Väestörakenteen muutos on syytä nostaa seuraavan hallituksen pääteemaksi. Työvoima sote-alalla on huutava, eikä palkka vastaa työn kuormittavuutta. Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, työhyvinvointia sekä arvostusta, kirjoittaa Mari Holopainen.
Pidätetäänkö Putin?
Väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos ja se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta, kirjoittaa Heidi Hautala.
Petteri Taalas jatkaa rauhoittelua ja vetoaa Nasan itsensä kumoamiin tutkimustuloksiin
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on jo vuosia saanut tiedeyhteisön hämmentymään. Taalas toisti lauantain haastattelussa viestiä, jonka mukaan Suomen ilmastokeskustelussa painotetaan liikaa metsien hiilinielun merkitystä. Viesti on otettu ilolla vastaan muun muassa metsäteollisuudessa.
Krista Mikkonen: Maahanmuuton säännöt ja asenteet tarvitsevat uudistusta
Kuluneella hallituskaudella on kumottu edellisen hallituksen heikennyksiä turvapaikanhakijoiden asemaan, tehty uudistuksia oleskelulupahakemusten nopeuttamiseksi sekä kotouttamisessa. Työtä on tehtävänä seuraavallekin hallitukselle, koska Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.
Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla
Liikuntaharrastukset ovat tärkeä osa yhteiskunnallista hyvinvointia. Suomalaiset liikkuvat kuitenkin aivan liian vähän. Liikunnallisen aktiivisuuden trendi on ollut laskeva jo vuosia. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla Suomessa pitäisi tehdä suuria korjausliikkeitä, joilla suomalaiset saataisiin liikkumaan selvästi nykyistä enemmän, kirjoittavat Eva Tawasoli ja Shawn Huff.
Sivistysvaliokunta väläyttää tekijänoikeuslain kokonaisuudistusta
Tekijänoikeuslaki on yksi ilmaisunvapauden kannalta keskeisimmistä laeista. Lain kokonaisuudistus osoittaisi edelläkävijyyttä, sillä missään muussa maassa ei vielä ole toteutettu täysin digiajan tarpeisiin laadittua tekijänoikeuslakia.
Puolueiden ohjelmissa näkyy ilmastotavoitteita, muttei juurikaan keinoja
Ilmasto ja luonto ovat perussuomalaisia lukuunottamatta selkeästi näkyvillä suomalaisten puolueiden vaaliohjelmissa. Vihreille teema on ykkösenä, muilla kauempana kärjestä. Vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuunottamatta tavoitteiden lisäksi ei juuri esitetä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, vaikka keinot ja asian kiireellisyys ovat hyvin tiedossa.
Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan vaikuttavia tekoja niin metsien kuin vesienkin osalta
Kuluneella hallituskaudella on tehty paljon luonnonsuojelun eteen, mutta paljon jää seuraavan hallituksen kontolle. Luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta puhutaan nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta jalostuuko puhe riittävällä tavalla käytännön teoiksi?
EU-aakkosissa pakkoremontti on ruma sana
Euroopan unionin perusrakenne on yksinkertainen, mutta kakkua on kuorrutettu moninkertaisella multinationaalis-historiallisella kerroksella. Jokainen voi valita kakusta palan kerrallaan ja huutaa suurta vääryyttä. Maistuu pahalta, liian pieni/suuri pala ja aivan liian kallis. EU-konditorian energiaremonttikakku on nyt luupin alla.
Puolentoista asteen ilmastotavoite on käytännössä mennyttä – nyt on herättävä toimimaan sen mukaisesti
Ilmastopolitiikan tavoitteet ja teot eivät vieläkään kohtaa, eikä ilmaston lämpenemistä ehditä pysäyttämään 1,5 asteeseen. Tilanne vaatii lisää vauhtia ja vaikuttavuutta ilmastotoimiin, strategista sopeutumista ja yhä todennäköisemmin myös ilmastonkorjausta.
Metsien hiilensidonta ja luonnosta huolehtiminen etenevät, jos euroja on tarjolla
Metsänomistajat saavat perinteisesti tuottoa myymällä puuta sahoille ja sellutehtaille. Ilmastokriisi ja luontokato tuovat mahdollisuuksia uusille tulolähteille, sitä mukaa kun hiilinieluista ja metsien suojelusta maksetaan. Eurojen lisäksi tarvitaan selkeitä pelisääntöjä.
Suorituskeskeisessä maailmassa sisu on hyvä renki, mutta huono isäntä
Perfektionismi on lopulta uuvuttava keino hakea hyväksyntää yhteisössä. Toksisen positiivisuuden kulttuuri on omiaan ruokkimaan uupumusta. Positiivisen henkilöbrändin rakennuksessa negatiiviset tunteet sysätään helposti syrjään, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Kärjistyksiä hakevat vaalikoneet jättävät vaalikeskusteluun sokeita pisteitä
Vaalikoneilla on ohjaamisvaltaa ehdokasvalinnassa, mutta ei juurikaan vastuuta ehdokkaiden aidosta erottelusta. Päällekkäiset vaalikoneet kuormittavat ehdokkaita tarjoamatta aitoa lisäarvoa. Väitteiden monitulkintaisuus nostaa niin ehdokkaan kuin ehdokasta etsivän karvat pystyyn.
Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja tarinoiden taistelu kiihtyy
Venäjän hyökkäyksen vuosipäivän alla kuultiin suurvaltojen presidenttien suulla kaksi hyvin erilaista tarinaa – Putinin tarina lännen syyllisyydestä ja Bidenin vahva tuki Ukrainalle. Lännen tukea Ukrainalle tarvitaan paitsi rintamalla myös informaatiosodassa. Venäjän tarinaa upotetaan nyt muun muassa Kiinaan ja Intiaan.
Uusi vammaispalvelulaki vahvistaa yhdenvertaisuutta
Vammaispalvelulain tehtävä on turvata yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut jokaiselle vammaiselle. On aivan oleellista, että oikeudesta vammaispalveluihin säädetään laissa, jotta nämä oikeudet tosiasiallisesti toteutuvat.
Maria Ohisalo: Ilmastoteot ovat talous- ja turvallisuuspolitiikkaa
Vihreä siirtymä tarkoittaa matkaa kohti ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestävää yhteiskuntaa. Kyse on siitä, että uudistamme tapojamme tuottaa energiaa ja ruokaa ja teemme esimerkiksi liikkumisesta ja asumisesta vähäpäästöistä. Kyse on siis maan uudistamisesta niin, että elämässä arvokas pysyy ennallaan, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Koulutus on panostus tulevaisuuteen, eikä sen laadusta ole varaa tinkiä
Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus ovat riippuvaisia opetuksen laadusta ja koulutustasosta. Suomalaisten koulutustaso ja oppimistulokset ovat olleet laskusuunnassa pitkään, mikä on hyvin huolestuttavaa. Tulevalla hallituskaudella ei voida leikata koulutuksesta, kirjoittaa Petri Nieminen.
Ilmastokriisin teknologiset ratkaisut ovat tiedossa, niihin pitää vain saada vauhtia – ja se vaatii politiikkaa
Teknologia yksin ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta ilman sitä epäonnistumme varmasti. Se ei kuitenkaan kehity ja skaalaudu itsestään ilman asianmukaisia kannustimia.
Vihreät löivät miljardit pöytään
Eduskuntavaalien alla on puolueilta odotettu ohjelmajulistuksia ja talousehdotuksia. Vihreät löivät tänään pöytään omansa. Ohjelmassa korostuvat köyhyys, koulutus ja ympäristö ja talousluvuissa ekologinen verouudistus, fossiilitalouden yritystuet ja terveysverot.
Vihreät rypevät historiansa toiseksi parhaalla kannatustasolla
Vihreiden kannatus on puolueen historiaan nähden korkealla tasolla, mutta osa viime kauden suurvoitosta on sulanut. Kuinka perusteltu on mielikuva kannatusvaikeuksissa kamppailevasta puolueesta, kysyy Eero Karisto.
Voiko ilmastosynnit hukuttaa suohon?
Konkreettisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävästä toiminnasta tulee hyvä mieli. Rahallista hyvittämistä tärkeämpää on kuitenkin jättää esimerkiksi turhat lomalennot lentämättä ja toimia täten esimerkkinä myös muille. Yksilön toimien lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnallisia toimia, kirjoittaa Juha Lempiäinen.
Humanitäärisen avun tarvetta ei määritä poliittiset linjaukset
Tuhansia ihmishenkiä vaatineet maanjäristykset Turkissa ovat auttamishalun lisäksi herättäneet myös päinvastaisia reaktioita. Humanitäärisen avun antaminen kriisin keskelle pitäisi olla itsestäänselvyys. Ihmishädän kustannuksella ei pidä politikoida, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Lisää asukkaita Helsingin keskustaan
Hinnat ja vuokrat kertovat, että edelleen kaikki haluavat keskustaan: liikkeet, toimistot ja asukkaat. Kaikki eivät kuitenkaan keskustaan mahdu. Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan, joka sallii toimistojen muuttamisen asunnoiksi ja palvelujen uudelleen sijoittamisen, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Voisiko Amsterdamin käyttöhuoneista ottaa mallia Suomeen?
Amsterdamissa turvallisten huumeiden käyttöhuoneiden asiakaskunta vähenee ja vanhenee. Helsingin kaupunki tukee käyttöhuoneiden perustamista, mutta lainsäädäntö ei anna myöden edes kokeiluille. Kokeilulle olisi korkea aika, kirjoittaa Kati Juva.
Itäinen Suomi tarvitsee muuttuneessa maailmantilanteessa erityistä huomiota
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut maailmaa pysyvästi. Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, mutta vaikutukset eivät jakaudu alueellisesti tasaisesti. Yhteistyön päättyminen Venäjän kanssa on iskenyt erityisesti itärajan läheisyydessä sijaitseville alueille. Itäisestä Suomesta ja sen elinvoimasta huolehtiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi tulevaa hallitusohjelmaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
Ukrainan jälleenrakentaminen on megaluokan urakka, joka koskettaa Suomeakin
Suuri osa Ukrainan infrastruktuuria pitää rakentaa uusiksi tuhojen jäljiltä. Fyysisen urakan ohella tiedossa on monien instituutioiden päivittämistä ja intregraatiota EU:n rakenteisiin. Suomella on projektiin paljon annettavaa, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Ilonpilaaja: Sähköauto on kiva peli, mutta ei pelasta ilmastonmuutokselta
Planeetan kantokyky on koetuksella. Meidän on välttämätöntä vähentää aivan kaikkea kulutusta, energiankäyttöä ja luonnonvarojen hyödyntämistä radikaalisti.
Ilonpilaaja sanoo suoraan ja ikävästi: sähköautoilla ei ratkaista ilmastonmuutosta.
Turvallisuusalan väkivaltaisuus on syytä perata kunnolla
Viimeisten viikkojen aikana julkisuuteen on noussut turvallisuusalalla tapahtuneet väkivallanteot ja tarpeeton voimankäyttö. On todennäköistä, että esiin tulleet tapaukset ovat vain pintaraapaisu. Koko turvallisuusala pitäisi uudistaa pohjamutia myöten, kirjoittaa Verde-kolumnisti Aisha Benahmed.
Liike Nytiltä seinät hukassa
Liike Nyt sai kaipaamaansa julkisuutta, kun muutama päivä spekuloitiin kokoomuksen hylkäämän Wille Rydmanin uudesta kotipesästä. Rydman olisi politiikkansa puolesta sopinut Liike Nytin riveihin – kuten lähes kaikki muutkin. Se ehkä onkin liikkeen ongelma: kun seinät ovat liian kaukana toisistaan, on vaikea kuvitella olevansa missään sisällä.
Yrityksille verohelpotuksia TKI-investointeihin, Suomen Akatemian rahoitusta vahvistettava pysyvästi
Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistaan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yritysten tuet voitaisiin korvata ainakin osin verokevennyksin. T&K-toiminnan rahoituslaista on tehtävä päätöksiä nopeasti, kirjoittavat Mari Holopainen ja Henry Scheinin.
Osinkoverotuksesta porkkanaa tuotekehitykseen ja vihreään siirtymään
Valtiovarainministeriö luki loppuvuonna taas perinteiset madonluvut päättäjien pureskeltavaksi. Säästöjä on yleensä haettu sosiaalietuuksista ja yritystuista. Tulopuolella on useimmiten keskitytty työllisyyden parantamiseen, mutta keskusteluun ovat nousseet myös veronkorotukset.
Eettinen suurremontti Euroopan parlamenttiin pakon edessä
Puolentoista miljoonan euron lahjukset Qatarin ja Marokon etuja ajaville mepeille ovat röyhkeydessään ainutlaatuinen vyyhti, joka ravistellut Eurooppaa kuluneiden viikkojen aikana. Jo reilu vuosi sitten Euroopan parlamentti esitti EU-instituutioiden yhteistä etiikkakomiteaa. Nyt parlamentin on oikeasti ryhdyttävä eettisten sääntöjen määrittämiseen.
Pelottelu ei paranna keskustelua pienreaktoreista
Energiakeskustelussa on paljon hypeä sekä pienreaktoreiden että vedyn suhteen. On tärkeää että hyödyistä ja haitoista kerrotaan tosiasioihin perustuen, kirjoittaa Ville Tulkki.
Mitä minusta jää jäljelle, pohti Anne Liinamaa luopuessaan politiikasta
Porilainen Anne Liinamaa jätti kuntapolitiikan kiemurat viime kuntavaaleissa. Liinamaa pohtii nyt poliitikon vahvaa identiteettiä sekä sitä, että poliitikot tarvitsevat enemmän tukea myös kunnallisessa päätöksenteossa. Vaikka päättäjän ura on ohi, on Porin paikallispolitiikka päivittäin Liinamaan arjessa kirjan kirjoittamisen myötä.
ICT voi sekä aiheuttaa ympäristöongelmia että ratkaista niitä
Tieto- ja viestintätekniikan eli ICT:n roolista ympäristökriisin ajassa on vaikea saada kiinni. Toisaalta digitalisaatiota hypetetään, koska se tuo ratkaisuja kestävyyskriisiin. Toisaalta se tuhlaa harvinaisia maametalleja. Videoiden suoratoisto syö koko ajan enemmän energiaa ja ovat sitä kautta osa ilmastokriisiä.
Talouspuheiden rinnalle tarvitaan kulttuuria ja humanismia
Mikä merkitys uskomuksilla ja arvoilla on talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta? Miten markkinatalous ja kapitalismi ovat muokanneet kulttuurin kehitystä? Onko globaali kapitalismi uhka vai mahdollisuus ympäristön kannalta? Näitä teemoja pohtii uusimmassa kirjassaan valtiotieteiden tohtori, taloustieteilijä ja pitkän linjan yhteiskunnallinen keskustelija Sixten Korkman.
”Kansalaistensa oikeudet alasajava valtio on valmis myös hyökkäämään toiseen maahan” – Hautala ja Hassi pureutuvat Venäjän tilanteeseen
Onko Venäjällä demokraattista tulevaisuutta? Miten ilmastopolitiikka on kehittynyt 30 vuodessa? Näistä teemoista keskustellaan Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon! -podcastissa.
Huonot ratkaisut energiakriisiin voivat kostautua
Energiakriisissä on keskityttävä toimiin, joilla varmistetaan sähköenergian riittävyys. Sen sijaan, että heikennettäisiin kannustimia säästää energiaa, tulisi tukia kohdistaa energian hinnan noususta eniten kärsiville, kirjoittaa Tieteen ja teknologian vihreät.
Onko kokoomus viheroikeiston ainoa vaihtoehto?
Keskustan kannatus on valunut historiallisen alas ja osasyynä pidetään “vihervasemmistolaisessa” hallituksessa oloa. Vihreissäkin on käyty sisäistä keskustelua puolueen sijoittumisesta perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla. Halu edistää ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa ei ole kuitenkaan riippuvainen tästä jaosta, kirjoittavat Eveliina Laakso ja Timo Huhta.
Meneillään on epäreilu siirtymä
Energiakriisistä selviytymiseksi tehdyt tukitoimet kohtelevat Suomessa ihmisiä epäreilusti. Keskiluokka vaikuttaa hyötyvän tuista eniten. Kovinta hintaa tilanteessa maksavat ne, joiden talous on jo valmiiksi tiukimmalla, kirjoittaa Jarkko Lauspalo.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
