Iltalypsyä, kytkykauppaa ja sabotaasia EU:ssa – yritysvastuudirektiivi vastatuulessa

Iltalypsyä, kytkykauppaa ja sabotaasia EU:ssa – yritysvastuudirektiivi vastatuulessa

Vuosikausia valmisteltua yritysvastuudirektiiviä pidetään erittäin merkityksellisenä askeleena kohti vastuullisempaa ja reilumpaa yritystoimintaa. Nyt se on kaatumaisillaan, kun joukko jäsenmaita on päättänyt äänestää tyhjää, myös Suomi. Kulisseissa käydään ikävää kytkykauppaa direktiivin kaatamiseksi. “EU:lla on merkitystä. Jos se haluaa”, toteaa direktiiviä pitkään ajanut Heidi Hautala kolumnissaan.

Mitä Haaviston suosio tarkoittaa vihreille?

Mitä Haaviston suosio tarkoittaa vihreille?

Pekka Haaviston kansalaisvaltuuskunta kokosi viimeisille päiville saakka tukijoita yli puoluerajojen. Presidentinvaalikampanja näytti toteen Haaviston yhteen kokoavan voiman. Mitä vihreät voisivat ottaa opikseen kampanjasta, pohtii kirjoituksessaan Johanna Kohvakka.

Hyvinvointialueiden todellisuus iski vasten kasvoja myös Oulussa

Hyvinvointialueiden todellisuus iski vasten kasvoja myös Oulussa

Oulun suunnalla on nyt sama murhe kuin muuallakin Suomessa: miten hyvinvointialueiden käy. Pohjois-Pohjanmaalla on eniten huolta aiheuttanut hoitohenkilöstön hyvinvointi ja mielenterveyspalvelujen riittävyys. Vihreitä poliitikkoja työllistävät myös kaivoshankkeiden ja vesivoiman lisärakentamisen tuoma kuormitus luonnolle ja ihmisille.

Rokotustahti ja rokotuskattavuus Suomessa kestävät vertailun

Rokotustahti ja rokotuskattavuus Suomessa kestävät vertailun

Suomen koronatilanteesta ja -toimista käydyssä keskustelussa on kiistelty monista valinnoista. Infektioepidemiologia Merja Rantala muistuttaa, että Suomen rokotuskattavuus on hyvää eurooppalaista tasoa ja tehosterokotuksia on annettu muun Euroopan kanssa samaan tahtiin. Hän arvostelee myös kolumnisti Martin Scheininin käsityksiä hybridi-immuniteetista ja ylikuolleisuudesta.

Entä jos todellisuus onkin punavihreä?

Entä jos todellisuus onkin punavihreä?

Oikeiston retoriikkapakkiin kuuluu niin Yleisradion kuin tiedemaailmankin väitetty punavihreä agenda. Samalla oikeistohallituksen omat päätökset ovat ristiriidassa asiantuntijatiedon kanssa. Eero Karisto pohtii analyysissään, miksi oikeisto on vetäytynyt yhä oikeammalle ja millaisia vaikutuksia sillä on Suomen poliittiseen ilmastoon.

Kati Juva: Suomen otettava kantaa ydinaseriisunnan puolesta

Kati Juva: Suomen otettava kantaa ydinaseriisunnan puolesta

Suomen linja ydinaseisiin on selkeästi muuttunut. Aiemmin Suomi on pyrkinyt olemaan eturintamassa tukemassa ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita kuten ydinaseettomia vyöhykkeitä ja
aseriisuntaa kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Myös YK:ssa Suomi on aiemmin
tukenut ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita, kirjoittaa Kati Juva.

Toisenlainen omanlainen joulu

Toisenlainen omanlainen joulu

Kenet kutsut tänä vuonna joulupöytään? Ystävän, jolla ei ole kutsua minkään suvun pitoihin tai naapurin, jonka joulu sujuisi muuten kissan kanssa kahdestaan? Kaikki eivät tasapainoile useiden joulukutsujen välillä. Kun jouluna pöytä usein notkuu herkuista, voisi pöydän antimia ehkä jakaa uudella tavalla.

Vihreät pitävät vasemmistoliiton kritiikkiä asiattomana

Vihreät pitävät vasemmistoliiton kritiikkiä asiattomana

Vihreissä koetaan, että vasemmistoliitto arvostelee vihreitä vastoin parempaa tietoaan. Vasemmistoliitto on arvostellut vihreitä ankarasti sen jälkeen, kun vihreät äänestivät tyhjää eduskunnan käsitellessä vasemmiston yhteistä vastalausetta. Käsittelyssä oli hallituksen esitys työttömyysturvan heikennyksestä. Vihreiden oma vastalause oli aiemmin hävinnyt äänestyksessä.

Pihalla luonnosta

Pihalla luonnosta

Suomen luonto on köyhtynyt rajusti ihmistoiminnan takia. Puiden laskeminen ikkunasta ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta, sillä havainnoimme luontoa vinoutuneesti, kirjoittaa Atte Harjanne.

Minä en ole sinun politiikkaterapeuttisi

Minä en ole sinun politiikkaterapeuttisi

Sukujuhlissa ja yökerhoilloissa piilee moniakin kiusallisia hetkiä, mutta mikään ei latista tunnelmaa yhtä nopeasti, kuin toisen poliittiseksi terapeutiksi joutuminen. Kun opiskelee alaa, josta jokaisella on mielipide, se on usein väistämätöntä, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Jos olisin sisäministeri

Jos olisin sisäministeri

Jos olisin sisäministeri Mari Rantanen, pyytäisin eroa ja tekisin tilaa henkilölle, jolla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja moraalinen kompassi. Rajalle tarvitaan rahaa, mutta ei aitojen rakentamiseen, vaan tuomaan lisää kapasiteettia idästä tulevien vastaanottamiseen ja lisää nopeutta heidän hakemustensa käsittelyyn.

Moni taho on eläinten asialla – ehkä liiankin moni?

Moni taho on eläinten asialla – ehkä liiankin moni?

Eläinten asema ei ole kohentunut, vaikka eläimiä on ”suojeltu” vuosikymmenet. Eläintuotteiden kulutus on maailmassa lisääntynyt, vaikka vaikutus ilmastokriisiin ja luontokatoon on ilmeinen. Eläinten asialla on yhdistyksiä ja aktivistiliikkeitä, mutta hetkellinen mediajulkisuus ei vie tarvittavaa lainsäädäntöä ja asennemuutoksia eteenpäin.

Liika lääketiede vaarantaa yksittäisen potilaan ja koko järjestelmän

Liika lääketiede vaarantaa yksittäisen potilaan ja koko järjestelmän

Lääketieteen kehitys tarjoaa parannuksia, mutta liiallinen hoito, tehottomat hoidot sekä turhat sattumalöydökset kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Se aiheuttaa haittavaikutuksia ja turhia kustannuksia. Tavoitteena on parantaa potilaiden hoitoa ja vähentää turhia kustannuksia terveydenhuollossa, kirjoittaa Alvar Külmäsu.

Keskustan kriisityö tärkeää myös vihreille

Keskustan kriisityö tärkeää myös vihreille

Vihreiden intressissä on, että vahvan oikeistoblokin ja vasemmiston välillä on palikoita, joiden avulla voidaan muodostaa erilaisia kokoonpanoja. Siksi keskustan sisäisellä kriisityöllä on vaikutusta myös vihreiden asemaan. Oleellista on, mihin suuntaan keskusta päätyy kehittymään.

Tytti ja Sanna, Matti ja Paavo – eikö mikään julkisuus riitä?

Tytti ja Sanna, Matti ja Paavo – eikö mikään julkisuus riitä?

Tytti on taas hakenut töitä. Sanna oli tehnyt vääriä valintoja hautajaisissa. Paavo istuu surkeana kirjamessuilla ilman jonoa. Ja Matti – muistatteko miten monta kapakkakeikkaa ja missä kunnossa hän ehti tehdä? Erilainen iva ja pilkka kukoistaa mediassa ja somessa ja me klikkaamme niitä innoissamme.

Don Quijoten perintö elää suomalaisessa politiikassa

Don Quijoten perintö elää suomalaisessa politiikassa

Tuulimyllyjä vastaan taisteleva espanjalainen ylimys taistelee itse keksimiään vihollisia vastaan. Majatalo muuttuu linnaksi, todellisuudelle ja faktoilla ei ole väliä. Eero Karisto pakkasi klassikkoteoksen rinkkaan ja pohti lukiessaan Don Quijoten antia tähän päivään.

Turkin hyökkäys jättää Rojavan siviilit vaille vettä ja sähköä

Turkin hyökkäys jättää Rojavan siviilit vaille vettä ja sähköä

Turkki käy säälimättä Syyrian Kurdistanin, Rojavan, kimppuun, mutta toiminta jää nyt Gazan
tapahtumien varjoon. Suomikaan ei ole reagoinut Rojavan tilanteeseen ja syy hiljaisuuteen on arvattavissa. Nato-jäsenyyden ja sitä edeltäneen Turkin myötäilyn seurauksena tapahtunut ulkopoliittinen suunnanmuutos on tehnyt Turkista vaikean palan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle, kirjoittaa Rojavan itsehallintoa kannattava Leo Castrén.

Millaisen Naton Suomi haluaa?

Millaisen Naton Suomi haluaa?

Suomen on mahdollista omaksua rauhantahtoinen ja sotilaallisen voiman käytön suhteen kriittinen linja myös Naton jäsenenä. Joku voisi kutsua tällaista linjaa pilkallisesti pasifistiseksi tai minimalistiseksi, mutta itse valitsen toisenlaisia adjektiiveja kuten vastuullinen, tulevaisuuteen suuntautunut, jopa isänmaallinen, kirjoittaa Martin Scheinin.

Rangaistuspuheen tilalle syvempää ymmärrystä katujenginuorista

Rangaistuspuheen tilalle syvempää ymmärrystä katujenginuorista

Katujengeistä käytävässä keskustelussa korostuvat pelko ja ennakkoluulot. Rasismi ja ksenofobia värittävät keskustelua, unohtaen todellisen nuorten hyvinvoinnin huomioon ottamisen. Ratkaisuksi ei riitä pelkästään kovennetut rangaistukset, vaan tarvitaan syvempää ymmärrystä yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Kun tulimeri uhkaa, karisee sivistyksen pintakiilto

Kun tulimeri uhkaa, karisee sivistyksen pintakiilto

Ruotsin metsät palavat, ihmisiä evakuoidaan, vanhemmat etsivät kaaoksessa lapsiaan. Joku haluaa auttaa kaikkia, toinen ei ketään. Joku ryhtyy järjettömään tuhoon ja toinen haluaa elää ensimmäisessä luokassa ja syödä sen viimeisenkin ankeriaan. Ruotsalainen Jens Liljestrand kirjoittaa vaikuttavasti siitä, mikä on edessä.

Alviina Alametsä: Tehokas tappaja vai runsaudensarvi – minkälaista tekoälyä kehitämme?

Alviina Alametsä: Tehokas tappaja vai runsaudensarvi – minkälaista tekoälyä kehitämme?

Tekoäly luo sekä uhkia että mahdollisuuksia. Uhkia ovat sodankäynnin tehostuminen, disinformaatio sekä taloudellinen eriarvoisuus, kun työpaikkoja katoaa automatisaation myötä. Toisaalta tekoälyllä on mahdollisuus edistää ekologisesti kestävää taloutta, tieteellistä tutkimusta ja talouskasvua. Kriittisenä haasteena on yhdistää hyödyt ja uhkien ehkäisy, jotta tekoälystä tulee ihmiskunnan liittolainen, ei vihollinen, kirjoittaa Alviina Alametsä.

Politiikan murros vaikeinta vihreille

Politiikan murros vaikeinta vihreille

Vihreät on suurin kärsijä siinä murroksessa, jonka perussuomalaiset sai aikaan Suomen poliittisella kentällä. Vihreille tärkeät ympäristökysymykset pysyvät kyllä agendalla, mutta monille vihreiden potentiaaliselle kannattajalle riittävät demarien ja kokoomuksen kauniit ympäristöpuheet, kun huomio keskittyy kolmen suuren välisiin voimasuhteisiin. Näin siitä huolimatta, että ympäristöasiat näyttävät olevan näille puolueille usein arkista kauppatavaraa.

Puoli maapalloa luonnolle

Puoli maapalloa luonnolle

Ahtaalle ajettu luonto köyhtyy. Luontokadon pysäyttäminen vaatiikin luonnonsuojelulta sekä määrää että laatua, kirjoittaa Atte Harjanne.

Elolliset on moniulotteinen kertomus sukupuuton teemasta ja matkasta läpi vuosisatojen

Elolliset on moniulotteinen kertomus sukupuuton teemasta ja matkasta läpi vuosisatojen

Iida Turpeisen esikoisteos tarjoaa vaikuttavan matkan vuosisatojen halki, seuraten sukupuuttoon kuolleen merinisäkkään luurangon matkaa Beringinsaarelta Helsingin luonnontieteelliseen museoon. Turpeinen sulauttaa historialliset hahmot ja eläinten tarinat syvälliseen pohdintaan sukupuutosta kauniiseen ja viihdyttävään tekstiin, mikä tekee teoksesta vahvan ehdokkaan Finlandia-palkinnolle.

Ilveselokuva on luonnon asialla

Ilveselokuva on luonnon asialla

Ilveskuiskaaja-dokumenttielokuva elää suomalaisen luonnon ehdoilla. Pääsemme seuraamaan metsän elämää ilman kansainvälisistä luontovideoista tuttua vilskettä. Nämä isot kissat ansaitsevat paikkansa luonnossamme, kirjoittaa Hannu Tuominen.

Pitää puhua myös ongelmista

Pitää puhua myös ongelmista

Suomessa asuvien maahanmuuttajien asemasta on käyty viime kuukausina räiskyvää keskustelua. Vähemmälle on jäänyt keskustelu eri yhteisöjen sisäisistä toimintatavoista, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Kansallisteatterin uusi näytelmä nostaa esiin paitsi rasismia myös muslimiyhteisöjen naisiin ja tyttöihin kohdistuvia rajoituksia.

Kaksi vuosikymmentä rikkinäisiä työkaluja terrorismia vastaan 

Kaksi vuosikymmentä rikkinäisiä työkaluja terrorismia vastaan 

Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen on syntynyt lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia terrorismin vastaisia lakeja ja sopimuksia, joiden hyvät tarkoitusperät ovat usein kääntyneet negatiivisiksi tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuksien kannalta. Paniikin aikana tehdyt poliittiset päätökset ovat haitallisia sekä ihmisoikeuksille että tehokkaalle terrorismin torjunnalle, kirjoittaa Martin Scheinin.

Hallituksen asuntopolitiikka runnoo pienituloisia

Hallituksen asuntopolitiikka runnoo pienituloisia

Hallituksen asuntopolitiikan linjaukset vievät pienituloisia vuokra-asujia ahdinkoon. Muutokset asumistukeen, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja toimeentulotukeen kasautuvat osin samoille perheille. Asumisoikeustuotannosta luopuminen osuu erityisesti Helsinkiin, jossa on kaavailtu ASOa hitas-järjestelmän korvaajaksi, kirjoittaa Tuomas Rantanen.

Onko opiskelija laiska?

Onko opiskelija laiska?

Hallitus aikoo leikata asumistukea kymmenillä euroilla kuukaudessa. Aikuiselle työssäkäyvälle muutama kymppi ei välttämättä ole iso raha, mutta opiskelijan se pistää valinnan äärelle. Leikkausten suunnittelijat laittavat liikaa luottoa sille, että jokaisen opiskelijan vanhemmat voivat tukea lastaan rahallisesti, mutta tämä ei vain ole totta, kirjoittaa Emmi Sinisalo.