: Missä viipyvät ruuhkamaksut?

Hallitus lupasi ruuhkamaksut mahdollistavan lain jo hallitusohjelmassa. Silti valmistelun alkua odotellaan kaupungeissa yhä, ja viivyttely nakertaa päätöksenteon uskottavuutta. Ruuhkamaksulaista ei ole tarpeen tehdä ylimääräisen mutkikasta tai riippuvaista tietystä tekniikasta. Kamerat rekkareita lukemaan ja tuloutus kuntaan, siinä se, kirjoittaa Atte Harjanne.

Maatalous on kaikkien asiaa ja siitä pitää myös vihreiden puhua

Maatalous on kaikkien asiaa ja siitä pitää myös vihreiden puhua

Kuka saa sanoa mitä maataloudesta – keskustelu pääsi tänään uuteen vauhtiin. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon haastattelun ja Krista Mikkosen kolumnin. Tarjontaa täydensi vielä Luonnonvarakeskuksen tutkijan haastattelu, jossa käy jälleen ilmi maatalouden päästöjen pysyminen ennallaan 2000-luvulla. On kuitenkin turha toivoa, että maaseudun ja keskustan äänenkannattaja jättäisi viimeistä sanaa vihreille, kirjoittaa Leena Brandt

Perussuomalaiset on keskitetysti johdettu puolue – isosta puoluekokouksesta huolimatta

Perussuomalaiset on keskitetysti johdettu puolue – isosta puoluekokouksesta huolimatta

Perussuomalaiset jaksavat ylistää puolueensa olevan Suomen demokraattisin, koska kahden vuoden välein kokoontuvaan puoluekokoukseen saavat osallistua kaikki puolueen jäsenet, jotka ovat jäsenmaksunsa maksaneet. Tarkemmin sääntöjä ja käytäntöjä seuraten joudumme tekemään kuitenkin toisen johtopäätöksen: perussuomalaisissa ei toteudu suora demokratia, vaan sitä johtaa valikoitunut puolue-eliitti. Voidaan jopa sanoa, että perussuomalaisten puolueorganisaatio on Suomen keskitetyin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

EU loukkaa ihmisoikeuksia Välimerellä ja Suomikin voisi ottaa huomattavasti lisää pakolaisia

EU loukkaa ihmisoikeuksia Välimerellä ja Suomikin voisi ottaa huomattavasti lisää pakolaisia

Pakolaiskriisi on edelleen ratkaisua vailla – Välimeri on hautausmaa. Tänä vuonnakin on jo yli 800 ihmistä hukkunut Välimerellä, EU tekee diilejä Turkin ja Libyan kanssa ja pakolaisleireillä eri maissa odottaa tuhansia ja taas tuhansia pakolaisia turvattomissa oloissa. EU on suuri ja vauras alue, jolla olisi varaa auttaa. Nyt saa hävetä koko EU:n ja Suomen puolesta, kirjoittaa Ismo Peltonen.

Pohjoisen lohi tarvitsee lisää kalastusrajoituksia, tehostettua valvontaa ja kunnolliset kalatiet

Pohjoisen lohi tarvitsee lisää kalastusrajoituksia, tehostettua valvontaa ja kunnolliset kalatiet

Tornion-Muonionjoessa on tänä kesänä ollut hyvin lohta, mutta joidenkin lohestajien ahneudelle ei mikään riitä. Joella käytetään paikoin laittomia pyyntimenetelmiä ja ylikalastetaan ajoittain . Suomen pitäisi vaatia EU:ssa tiukempia pyyntikiintiöitä, rajoittaa pyyntiä merellä ja joessa, rakentaa kunnon kalatiet ja lisätä lohestuksen valvontaa, kirjoittaa Kari Alaniska.

Koko Suomen Vihreät

Koko Suomen Vihreät

Vihreistä pitää tehdä koko Suomen puolue. Tämä saattaa kuulostaa mahdottomalta tehtävältä. Pohja on kuitenkin parempi kuin ajoittain synkkiä sävyjä saaneen keskustelun perusteella voisi kuvitella. Vihreiden ei pidä olla kuin heimo, jonka jäsenet kyräilevät muiden heimojen jäseniä. Vihreiden pitää olla pikemminkin kuin heimojen kokous, johon ihmiset eri taustoista kokoontuvat yhteisen tehtävän ääreen, kirjoittaa Oras Tynkkynen.

Sote on odotettu askel eteenpäin

Sote on odotettu askel eteenpäin

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus työntyy hiljalleen kohti maalia. Uudistus on monellakin tasolla katsottuna aivan valtava ja ansaitsi siksi perusteellisen pureskelun – sitä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa puoli vuotta ja kuultiin satoja asiantuntijoita. Noora Koponen kirjoittaa, että jaksamisen kannalta tärkeintä oli koko ajan pitää mielessä miksi sotea tehdään. Ihmisten vuoksi.

Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana

Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana

Liedossa vihreät saivat kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan lisää, mutta menettivät samalla ainoan miesvaltuutettunsa. Koko maassa taas vihreiden miesvaltuutettujen osuus putosi 32 prosentista 26:een. Uuden sukupolven naisten menestys politiikassa on ilon aihe, mutta vihreiden pitää myös miettiä miten puhutella miehiä, kirjoittaa Ville Savonlahti.

Vihreät hävisi kuntavaalit – mitä nyt on tehtävä?

Vihreät hävisi kuntavaalit – mitä nyt on tehtävä?

Neljä vuotta sitten vihreät oli yksi päävaihtoehto Suomen tulevaisuuden suunnalle. Ihmiset laittoivat luottamuksensa vihreisiin kunnissa, koska lupasimme siellä puolustaa kouluja, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä kovien arvojen ollessa vallalla. Olemmeko tehneet tekoja lupausten puolesta? Paljon kyllä, mutta – tarpeeksi? Myös hallituksessa linjan on oltava kirkas: vaikka aina ei saada läpi mitä halutaan, sekin on sanottava julki rehellisesti ja avoimesti niin että äänestäjä tietää mitä on yritetty tehdä ja missä ei olla itsekään tyytyväisiä, kirjoittaa Ville Niinistö.

Vihreiden on opittava avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille nykyistä paremmin

Vihreiden on opittava avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille nykyistä paremmin

Kuntavaalien jälkeen vihreät on edelleen Helsingin toiseksi suurin puolue, vaikka kannatus laski. Vihreiden erityinen haaste on siinä, että on opittava vielä nykyistä paremmin avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille. Suurin tappiota selittävä tekijä nähdäkseni on siinä, että oman tekemisen vaikuttavuus ei ole näyttäytynyt kaikille äänestäjille riittävästi. On opittava kertomaan missä asioissa se aito uudistusmielisyys oikeasti elää, kirjoittaa Tuomas Rantanen.

Vastaanottokeskusten lakkauttaminen voi vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden työ-, opiskelu- ja perhe-elämää

Vastaanottokeskusten lakkauttaminen voi vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden työ-, opiskelu- ja perhe-elämää

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ovat toimineet satojen ihmisen koteina jo vuosien ajan. Vastaanottokeskuksen toiminnan lopettaminen merkitsee sen asukkaille siirtoa toiselle paikkakunnalle ja mahdollisen työ- ja opiskelujakson keskeytymistä. Vastaanottolakia tulisi muuttaa niin, että turvapaikanhakijoiden siteet paikkakunnalla otettaisiin paremmin huomioon, kirjoittaa Inka Hopsu.

Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Demokratiassa ei kysytä uskonnollista taustaa, Suvivirren osaamista tai synnyinmaata, vaan kansalaiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Oikeistopopulistiset perussuomalaiset, pienpuolue Suomen Kansa Ensin ja fasistinen Sinimusta-liike haluavat jättää maahanmuuttajia suomalaisuuden ulkopuolelle. Tällä ajattelulla on juuret 1900-luvun totalitarismissa, joka johti kaasukammioihin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Lisää vauhtia maatalouden ilmastotyöhön

Lisää vauhtia maatalouden ilmastotyöhön

Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa, kirjoittaa Krista Mikkonen.

Aamiaiset ja mersut – on aika päivittää pelisääntöjä

Aamiaiset ja mersut – on aika päivittää pelisääntöjä

Ensimmäinen reissu lomamökille on yleensä työntäyteinen. Pitää putsata hiirenpapanat, tuulettaa vuodevaatteet, laittaa laituri ja mitä sitä nyt on. Organisaatioissa kannattaisi samaten ottaa vuosittainen kevätsiivous käyttöön. Kannattaisi vähintään kerran vuodessa tarkistaa, onko kaappeihin unohtunut vanhaa aamiaisruokaa, ovatko kaikki perillä pelisäännöistä ja hetkinen, mitkäs ne pelisäännöt oikein ovatkaan.

Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on antanut maansa tiedustelupalveluille käskyn selvittää seuraavan kolmen kuukauden ajan pandemian aiheuttaneen koronaviruksen alkuperää. Huolimatta siitä, että tutkimus tuskin tuo täyttä varmuutta asiaan, on taudin alkuperän nousemisella tällaiseen käsittelyyn jo suuria seurauksia. Myös tutkinnan tulos voi aiheuttaa paitsi tieteellisiä, myös poliittisia seurauksia, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Biokaasun jakeluvelvoite pitäisi nostaa 100 prosenttiin – nyt suunta on väärä

Biokaasun jakeluvelvoite pitäisi nostaa 100 prosenttiin – nyt suunta on väärä

Suomessa kaasuautoille on tulossa biokaasun jakeluvelvoite nestemäisten biopolttoaineiden tapaan, mutta tämä ei edistä biokaasun käyttöä. Kaasuautojen kannalta olisi parempi, jos Suomessa ja Euroopassa saisi tankata vain biokaasua eli biokaasun jakeluvelvoite nostettaisiin kerralla 100 prosenttiin. Siinä tapauksessa kaasuautot voitaisiin autotehtaiden valmistamien autojen päästöjä laskettaessa ja Suomen auto- ja ajoneuvoverotuksessa laskea nollapäästöisiksi. Se kannustaisi sekä valmistamaan ja ostamaan kaasuautoja että investoimaan biokaasulaitoksiin, kirjoittaa Kimmo Klemola.

Kulttuuriväki kärsii ylipitkästä karanteenista – nyt on tulossa tukea ja uusi rahoitusmalli

Kulttuuriväki kärsii ylipitkästä karanteenista – nyt on tulossa tukea ja uusi rahoitusmalli

Suomi tuli tänä keväänä ulos koronasta sirkustaiteilijankin kadehtimalla kuperkeikalla. Ne jotka viime vuonna joutuivat sulkemaan ovensa ensimmäisinä, saavat avata ne viimeisinä. Taidelaitokset kuten teatterit, ooppera ja konserttisalit ovat edelleen suljettuja ja museot vasta avaavat varovasti oviaan. Helpotusta on vihdoin luvassa: hallitus on esittänyt alalle isoa tukipakettia ja kulttuurin uusi rahoitusmalli on myös rakenteilla, kirjoittaa Kirsikka Moring.

Kuntiin tarvitaan lisää mielenterveyspalveluja terveyskeskuksiin ja kouluihin – Helsingin Mieppi ja terapiatakuu näyttävät mallia

Kuntiin tarvitaan lisää mielenterveyspalveluja terveyskeskuksiin ja kouluihin – Helsingin Mieppi ja terapiatakuu näyttävät mallia

Kuntien velvollisuus on paitsi hoitaa kuntalaisten mielenterveyttä, myös ehkäistä ongelmia. Kun apua tarvitaan, sitä on saatava läheltä ja riittävän nopeasti. On hyvä, että esimerkiksi Helsinki tarjoaa erityisiä matalan kynnyksen Mieppi-palveluja. Kuntiin tarvitaan lisää mielenterveyspalveluja terveyskeskuksiin, kouluihin ja päihdepalveluihin, kirjoittaa Tapani Vuola.

Suoraa puhetta Euroopan unionista – miksi se on niin vaikeaa?

Suoraa puhetta Euroopan unionista – miksi se on niin vaikeaa?

Mitä kaikkea saa sanoa Euroopan unionista ilman että leimakirves heilahtaa? Eipä paljon mitään. Suomen taival Euroopan unionissa on kulkenut monen risteyskohdan kautta, ja kaikissa niissä on ollut yhteen suuntaan kyltti ”Ainoaoikeatie”. Voitaisiinko jo lopettaa hymistely ja myöntää, että moni nurkka EU:ssa repsottaa, eivätkä EU-talon asukkaat käyttäydy yhteisten pelisääntöjen mukaan – ja että nyt on ovi auki lainarahan tulla peliin, kirjoittaa Leena Brandt.

Lapin luonnonvarat ovat edelleen kauppatavaraa eikä toisinajattelijoita suvaita

Lapin luonnonvarat ovat edelleen kauppatavaraa eikä toisinajattelijoita suvaita

Euroopan suurin lohijoki uhrattiin 1940-luvulla teollisuuden tarpeisiin, eikä kunnollisia kalateitä ole vieläkään saatu Kemijoelle. Nyt on Lapin vallannut yksisilmäinen biobuumi ja Pohjois-Suomen luonnonvarojen hyväksikäyttö jatkuu. Vaelluskalat, suot ja vanhat metsät joutavat menemään energiantuotannon, kaivostoiminnan ja biotalouden tieltä, kirjoittaa Kari Alaniska.

Lähiluonnon puolustus puhuttaa jälleen – onko vihreiden ympyrä sulkeutumassa?

Lähiluonnon puolustus puhuttaa jälleen – onko vihreiden ympyrä sulkeutumassa?

Urbaanin rakentamisen kritiikki muistuttaa vihreiden kannanottoja – vuonna 1984. Vihreä konkari Ville Komsi ehdotti aikoinaan erityisiä jäähyväisiä, surunauhoja, kaupungin kaadettavaksi merkityille puille. Vaikka tiivis rakentaminen ja raideliikenneväylien teko ovat kestäviä ratkaisuja, ei ihmisten kokemuksia lähiluonnon menetyksistä pidä vähätellä, kirjoittaa Pekka Sauri.

Akkuteollisuus voisi olla osa vihreää siirtymää, mutta se vaatii kestävää kehitystä

Akkuteollisuus voisi olla osa vihreää siirtymää, mutta se vaatii kestävää kehitystä

Liikenteen sähköistäminen vaatii raskasta ja saastuttavaa kaivosteollisuutta harvinaisia mineraaleja sisältävien litiumioniakkujen vuoksi. Se ei kuitenkaan ole kestävää hupenevien mineraalivarantojen ja kaivosyhtiöiden ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Jos Suomi haluaa toimia vihreän siirtymän etulinjassa, kannattaisi sen panostaa puoliyleismineraaliakkuihin sekä harvinaisista mineraaleista vapaisiin akkuteknologioihin, kirjoittaa Janne Hirvasvuopio.

Suomi hämärtää EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita metsäpolitiikallaan

Suomi hämärtää EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita metsäpolitiikallaan

Suomi on ollut metsäpiirien tiukassa syleilyssä mukana vesittämässä EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita. Suomi nojaa metsänhoidossa liikaa PEFC-sertifikaattiin, joka määrittelee lähes kaiken metsänhoidon kestäväksi. Nyt olisi tilaa uudelle, aidosti kestävyyttä mittaavalle sertifikaatille, kirjoittaa Heidi Hautala. Hän varoittaa myös metsäpohjaisen bioenergian vaaroista.

Al Gore innoitti alkuun: Myrskyvaroitus-yhdistyksen Kansalaisen ilmastolupaus päätyi YK:n ohjelmaan

Al Gore innoitti alkuun: Myrskyvaroitus-yhdistyksen Kansalaisen ilmastolupaus päätyi YK:n ohjelmaan

Suomalainen Myrskyvaroitus – Storm Warning -yhdistys järjestää ilmastosalonkeja ja tekee ilmastoaiheisia podcasteja. Tarkoitus on innostaa ja kannustaa kansalaisia toimintaan omassa arjessa. Alkusysäyksen toiminnalle antoi ”ilmastolähettiläs” Al Gore kymmenisen vuotta sitten. Yhdistyksen huippuhetki oli kun yhdistyksen laatima Kansalaisen ilmastolupaus päätyi osaksi YK:n Climate Action Now -hanketta, kirjoittaa Timo Tyrväinen.

Kestävyys edellyttää omavaraisia yhteisöjä, ei ”vihreää kasvua”

Kestävyys edellyttää omavaraisia yhteisöjä, ei ”vihreää kasvua”

Kestävän kehityksen tavoite tuntuu karkaavan yhä kauemmas. Isoilla ratkaisuilla on kiire, mutta teemmekö vääriä asioita, kysytään Pasi Heikkurisen ja Toni Ruuskan kirjoittamassa manifestissa. Ekologisesti realistinen malli olisi siirtyminen omavaraisiin paikallisyhteisöihin ja maaseudun uudelleenasuttaminen, kirjoittaa Heikkurinen.