Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa

Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa

Viimeisten viikkojen koronatilanne ja siitä johdettava ennuste oli viimeinen pisara – kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Ratkaisusta ovat jo ehtineet tuoreeltaan sanoa sanottavansa niin salaliittoteoreetikot, rahansa käyttäneet ehdokkaat, helpottuneet vaaliavustajat kuin satunnaiset äänestäjätkin. Päätös on oikea, mutta tuli kovin viime tipassa, kirjoittaa Leena Brandt.

Paha saa palkkansa

Paha saa palkkansa

Helsingin kokoomuksessa ei ole viime päivinä keinoja kaihdeltu. Tietyt aktiivit käyttivät ulkoparlamentaarisia keinoja painostaakseen jo valitun pormestariehdokkaan ulos. Puolueen tila kiinnostaa myös vihreitä, sillä mitään tavoitteita ei saada kunnassa yksin eteenpäin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kommunistit ulos – Onko tämä peliä vai sattumaa ja sähläystä?

Kommunistit ulos – Onko tämä peliä vai sattumaa ja sähläystä?

Kun kokoomuslainen Atte Kaleva unelmoi Helsingistä ilman kommunisteja, pelasiko hän julkisuuspeliä? Vai sanoiko hän vain mitä ajatteli? Ihmisten käytös ei seuraa Afrikan tähden sääntöjä vaan on sotkuinen yhdistelmä sattumaa, erilaisia ideologioita, oikeudentuntoa ja sähläystä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Leikitäänkö palikoilla?

Leikitäänkö palikoilla?

Suomen puoluekenttä on jäykkä, mutta kannattaja- ja kannatusprofiilit muuttuvat nopeasti. Seuraavat eduskuntavaalit voivat olla blokkivaalit, ja jakolinjat ovat näkyvillä; vasemmistohenkinen liberaaliblokki ja sinimusta konservatiiviblokki. Kuninkaantekijänä tässä on keskusta, joka pystyy solahtamaan kumpaan tahansa porukkaan, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kääntääkö ”ilmastovienti” Suomen viennin suunnan?

Kääntääkö ”ilmastovienti” Suomen viennin suunnan?

Ilmastonmuutos muuttaa globaalin kysynnän rakennetta ja ilmastopolitiikan muutos vauhdittaa prosessia. Maailman johtavien yritysten ja finanssialan toimijoiden strategiset valinnat vahvistavat, että maailma on matkalla vähähiiliseen talouteen. Voittajat surffaavat muutoksen aallonharjalla, kirjoittaa Timo Tyrväinen.

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.

Demokratian surullinen torjuntavoitto

Demokratian surullinen torjuntavoitto

Yhdysvaltain republikaaniselle puolueelle Trumpin virkarikosoikeudenkäynti oli alku sisäiselle valtakamppailulle. Seuraavan kahden vuoden aikana nähdään mihin suuntaan puolue menee, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Älä luota puolueeseen

Älä luota puolueeseen

Suomalaiset eivät luota puolueisiin, ja hyvä niin. Meillä on avoimehko hallintokulttuuri, vapaa journalismi ja hallintojärjestelmä, jossa valtaa on hajautettu. Kaikkien tehtävänä on kytätä toisia. Ei siinä luottamaan ehdi, eikä pidä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Perustulo vie meitä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Perustulo vie meitä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Perustulon avulla voidaan yhdistää sosiaaliturva ja työnteko. Se ei kuitenkaan ole vain tekninen ratkaisu sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen vaan välttämätön osa tulevaisuuden kestävää yhteiskuntaa ja elämäntapaa, kirjoittavat Peppi Seppälä ja Lukas Korpelainen.

Zero Waste -idea ei riitä kestävään kehitykseen

Zero Waste -idea ei riitä kestävään kehitykseen

Jokainen pienikin ekoteko on eteenpäin, mutta ne on valittava omien voimavarojen mukaan. Esimerkiksi omien jätteiden vähentäminen nollatasolle vaatii valtavasti aikaa ja voimia. On kannatettavaa miettiä ensin isoa kokonaisuutta eli asumisen, liikkumisen ja ruuan päästöjä, kirjoittaa Susanna Luukinen.

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin seurauksista kärsivät ennen kaikkea tulevat sukupolvet. Tämän päivän murrosikäinen pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja, opiskelua, ammattia ja mahdollista perhe-elämää. Miten me vanhemmat voimme häntä tukea ja neuvoa, kysyy Minna Kanerva.

Mistä sinä leikkaisit?

Mistä sinä leikkaisit?

Vaalipaneelit ovat taas vauhdissa, ja toimittajat kyselevät leikkauslistojen perään. Myös 1990-luvun lama on noussut keskusteluun. Suomessa elää edelleen voimakkaana tarina kriisistä, josta voi nousta vain menoja karsimalla, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?

Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?

Fennovoima odottaa yhä rakennuslupaa, joka tulee vuoden sisään hallituksen käsittelyyn. Ydinvoimalahankkeen tähänastiset vaiheet ovat vähintään kiusallisia ja kunnissa mietitään, millaisiin kustannuksiin on sitouduttu. Vähäpäästöistä energiaa kuitenkin tarvitaan, ja hankkeelle voi toivottaa vain menestystä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.

Pyhitetty olkoon jokapäiväinen tehoeläintuotantomme

Pyhitetty olkoon jokapäiväinen tehoeläintuotantomme

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto loukkaantui sydänjuuria myöten Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistusta eläinten teollista massakäyttöä kritisoivasta kolumnista, ja ryhtyi uhkailemaan julkaisijaa ja kirjoittajaa järeillä oikeustoimilla. MTK:n toiminta on huolestuttavaa, sillä se kertoo kyvyttömyydestä ymmärtää oikeusvaltion peruspilareita: sananvapautta ja vapaata lehdistöä, kirjoittaa Milo Toivonen.

Luontoa ja kaupunkia ei pidä asettaa vastakkain

Luontoa ja kaupunkia ei pidä asettaa vastakkain

Asuntorakentaminen jatkuu pääkaupunkiseudulla, ja se vie väistämättä jonkin verran tilaa luonnolta. Laadukkaalla kaupunkisuunnittelulla voidaan kuitenkin vastata sekä kaupungistumisen haasteisiin että luontoarvojen säilyttämisen tavoitteisiin. Erityisesti lähimetsien riittävä säilyttäminen on tärkeää, kirjoittavat Atte Harjanne ja Eva Tawasoli.

Miksi meidän ei pitäisi puhua identiteettipolitiikasta

Miksi meidän ei pitäisi puhua identiteettipolitiikasta

Termiä identiteettipolitiikka käytetään vähättelemään politiikkaa, joka ottaa huomioon esimerkiksi feminismin, ihmisoikeudet ja ilmastokriisin. Mikään poliittinen liike ei kuitenkaan toimi erillään identiteeteistä, vaikka perinteiset oikeisto-vasemmisto – akselilla toimivat puolueet näin väittävät, kirjoittavat Amanda Pasanen ja Brigita Krasniqi.

Putinismi stalinismin jäljissä – agenttijahtia Venäjällä

Putinismi stalinismin jäljissä – agenttijahtia Venäjällä

Venäjällä kiristetään kansalaisvalvontaa uusilla sortotoimilla. Kenestä tahansa kansalaisesta voi tulla “ulkomainen agentti”, toimija, jolla on yhteys Venäjän ulkomaisiin vihollisiin, kuten Stalinin aikana sanottiin. Ulkomaisten agenttien paljastamista varten on perustettu ilmiantosivustoja. Nimettömät ilmiannot ovat putinismille ja stalinismille yhteinen tekijä, kirjoittavat Tapani Kaakkuriniemi ja Jarmo Koponen.

Pertti ”Pepe” Mikkonen parantaa maailmaa pyörä kerrallaan

Pertti ”Pepe” Mikkonen parantaa maailmaa pyörä kerrallaan

Maailmanpyörä Koroisen kirpputorilla Pertti ”Pepe” Mikkonen huoltaa ja myy vanhoja polkupyöriä ja käyttää rahat maailman parantamiseen. Tuotoilla on tuettu muun muassa Klovneja ilman rajoja, sukuelinten silpomista vastustavia yhteisöjä, Venäjän toisinajattelijoita ja intersukupuolisia.

Mäntsälä, DC – ulkoparlamentaarisen poliittisen terrorin tiet

Mäntsälä, DC – ulkoparlamentaarisen poliittisen terrorin tiet

Uutisvirta täyttyi kaoottisista näkymistä keskiviikkoiltana, 6. tammikuuta 2021. Yhdysvaltain kongressin rakennukseen Washington DC:ssä tunkeutui äärioikeiston ekstremistejä ja samaan aikaan yhden ainoan suomalaisen puolueen edustajat alkoivat julkisesti sanoutua irti väkivaltaisuuksista. Perussuomalaiset. Miksi? – kirjoittaa Oula Silvennoinen.

Uudenvuoden synkkä yksinpuhelu

Uudenvuoden synkkä yksinpuhelu

Presidentin puheen yleissävy oli vihjailevan pessimistinen. Uhat olivat moninaisia ja presidentti epäilee jossakin joidenkin suhtautuvan naiivisti uhkiin. Huomiota kiinnitti Euroopan unionin totaalinen poissaolo puheesta. Poissa olivat myös analyysi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, brexit, Venäjän huolestuttava kehitys, suurvaltakilpailun kiristyminen – aiheista ei olisi ollut pulaa, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Metsästykseen tarvitaan rajoja ja kurinalaisuutta

Metsästykseen tarvitaan rajoja ja kurinalaisuutta

Uhanalaisten eläinten metsästys ei ole eduksi metsästäjien maineelle. Vielä vähemmän eduksi ovat toistuvat kuolemanvaaraan johtavat metsästysonnettomuudet ja vastakkainasettelu luonnontutkijoiden kanssa. Muualla Euroopassa metsästyksessä on paljon tiukemmat rajoitukset kuin Suomessa. Olisikin harkittava, onko vastaavia rajoituksia säädettävä Suomeenkin, kirjoittaa Aino Tuominen.

Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Koronapandemian seurauksena useita maailman alueita uhkaa äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä. Vaikka akuutin nälänhädän riskistä puhuttiin jo keväällä 2020, kansainvälinen yhteisö ei ole reagoinut varoitusmerkkeihin riittävällä tarmolla. Ihmisille, jotka kärsivät kriisistä pahiten tulee löytyä tukea ja solidaarisuutta, kirjoittaa Eva Tawasoli.

Britit kompuroivat irti EU:n sisämarkkinoista

Britit kompuroivat irti EU:n sisämarkkinoista

Brexitin myötä on entisestään kirkastunut kuinka tärkeitä yhtenäiset pelisäännöt ja avoimet rajat ovat tavaroiden ja palvelujen kaupalle. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää monia yhdessä sovittuja standardeja: mittareita ja muttereita, ajopiirtureita, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua. – kirjoittaa Leena Brandt.

On jälleen kerran aika olla me

On jälleen kerran aika olla me

Kiihtyvä koronapandemia on jakanut suomalaiset toisistaan irrallisiin me- ja minä-todellisuuksiin, joissa toisessa taistellaan virusta vastaan ja toisessa käydään kuntosalilla. Solidaarisuutta ja sen tärkeyden ymmärtämistä vaaditaan nyt kaikilta yhteiskunnan tasoilta, niin tavallisilta kansalaisilta kuin päättäjiltäkin, kirjoittaa Milo Toivonen.

Digitaitavia feministiörkkejä tarvitaan pelimaailmaan

Digitaitavia feministiörkkejä tarvitaan pelimaailmaan

Netin fantasiamaailma voi näyttää harmittomalta, mutta meemi- ja pelikulttuurin sisältä paljastuu usein myös valkoista ylivaltaa, rasismia ja seksismiä. Nyt tarvitaan digimaailmaa ymmärtäviä aikuisia, feministiörkkejä, pelastamaan pojat netin saalistajilta, kirjoittaa Mari Saario.

Miten hiilineutraalius saavutetaan oikeudenmukaisesti?

Miten hiilineutraalius saavutetaan oikeudenmukaisesti?

Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on välttämätön, jos haluamme turvata oman ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Julkisessa keskustelussa keinoja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi ei ole juuri esitelty. Nyt toimilla on jo kiire, jotta oikeudenmukaisuus ei jää sanahelinäksi, kirjoittaa Tatu Leinonen.

Kulutamme liikaa ja väärin – tänäänkin

Kulutamme liikaa ja väärin – tänäänkin

Kaupan joulusesonki on alkanut. Samaan aikaan kampanjoidaan sekä kuluttamisen että ostoslakon puolesta. Ikävä totuus on, etteivät maapallon luonnonvarat kestä nykyistä kulutustasoa. Uskokaa jo! – kirjoittaa Leena Brandt.

Miten ihmisestä tulee poliittinen minä ja miten se voisi säilyä

Miten ihmisestä tulee poliittinen minä ja miten se voisi säilyä

Poliittinen herääminen tapahtuu usein toimimalla jonkin asian puolesta, kuten puolustamalla lähipalvelua tai lähiympäristöä. Kansalaistoiminnasta on ollut helppo siirtyä puolueiden tarjoamaan vaikutuskanavaan, mutta viime vuosina puolueilla on ollut yhä suurempi työ saada aktiivien innostus säilymään, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Trump-show pyörii valheilla: huijausta, tosi-tv:tä ja disinformaatiota

Trump-show pyörii valheilla: huijausta, tosi-tv:tä ja disinformaatiota

Donald Trumpin vaalien jälkeistä toimintaa voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: huijaus, tosi-tv ja disinformaatio-operaatio. Huijattavana ovat Trumpin kannattajat, disinformaatio-operaatioiden päämäärä on epäluottamuksen synnyttäminen ja vaalipetos-narratiivi on ehtymätön lähde tv-tuotannoille tulevaisuudessa, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Lähisuhdeväkivallan uhrit ovat näkymättömiä tuttuja

Lähisuhdeväkivallan uhrit ovat näkymättömiä tuttuja

Kotipiirissä tapahtuva väkivalta on traumaattinen kokemus, joka voi jättää uhrin yksin näkymättömyyden ja häpeän tunteiden kanssa. Meillä on valta sanoillamme tukea aivan jokaista sukupuolesta riippumatta, käytetään siis sitä, kirjoittaa Milo Toivonen.

Vihreät ei ole demareiden apupuolue, enää

Vihreät ei ole demareiden apupuolue, enää

Vihreän liikkeen alkuvuosina pohdittiin myös vihreiden roolia SDP:n apupuolueena. Tähän ei pidä tyytyä, eikä ole tyydytty. Demarit eivät ole vihertyneet kuin puheissa, eikä heiltä ole saatu merkittävää tukea esimerkiksi ilmastokysymyksissä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Mukavien kaupunkien rakentaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Mukavien kaupunkien rakentaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Koronan aikaan erityisen tärkeiksi ihmisille muodostuvat lähialueet ja kotikorttelit, joilta kaivataan niin palveluita kuin viihtyisyyttä vastapainoksi kotona olemiselle. Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan toteuttaa visiota kaupungista, jossa ihmisten työ ja arkipäivän toimet ovat saavutettavissa 15 minuutin pyöräily- tai kävelymatkalla, kirjoittaa Jaakko Stenhäll.