I Närpes pågar det brottsundersökningar kring arbetsrelaterad utnyttjande av växthusarbetare. Arbetstagarna kommer från länder där det inte alltid är lika självklart att lita på myndigheter som i Finland, och deras tröskel att kontakta myndigheter kan vara hög. Risken för utnyttjandet blir större utan språkkunskaper och kunskaper om arbetstagarnas rättigheter, skriver Tuula Närvä.
Närpiössä on käynnissä rikostutkinta kasvihuoneissa työskentelevien aasialaisten työperäisestä hyväksikäytöstä. Työntekijöillä saattaa olla kotimaastaan perittyjä epäilyksiä viranomaisia kohtaan, ja kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin voi olla suuri. Kun suomalaista järjestelmää ja kieltä ei tunne ja tietoa omista oikeuksista on vähän, hyväksikäytön riski kasvaa, kirjoittaa Tuula Närvä.
Eduskunnan käsittelyssä oleva tekijänoikeuslain muutos on hyvä esimerkki siitä, miten lainvalmistelua ei pitäisi tehdä. Lobbarit pääsivät vaikuttamaan lakiehdotuksen sisältöön siten, että huolellisesti valmisteltu esitys väännettiin viime metreillä uusiksi suljettujen ovien takana, kirjoittaa Ahto Apajalahti.
Insinöörin työtä on työn vähentäminen. Byrokraatin työtä on työn lisääminen. Kysymys kuuluukin: milloin työ loppuu kesken? Kumpi voittaa? Ilonpilaaja tiputtelee faktaa insinööreistä.
Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, eikä syyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja; kokonaisjätemäärä on Suomessa viime vuosina edelleen kasvanut, eikä yhdyskuntajätteen kierrätysaste ole kehittynyt parempaan suuntaan. Kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittaisiin absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Fennovoima on vihdoin historiaa, mutta ydinvoimalle on edelleen tarvetta. Se edellyttää radioaktiivisesta jätteestä huolehtimista. Suomessa ratkaisu on jo pitkällä, kun maailmalla vielä arvotaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Perussuomalaiset käyttää uutta keinoa kritiikin suitsimiseksi. Jussi Halla-aho antaa ymmärtää, että jos puhut natsi- ja fasistiongelmasta Suomessa, olet Putinin asialla. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä, miten Venäjän propaganda toimii, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen höllennys kasvattaa Suomen öljyn kulutusta. Hallitus teki päätöksen, vaikka IEA on vaatinut öljyn kulutuksen leikkaamista. Öljyn käytöstä pitäisi päästä eroon. Useimmat biopolttoaineistakin ovat kuitenkin ongelmallisia, kirjoittaa Kimmo Klemola.
Kaivoslakia uudistetaan ja vihreät ovat linjanneet, että kaivannaisia tarvitaan muun muassa tuulivoimaloihin ja sähköautojen akkuihin. Uusiutuvia energialähteitä koskeva hypetys on valitettavan yleistä, eivätkä ne ole kaivosvapaa teknologiavaihtoehto. Ydinkaukolämpökin on kannatettava vaihtoehto, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Nahkatakkien myynti kääntyi nousuun, ja tämä on harmiksi sekä luonnolle että eläimille. Nahka voi olla lihatuotannon sivutuote, mutta se ei tee nahkatakista eettisempää. Ilonpilaaja tiputtelee faktaa nahkatakeista.
Parisuhde on muutakin kuin romanttisuus ja seksuaalisuus. Platoniset parisuhteet osoittavat, että parisuhteen keskiössä on suhteen itse valitseminen ja syvä, tasa-arvoinen rakkaus, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Suomessa napistaan aika ajoin korkeista työnteon veroprogressioista. Miksi lääkäri tekisi lisätöitä, jos saatavasta lisäpalkasta käteen jää vain puolet, toisen puolen mennessä veroihin ja veroluontoisiin maksuihin? Todellisuudessa keski- ja suurituloisten veroprogressiot ovat kuitenkin mitättömiä verrattuna heihin, jotka yrittävät yhdistää palkkatuloja sosiaaliturvaan, kuten työttömyys- ja asumistukeen, kirjoittaa Jarkko Lauspalo.
Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu keinotekoisen halvaksi pitkälti sote-alan matalilla palkoilla. Sote-alan työntekijöiden tarve tulee kasvamaan tulevina vuosina. Maatamme uhkaa hoitajapula, jos hoitajien palkkausta ei koroteta, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Puolaan on saapunut valtava määrä pakolaisia, ennen kaikkea naisia ja lapsia Ukrainasta. Etyj ja YK kokoavat tietoja seksuaalisesta väkivallasta sota-alueella. Puolassa edes raiskausten uhrit eivät saa aborttia, kirjoittaa Heidi Hautala.
Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.
Naton ympärillä kuhisee puhetta ja perusteluita, webinaareja ja sometusta. Mutta miksi toisella tapaa ajatteleva on niin perinpohjaisen väärässä? Ja miksi Suomessa on päättäjiä, jotka vasta nyt havahtuvat siihen, että heidän tietolaaristaan puuttuu tykkänään kaikki Nato-tietous?
Ukrainan siviiliväestöön kohdistetun väkivallan laajuus ja luonne ovat alkaneet paljastua. Kaikki asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, täyttyvätkö Ukrainan sodassa kansanmurhan kriteerit. Kansanmurhalle tyypillisiä piirteitä löytyy Venäjän virallisesta, epäinhimillistävästä retoriikasta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Ympäristövirtaamaa sovelletaan Suomessa uudessa mittakaavassa. Varkauden kaupungin hanke tulee elvyttämään virtavesilajistoa ja vaelluskalakantoja. Hanke on esimerkki siitä, kuinka vesivoimaa voidaan tuottaa vastuullisesti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Maskisuosituksen takana ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta maskeja on meillä ja maailmalla suosittu verraten helppona ja halpana toimenpiteenä. Maskien hyöty on pienempi kuin suosituksista voisi päätellä, mutta viranomaiset ovat kovan paineen alla päätyneet niitä kannattamaan. Väestötason toimia ei kuitenkaan saisi päättää näin kevyin perustein, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Tuore IPCC-osaraportti löytää valtaisen kimaran ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Yhteistä keinoille on, että tekemisellä on kiire, sillä tämä vuosikymmen on ratkaiseva, kirjoittaa Leena Brandt.
Vuonna 1973 alkanut öljykriisi herätti aikanaan radikaaleihin toimiin energian säästämiseksi ja öljyn korvaamiseksi. Sama on edessä nyt, ja historia tarjoaa siirtymään työkaluja, kirjoittaa Atte Harjanne.
Ukrainan sotaa pakenevia on kohdeltu asemilla ja rajanylityspaikoilla epätasa-arvoisesti. Yhteisen auttamishalun takaa paljastuu rodullistetuille pakolaisille asetetut erilaiset vaatimukset. Kaksinaismoralismi elää vahvana, mutta vasta nyt se on sanoitettu ääneen kunnolla, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Vanha sanonta, jonka mukaan vaalit voitetaan keskeltä, ei tunnu kiinnostavan nyt kokoomusta, joka näyttää vetäytyvän yhä jyrkemmin sanankääntein oikealle, kirjoittaa Eero Karisto.
Ukrainan sota on tuonut ongelmia maatalouden energian ja lannoitteiden saatavuuteen. Nyt pitäisi suunnitella monipuolisia biokaasulaitoksia ja verottaa neitseellisten ravinteiden käyttöä. Lisää maataloustukia jakamalla ei nykyisiä ongelmia pystytä ratkaisemaan, kirjoittaa Irma Saloniemi.
Fortum pitää toiminnallaan yllä infrastruktuuria, joka edesauttaa syvään diktatuuriin ja tyranniaan vajoavan Venäjän kykyä käydä julmaa, tuhansia siviiliuhreja vaatinutta sotaa Ukrainassa. Valtion pitäisi Fortumin pääomistajana ottaa ohjat käsiin, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Presidentti Zelenskyi on saanut länsimaisen sosiaalisen median puolelleen. Länsimaista katsottuna informaatiosodan voittajasta ei ole epäselvyyttä. Informaatiosodan ratkaiseva rintamalinja kulkee joka tapauksessa Venäjän sisällä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Ukrainan sota on lähettänyt shokkiaallon globaaliin elintarvikevientiin ja keinolannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet. Fossiilienergialla doupattuun maatalousjärjestelmään on vaikea löytää hyviä ratkaisuja, kirjoittaa Thomas Snellman.
Suomessa on tekeillä sosiaaliturvauudistus, jonka pitäisi korvata nykyinen tukien viidakko yhtenäisellä, selkeämmällä mallilla. Vihreät on julkistanut omat suuntaviivansa, joissa korostuu kattava, joustava ja riittävä turva eri elämäntilanteissa eläville, kirjoittaa Leena Brandt.
Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Venäjältä tuotavat energiasyötteet kattavat Suomen energiankulutuksesta noin kolmasosan. Vihreää siirtymää tulee nykyisessä maailmantilanteessa nopeuttaa entisestään. Kuopion Finnpulp-hankkeen kaatuminen ympäristösyistä näyttää tänä päivänä hyvältä asialta myös geopoliittisista syistä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen vihreät näyttää vahvistavan asemaansa Suomen kolmanneksi Nato-myönteisimpänä puolueena kokoomuksen ja RKP:n jälkeen. Mikään läpihuutojuttu jäsenyyden kannattaminen ei silti ole, kirjoittaa Eero Karisto.
Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.
Jyrki Kasvin omaelämäkerta pursuaa elämisen ja tekemisen iloa eikä lopun häämöttäminen tee kirjasta synkkää. Teos näyttää myös suomalaisen yhteiskunnan vahvuuden, kun Kasvi etenee hyvin vaatimattomista oloista eduskuntaan.
Ukrainalaiset saavat nyt EU-maissa erityiskohtelun tilapäisen suojelun direktiivin mukaan. Venäjän uhka tuntuu koko Euroopassa niin vahvana, että rajat ovat auki. Tällaista auttamisintoa ei nähty Syyrian, Irakin tai Afganistanin kriisien kohdalla, kirjoittaa Leena Brandt.
Rajoitetustakin, ”muualla” käytävästä ydinsodasta seuraisi nopea ilmastonmuutos, jonka seurauksena kaksi miljardia ihmistä voi kuolla nälkään ja sekasortoon, kirjoittaa Kati Juva.
Säteilysairaus, sokeutuminen, palaminen – ydinaseet aiheuttavat suurta kärsimystä ja kuolemaa. On selvää, että ydinaseiden aiheuttamaan tuhoon ei ole olemassa mitään hoitoa. Ehkäisy on ainoa keino, kirjoittaa Kati Juva.
Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.
Olivatko suomalaiset osallisia kolonialismissa, viattomia sivustakatsojia – vai kenties itse sorrettuja uhreja? Kongon Akseli -kirja paneutuu suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten rooliin Belgian Kongon hirvittävässä historiassa.
Mikroaggressiot ovat yksiä arkipäivän rasismin ilmentymistä. Yleisimmin ne ovat tahattomia vähemmistöryhmän edustajaan kohdistuvia tekoja. Valtaväestöön kuuluvan on usein vaikeaa ymmärtää näiden tapausten yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa pahaa oloa, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Suomi seuraa osana länsimaailmaa Venäjän toimia Ukrainassa. Samalla Suomessa mietityttää myös se, mitä Vladimir Putinin työlistalla on sen jälkeen. Keskustelu on kovin tiiviisti keskittynyt sotilaallisen uhan todennäköisyyteen, kirjoittaa Eero Karisto.
