Lapin luonnonvarat ovat edelleen kauppatavaraa eikä toisinajattelijoita suvaita

Lapin luonnonvarat ovat edelleen kauppatavaraa eikä toisinajattelijoita suvaita

Euroopan suurin lohijoki uhrattiin 1940-luvulla teollisuuden tarpeisiin, eikä kunnollisia kalateitä ole vieläkään saatu Kemijoelle. Nyt on Lapin vallannut yksisilmäinen biobuumi ja Pohjois-Suomen luonnonvarojen hyväksikäyttö jatkuu. Vaelluskalat, suot ja vanhat metsät joutavat menemään energiantuotannon, kaivostoiminnan ja biotalouden tieltä, kirjoittaa Kari Alaniska.

Lähiluonnon puolustus puhuttaa jälleen – onko vihreiden ympyrä sulkeutumassa?

Lähiluonnon puolustus puhuttaa jälleen – onko vihreiden ympyrä sulkeutumassa?

Urbaanin rakentamisen kritiikki muistuttaa vihreiden kannanottoja – vuonna 1984. Vihreä konkari Ville Komsi ehdotti aikoinaan erityisiä jäähyväisiä, surunauhoja, kaupungin kaadettavaksi merkityille puille. Vaikka tiivis rakentaminen ja raideliikenneväylien teko ovat kestäviä ratkaisuja, ei ihmisten kokemuksia lähiluonnon menetyksistä pidä vähätellä, kirjoittaa Pekka Sauri.

Akkuteollisuus voisi olla osa vihreää siirtymää, mutta se vaatii kestävää kehitystä

Akkuteollisuus voisi olla osa vihreää siirtymää, mutta se vaatii kestävää kehitystä

Liikenteen sähköistäminen vaatii raskasta ja saastuttavaa kaivosteollisuutta harvinaisia mineraaleja sisältävien litiumioniakkujen vuoksi. Se ei kuitenkaan ole kestävää hupenevien mineraalivarantojen ja kaivosyhtiöiden ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Jos Suomi haluaa toimia vihreän siirtymän etulinjassa, kannattaisi sen panostaa puoliyleismineraaliakkuihin sekä harvinaisista mineraaleista vapaisiin akkuteknologioihin, kirjoittaa Janne Hirvasvuopio.

Suomi hämärtää EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita metsäpolitiikallaan

Suomi hämärtää EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita metsäpolitiikallaan

Suomi on ollut metsäpiirien tiukassa syleilyssä mukana vesittämässä EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita. Suomi nojaa metsänhoidossa liikaa PEFC-sertifikaattiin, joka määrittelee lähes kaiken metsänhoidon kestäväksi. Nyt olisi tilaa uudelle, aidosti kestävyyttä mittaavalle sertifikaatille, kirjoittaa Heidi Hautala. Hän varoittaa myös metsäpohjaisen bioenergian vaaroista.

Al Gore innoitti alkuun: Myrskyvaroitus-yhdistyksen Kansalaisen ilmastolupaus päätyi YK:n ohjelmaan

Al Gore innoitti alkuun: Myrskyvaroitus-yhdistyksen Kansalaisen ilmastolupaus päätyi YK:n ohjelmaan

Suomalainen Myrskyvaroitus – Storm Warning -yhdistys järjestää ilmastosalonkeja ja tekee ilmastoaiheisia podcasteja. Tarkoitus on innostaa ja kannustaa kansalaisia toimintaan omassa arjessa. Alkusysäyksen toiminnalle antoi ”ilmastolähettiläs” Al Gore kymmenisen vuotta sitten. Yhdistyksen huippuhetki oli kun yhdistyksen laatima Kansalaisen ilmastolupaus päätyi osaksi YK:n Climate Action Now -hanketta, kirjoittaa Timo Tyrväinen.

Kestävyys edellyttää omavaraisia yhteisöjä, ei ”vihreää kasvua”

Kestävyys edellyttää omavaraisia yhteisöjä, ei ”vihreää kasvua”

Kestävän kehityksen tavoite tuntuu karkaavan yhä kauemmas. Isoilla ratkaisuilla on kiire, mutta teemmekö vääriä asioita, kysytään Pasi Heikkurisen ja Toni Ruuskan kirjoittamassa manifestissa. Ekologisesti realistinen malli olisi siirtyminen omavaraisiin paikallisyhteisöihin ja maaseudun uudelleenasuttaminen, kirjoittaa Heikkurinen.

Urbaani asuminen vie vähemmän tilaa ja säästää luontoa

Urbaani asuminen vie vähemmän tilaa ja säästää luontoa

Koronavuodesta huolimatta kaupunkien vetovoima on pysynyt vahvana. Suomalaiset haluavat asua lähellä palveluja, kauppoja ja huvituksia. Urbaani asuminen on helpotus luonnolle. Urbaani rakentaminen vaatii alle kymmenesosan tilaa verrattuna kaupunkien leviämiseen lähimetsiin ja -pelloille, kirjoittaa Mikko Särelä.

Vaikuttaako Kamaran tapauskaan rasismiin jalkapallossa?

Vaikuttaako Kamaran tapauskaan rasismiin jalkapallossa?

Suomen maajoukkuepelaaja Glen Kamaran kohtaama nimittely on jälleen nostanut esiin jalkapalloon pesiytyneen rasismin. On hyvin todennäköistä, ettei tapaus johda mihinkään, sillä selkeitä todisteita ei ole. Kansainvälisen jalkapalloliiton olisi kuitenkin syytä osoittaa, ovatko sen periaatteet muutakin kuin sanahelinää, kirjoittaa Paavo Heiskanen.

Uusi aineeton NFT-kauppa pyörii – onko meillä liikaa rahaa?

Uusi aineeton NFT-kauppa pyörii – onko meillä liikaa rahaa?

Musiikkivideoklippien kauppaa miljoonilla dollareilla. Urheilusuoritusten huippuhetket myynnissä huippuhintaan. Banksyn teoksen polttovideosta aitoustodistus. Digitaalisen maailman nouseva ilmiö NFT on nyt otsikoissa, mutta merkitseekö se talouskasvun ja resurssien käytön irtikytkentää, pohtii Rauli Partanen.

Naton Stratcom-raportti tuotti uuden ryöpyn naisvihaa

Naton Stratcom-raportti tuotti uuden ryöpyn naisvihaa

Raportti Suomen hallitukseen kohdistuneesta naisvihamielisestä verkkopuheesta tuntuu iskeneen moneen hermonpäähän. Asiallinen kritiikki kuuluu demokratiaan, mutta vihapuhe, asiattomuudet ja häirikointi eivät ole sitä, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Dollaritulva jatkuu – markkinoilla nähdään jo taantuman uhkaa

Dollaritulva jatkuu – markkinoilla nähdään jo taantuman uhkaa

Viime viikolla Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden hyväksyi 1 900 miljardin dollarin tukipaketin kiihdyttääkseen maan talouskasvua. Rahaa on muutenkin liikkeellä niin, että hyvistä sijoituskohteista on pulaa. Lopputuloksena saattaa olla yhdistelmä vuoden 2000 IT-kuplaa, vuoden 1929 pörssiromahdusta ja vuoden 2008 finanssikriisiä, kirjoittaa Lilja Tamminen.

Kahden miljardin jättipotti vauhdittaa ilmastosiirtymää

Kahden miljardin jättipotti vauhdittaa ilmastosiirtymää

Hallituksen ohjelmaluonnos kestävän kehityksen vauhdittamiseksi sisältää ilmaston kannalta oikeita painotuksia. Mukana ovat muun muassa puhdas vety ja sähköpolttoaineet (P2X), hukkalämmöt ja geolämpö, kiertotalous ja muovien kemiallinen kierrätys. Luonto jää kuitenkin vähälle ja on mielenkiintoista, miten vähän biotalous on esillä, kirjoittaa Oras Tynkkynen.

Saisiko olla ruotsia?

Saisiko olla ruotsia?

Ruotsin kielen asema Suomessa on tunteita herättävä aihe, mutta voisiko keskustelua kääntää mahdollisuuksien suuntaan? Olen huomannut kuinka maahanmuuttaja-opiskelijat haluavat opiskella kieliä – myös ruotsia, jotta heidän työmahdollisuutensa olisivat mahdollisimman hyvät. He näkevät kielet rikkautena, kirjoittaa Kalle Vihtari.

Eettisen rahaston sisällä voi olla aseteollisuutta, tupakkaa ja roskaruokaa

Eettisen rahaston sisällä voi olla aseteollisuutta, tupakkaa ja roskaruokaa

Pankit markkinoivat eettisiä rahastoja vastuullisina sijoituskohteina. Esitteissä kerrotaan miten yhtiöt on valittu mm. vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja eettisyyden perusteella. Tarkempi perehtyminen kuitenkin paljastaa, että mainoslauseiden taakse saattaa piiloutua myös eettisesti kyseenalaista liiketoimintaa, kirjoittaa Juha Lempiäinen.

Yle on karjalaistettava

Yle on karjalaistettava

Suomessa jatkuvasti nousee esille karjalankielisten mediapalveluiden tarve. Tähän ongelmaan olisi helppo ja yksinkertainen ratkaisu, josta on Ylellä jo kokemustakin: oma toimitus vähemmistölle. Karjalankielinen ja karjalaisuutta koskevat mediasisällöt palvelisivat karjalaisten lisäksi myös valtaväestöä paikkaamalla tiedonpuutetta, kirjoittaa Tuomo Kondie.

Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa

Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa

Viimeisten viikkojen koronatilanne ja siitä johdettava ennuste oli viimeinen pisara – kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Ratkaisusta ovat jo ehtineet tuoreeltaan sanoa sanottavansa niin salaliittoteoreetikot, rahansa käyttäneet ehdokkaat, helpottuneet vaaliavustajat kuin satunnaiset äänestäjätkin. Päätös on oikea, mutta tuli kovin viime tipassa, kirjoittaa Leena Brandt.

Paha saa palkkansa

Paha saa palkkansa

Helsingin kokoomuksessa ei ole viime päivinä keinoja kaihdeltu. Tietyt aktiivit käyttivät ulkoparlamentaarisia keinoja painostaakseen jo valitun pormestariehdokkaan ulos. Puolueen tila kiinnostaa myös vihreitä, sillä mitään tavoitteita ei saada kunnassa yksin eteenpäin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kommunistit ulos – Onko tämä peliä vai sattumaa ja sähläystä?

Kommunistit ulos – Onko tämä peliä vai sattumaa ja sähläystä?

Kun kokoomuslainen Atte Kaleva unelmoi Helsingistä ilman kommunisteja, pelasiko hän julkisuuspeliä? Vai sanoiko hän vain mitä ajatteli? Ihmisten käytös ei seuraa Afrikan tähden sääntöjä vaan on sotkuinen yhdistelmä sattumaa, erilaisia ideologioita, oikeudentuntoa ja sähläystä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Leikitäänkö palikoilla?

Leikitäänkö palikoilla?

Suomen puoluekenttä on jäykkä, mutta kannattaja- ja kannatusprofiilit muuttuvat nopeasti. Seuraavat eduskuntavaalit voivat olla blokkivaalit, ja jakolinjat ovat näkyvillä; vasemmistohenkinen liberaaliblokki ja sinimusta konservatiiviblokki. Kuninkaantekijänä tässä on keskusta, joka pystyy solahtamaan kumpaan tahansa porukkaan, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kääntääkö ”ilmastovienti” Suomen viennin suunnan?

Kääntääkö ”ilmastovienti” Suomen viennin suunnan?

Ilmastonmuutos muuttaa globaalin kysynnän rakennetta ja ilmastopolitiikan muutos vauhdittaa prosessia. Maailman johtavien yritysten ja finanssialan toimijoiden strategiset valinnat vahvistavat, että maailma on matkalla vähähiiliseen talouteen. Voittajat surffaavat muutoksen aallonharjalla, kirjoittaa Timo Tyrväinen.

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.

Demokratian surullinen torjuntavoitto

Demokratian surullinen torjuntavoitto

Yhdysvaltain republikaaniselle puolueelle Trumpin virkarikosoikeudenkäynti oli alku sisäiselle valtakamppailulle. Seuraavan kahden vuoden aikana nähdään mihin suuntaan puolue menee, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Älä luota puolueeseen

Älä luota puolueeseen

Suomalaiset eivät luota puolueisiin, ja hyvä niin. Meillä on avoimehko hallintokulttuuri, vapaa journalismi ja hallintojärjestelmä, jossa valtaa on hajautettu. Kaikkien tehtävänä on kytätä toisia. Ei siinä luottamaan ehdi, eikä pidä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Perustulo vie meitä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Perustulo vie meitä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Perustulon avulla voidaan yhdistää sosiaaliturva ja työnteko. Se ei kuitenkaan ole vain tekninen ratkaisu sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen vaan välttämätön osa tulevaisuuden kestävää yhteiskuntaa ja elämäntapaa, kirjoittavat Peppi Seppälä ja Lukas Korpelainen.

Zero Waste -idea ei riitä kestävään kehitykseen

Zero Waste -idea ei riitä kestävään kehitykseen

Jokainen pienikin ekoteko on eteenpäin, mutta ne on valittava omien voimavarojen mukaan. Esimerkiksi omien jätteiden vähentäminen nollatasolle vaatii valtavasti aikaa ja voimia. On kannatettavaa miettiä ensin isoa kokonaisuutta eli asumisen, liikkumisen ja ruuan päästöjä, kirjoittaa Susanna Luukinen.

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin seurauksista kärsivät ennen kaikkea tulevat sukupolvet. Tämän päivän murrosikäinen pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja, opiskelua, ammattia ja mahdollista perhe-elämää. Miten me vanhemmat voimme häntä tukea ja neuvoa, kysyy Minna Kanerva.

Mistä sinä leikkaisit?

Mistä sinä leikkaisit?

Vaalipaneelit ovat taas vauhdissa, ja toimittajat kyselevät leikkauslistojen perään. Myös 1990-luvun lama on noussut keskusteluun. Suomessa elää edelleen voimakkaana tarina kriisistä, josta voi nousta vain menoja karsimalla, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.