Hautala ja Hassi laittavat aikamme yhteiskunnalliset haasteet halki, poikki ja pinoon uudessa podcastissa. Puheenaiheina loppuvuoden aikana ovat muun muassa energiakriisi, Venäjän tilanne ja tasa-arvo.
Lihansyönnin planetaariset rajat: Mikä riittää, mikä on ylikulutusta?
Maapallon resursseja ylikulutetaan ja ilmasto- ja ekokriisi tuovat myös yhteiskunnallisia seurauksia. Kaikki tämä uhkaa myös suomalaisten terveyttä. Todennäköisesti vain hyvin vahvat ohjauskeinot voivat saada aikaan riittävän isot muutokset riittävän nopeasti. Yksi keino olisi kulutuskäytävä, joka rajaisi esimerkiksi lihan syöntiä.
Jyräämme luontoa asteroidin voimalla – suunnan kääntäminen edellyttää globaaleja raameja ja paikallista toimintaa
Luontokadon tilannekuva on Montrealin biodiversiteettikokouksen alla synkkä. Tilanteen vakavuuden ymmärtämisen ja yhteisen tahdon jälkeen tarvitaan toimintaa. Luonto tarvitsee lisää tilaa – myös Suomessa.
Nuorisojärjestö yrittää kääntää keskustaa
Keskustan kannatusalhon yksi mielenkiintoinen seuraus hallitusrintamassa tempoilun lisäksi on ollut puolueen nuorisojärjestön profiloituminen. Vain vähän aikaa sitten keskustanuoret moittivat emopuoluetta neliraajajarrutuksesta sekä ympäristötoimien jarrutuksesta. Viesti ei mennyt perille, kirjoittaa Eero Karisto.
Lemmikit ja tuotantoeläimet eivät ole samalla lautasella
Kuinka moni voi kuvitella syövänsä lemmikkieläimen? Onko ok, että eläimet kärsivät ja kuolevat makunautintojemme vuoksi? Eivätkö maitotuotteet ja kananmunat sittenkin käy? Juha Lempiäinen kysyy monta henkilökohtaista kysymystä.
Huomiotaloudessa kaupankäynnin välineeksi käyvät niin sodan uhrit kuin moraalikin
Twitterin merkitys demokratian välineenä paljastui vasta, kun se päätyi arvaamattoman Elon Muskin omistukseen. Miljardööri ajaa kaksilla rattailla huomion maksimoinniksi. Sietämättömin temppuilu nähtiin Starlink-verkon kanssa Ukrainassa.
Pienen joukon valitut määräävät tahdin seurakunnissa
Suomessa käytiin sunnuntaina seurakuntavaalit. Suomalaisten enemmistö kuuluu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, mutta vain harva antoi äänensä vaaleissa. Seurakuntavaaleissa äänestäjän kuluttajansuojan haastavat sitoutumattomien listat, kirjoittaa Laura Pullinen.
Uusi kirja kysyy, miksi emme voisi rakentaa kauniimpia kaupunkeja
Kohti kauniimpaa kaupunkia on herkullinen teos. Analyysin kohteena on nykyarkkitehtuuri ja sen aiheuttamat kielteiset muutokset ympäristössämme. Kaltaisestani rumasta rakentamisesta ahdistuneesta maallikosta useimmat kirjan havainnoista ja väittämistä ovat osuvia ja suorastaan riemastuttavia
Vegaanikin voi elää ärtyvän suolen kanssa
Kasvisruokaa ja ärtyvän suolen oireyhtymää on pidetty mahdottomana yhtälönä. On kuitenkin yksilöllistä, miten eri ruoka-aineet aiheuttavat oireita. Ruokavalio on joka tapauksessa vain osa hoitoa, kirjoittaa joukko ravitsemuksen asiantuntijoita puheenvuorossaan.
Kaivostoiminta ei sovi kansallismaisemaan ja tuhansien neliökilometrien varaukset ovat liian suuria
Suomi on nyt kaivosteollisuuden investointikohteiden kärkimaita. Malminetsintä luo kohdealuelleen epävarmuutta riippumatta siitä, tehdäänkö löydöksiä vai ei. Malminetsintää ja kaivostoimintaa sekä merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja ei kaikkialla voida sovittaa yhteen.
Hallitusvastuu oli alun loppu – uusi teos kokoaa vihreiden kehityksen 1990-luvulla
Jenni Karimäen uutuusteos jatkaa siitä mihin Sari Aallon aiempi teos jäi. Se kokoaa yhteen Vihreän liiton kehityksen 1990-luvulla ja kuvailee myös, miten puolue on tuosta ajasta kehittynyt.
Markkinat hiilelle ja luonnolle auttaisivat pelastamaan Suomen metsät
Suomen metsistä yli puolet on yksityisomistuksessa. Selkeämmät taloudelliset kannustimet omistajille ja valtion metsien pitkäjänteisempi vaaliminen olisivat metsäluonnon ja hiilinielujen turvaamisessa tarpeen, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Talouskasvun kriitikot eivät kerro, miten heidän mallissaan päästöt vähenisivät ja hyvinvointi jatkuisi
Uusi kirja degrowthista tarjoaa selkeitä syyllisiä ongelmiin, mutta sortuu sekavuuteen omassa tulevaisuuden visioinnissaan. Onko anarko-kommunismi todellakin realistinen ja ainoa vaihtoehto? Ei ole, väittää Jani-Petri Martikainen.
Riemun raikkahin aika – vaan ei kaikille
Vuosi vuodelta aiemmin alkava joulukausi perinteineen voi tuoda iloa ja lohtua, mutta se aiheuttaa myös rauhattomuutta. Joulu on samaan aikaan sekä vuoden kuumin kulutusjuhla että hiljentymisen perhejuhla. Korosti siitä kumpaa puolta tahansa, on väärässä, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Kolumnisti Heidi Hautala: Zemfiran konsertti oli aikamatka tulevaisuuden demokraattiseen Venäjään
Berliinissä ja monissa muissakin suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo paljon sodan vuoksi Venäjältä lähteneitä. Eurooppaa rikastuttaa joukko eri alojen parhaita venäläisiä, joille paluu kotimaahan ei ole näköpiirissä. Hieman suren sitä, että Suomi on vain Venäjän moraalisen maastamuuton kauttakulkumaa, kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Ilmastometsiä ja kasvissyöntiä – näin ilmastonmuutos päihitetään
Ilmastometsät -kirja on kiinnostava ja kirjava kokoelma artikkeleita, joissa ruoditaan metsien ja metsityksen merkitystä taistelussa katastrofaalista ilmastonmuutosta vastaan sekä selvennetään keskeisiä käsitteitä. Kirjaa voi suositella valistukseksi myös niille, joiden mielestä metsien suojelu tai kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen ovat viherpipertäjien höpötystä.
COP27: Rahaa tarvitaan nyt paljon ja kohta vielä enemmän
Parin viikon kuluttua maailman ilmastoneuvottelijat kokoontuvat Egyptiin YK:n COP27-ilmastokokoukseen. Kehittyvien maiden edustajat tuovat neuvottelupöytiin isoja rahoitustoiveita. Dollareita, euroja ja jenejä tarvitaan sitä enemmän, mitä kauemmin ilmastotoimissa viivytellään.
Presidentinvaalien mielenkiinto on nyt kokoomuksessa
Presidentinvaalien mielenkiintoisin kysymys tällä hetkellä on kokoomuksen tuleva ehdokas. Sen vaihtoehdoissa on ehkä eniten keskinäisiä eroja. Jos ulkopolitiikan osaaminen ratkaisee, suomalaiset äänestävät toisella kierroksella Pekka Haaviston ja Alexander Stubbin välillä, kirjoittaa Eero Karisto.
Helsingin rakentaminen ja lähiluonto vastakkain – uusi kirja opastaa asukasaktiiveja kaavoitusprosessin sokkeloissa
Huuto kaupunkiluonnon puolesta -kirja antaa äänen useille helsinkiläisille asukasaktiiveille, jotka ovat etsineet keinoja läheisen kallion tai metsäalueen suojeluun. Kirja on perinpohjainen opas kaavoituksesta ja sen muuttamisesta kiinnostuneille. Kaupunginhallituksen jäsenen, vihreiden Tuomas Rantasen mielestä kasvava kaupunki tarvitsee myös kansalaisaktiivisuutta.
Eurooppa vihertyy, mutta suomalaisia ei ole kärkikaartissa
EU:n historiallisen vihreän siirtymän ohjelman polulla on vielä monta vaikeaa vääntöä ja päätösrumbaa. Arvostettu Politico-media on listannut Green Dealin vaikuttajia, eikä heidän joukossaan ole yhtään suomalaista nimeä, kirjoittaa Leena Brandt.
Ovatko käsillä Saimaan järvilohen viimeiset hetket?
Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on ollut ihmisen elvytystoimenpiteiden varassa jo kymmeniä vuosia. Sukupuutto näyttää todennäköiseltä, mikäli lajin luonnollista elinkiertoa ei onnistuta pian palauttamaan jonnekin päin laajaa Vuoksen vesistöaluetta. Lisääntymis- ja poikasalueiden lisääminen voisi olla mahdollista Heinäveden Palokissa, mutta se vaatisi alueella sijaitsevan vesivoimalaitoksen purkamista.
Esteettömyys on ihmisoikeus
Myönteinen asenne esteettömyyttä kohtaan on eduksi esteettömyyttä
edistettäessä, mutta se ei korvaa lainsäädäntöä. Se ei muutu hissiksi,
pistekirjoitukseksi, äänimajakaksi tai induktiosilmukaksi. Esteettömyyslainsäädäntömme tarvitsee selkeitä velvoitteita, aktiivista valvontaa ja tuntuvia sanktioita, kirjoittavat Amu Urhonen ja Pauli Rautiainen.
Pakkoavioliitot ovat ihmisoikeusloukkaus ja osa naisiin kohdistuvaa rakenteellista väkivaltaa
Pakkoavioliitot ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, mutta rikosoikeudellisia seuraamuksia sillä ei ole. Pia Rendicin kerronnallinen tietokirja kertoo Saliman tarinan kautta uhrin aseman. Pakkoavioliitot ovat totta myös Suomessa.
Valtion omistajaohjauksessa yhteiskunnan kokonaisedun on määrättävä marssijärjestys
Kun valtio omistaa yrityksiä, sillä on korostunut vastuu toiminnan pitkäjänteisyydestä ja kauaskantoisuudesta. Siksi ohjausperiaatteisiin kirjatut ilmasto- ja luontokirjaukset eivät saa jäädä kuolleiksi kirjaimiksi. Kyse on paitsi merkittävien riskien välttämisestä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta, myös valtion politiikan uskottavuudesta, kirjoittaa kolumnisti Atte Harjanne.
Covid-19 laantui taudiksi muiden joukkoon
Jätevesiseurannat kertovat koronatartuntojen olevan reippaassa kasvussa ja sairaalassa olevien koronapositiivisten osuus nousee jyrkästi. Rokotusten ansiosta sairaus ei ole enää kovin vaarallinen ja sairaalapotilaatkin ovat hoidossa pääosin muun syyn takia. Tämä on nyt normaali olotila, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Anarkistin vapaus ei ole keneltäkään toiselta pois
Pelko ja eristäytyminen eivät ole ratkaisuja muukalaisuuden kohtaamisessa, muistuttaa Ville Hytönen uutuusteoksessaan. Parempi ratkaisu löytyy hänen mukaansa anarkistisesta vapaudesta.
Lihan vaihtaminen kasviproteiineihin ei ole hankalaa
Julkisuudessa on nostettu esiin väitteitä, joiden mukaan lihan ravintoaineet olisivat vaikeasti korvattavissa. Todellisuudessa suomalaisten ongelmana on sellaisten ravintoaineiden vaje, joita saadaan kasvikunnasta, kuten folaatti ja kuitu.
Puoli vuotta on 182 päivää täynnä mahdollisuuksia onnistua, pettyä, purra hampaita yhteen ja uupua
Eduskuntavaaleihin on aikaa vain puoli vuotta, mutta järjestökenttä on väsyneempi kuin koskaan. Aktiivitoiminta kasautuu helposti parin ihmisen harteille, kun pandemiavuodet ovat etäännyttäneet ihmiset toisistaan ja yhdistystoiminnasta. Kilpailu vapaa-ajasta kolahtaa myös yhdistystoimintaan ja se haastaa demokratian toteutumisen, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Energiakriisi iskee vihreiden kannatukseen Saksassa
Saksan vihreiden ennätyskannatus on lähtenyt laskuun energiakriisin myötä. Vihreät ei ole koko maan puolue Saksassakaan, vaan kannatus on jakautunut maantieteellisesti. Kriisitilanteessa paljon on laskettu suositun vihreän ministerin Robert Habeckin onnistumisen varaan.
Kaasuputket, suomalaisten päättäjien sinisilmäisyys ja Putinin epätoivo
Nord Stream -kaasuputkien räjäytys tuskin jää ainoaksi operaatioksi, jolla EU-maiden yhtenäisyyttä talven tullen koetellaan. Lisäämällä painetta länsimaita kohtaan Putin toivoo voivansa painostaa Ukrainaa hyväksymään Venäjän ehtojen mukainen rauha tai ainakin tulitauko. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa lienee nyt parasta mitä Venäjä voi toivoa., kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.
Poikkeusajat näkyvät budjetissa, Tanskasta löytyisi ratkaisu
Budjettikeskustelun päähuomio keskittyy valtionvelkaan. Keskustelussa näyttää unohtuvan, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Velkaantumisen hoitotapoja arvioitaessa on unohtunut helpoin ratkaisu, Tanskan malli. Sen veroasteella Suomen talous olisi tasapainossa, kirjoittaa Eero Karisto. Budjetin lähetekeskustelu päättyy tänään tiistaina.
Puolueiden rahanlähteet ovat moninaiset – ja osin hämärän peitossa
Puolueiden merkittävin tuloerä on verovaroista maksettava puoluetuki, mutta rahoituslähteitä on muitakin. Puolueiden saaman ja käyttämän rahan pystyy pääosin jäljittämään, mutta korruption ehkäisemiseksi avoimuuskäytäntöjen yhtenäistäminen olisi suotavaa, kirjoittaa Eetu Lehto.
Valtion omistajaohjaus kaipaa järkeä
Valtion omistajaohjauksen historia on synkkä ja tuulinen. Kun ohjauksessa sekoittuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet, vaarantuu moni yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä. Syyllisten etsimisen sijaan tarvitaan selkää linjaa ohjaukseen, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Hoitajien vauhdin kiihtyminen pudottaa tukijoita kyydistä
Hoitajien työtaistelun jatkuminen on alkanut jakaa kansalaisten käsityksiä. Osa tukee hoitajien vaatimuksia edelleen varauksetta, mutta valmius vaarantaa ihmishenkiä ja poikkeuksellisen räyhäkäs retoriikka ovat nakertaneet hoitajaliittojen nauttimaa ymmärrystä. Keskustelusta pidetään piilossa sitä tosiasiaa, että sote-uudistukseen kuuluva palkkojen harmonisointi joka tapauksessa täyttää ainakin palkkakuopan syvimmät kohdat, kirjoittaa Eero Karisto.
Petri Nieminen: Suomen on tiukennettava linjaansa kaikessa Venäjään liittyvässä toiminnassa
Julkishallinnon tankkaukset Teboililla loppuvat pakottavan asetuksen myötä 10.10.2022 ja hyvä niin. Kaikki mahdollinen muukin yhteistyö tulisi lopettaa venäläistaustaisten toimijoiden kanssa. Samoin keinot venäläisturistien viisumikiellolle täytyy löytää, kirjoittaa Verden kolumnisti Petri Nieminen.
Seilin tarina on rotuopin, erilaisuuden ja kuoleman tarina
Näytelmä Sielujen saari vie meidät Seiliin 1930-luvulle. Seili oli yksi Suomen rotuoppeja soveltavista laitoksista, joissa muun muassa steriloitiin sattumanvaraisesti naisia. Näytelmän kielellä puhutaan ”sekarotuisista”. Oli kiellettyä naittaa keskenään suomenkielisiä ja suomenruotsalaisia, kirjoittaa Kirsikka Moring.
Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista
Kaivoslaissa pitäisi määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman tätä voidaan nähdä kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Inka Hopsu.
Pelkät kannusteet eivät riitä – ylikuluttavaa elämäntapaa on suitsittava myös rajoituksin
Ilmastotoimia tuetaan silloin, kun se tarkoittaa rahan jakamista. Kielloista ja rajoituksista päättäminen on vaikeampaa, kirjoittaa Amanda Pasanen.
Helsinki ei riitä vihreille
Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
