Serbiassa on aloitettu jättimäinen yksityistämisohjelma, jota vetävät liike-elämästä maan hallituksen ministeriksi siirtyneet uuden sukupolven johtajat. Tämä ohjelma koskettaa valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kokonaan omistamaa tai määräysvallassa olevaa omaisuutta. Venäjä, arabimaat ja EU-maat ovat kaikki kiinnostuneita Serbiasta, joka etsii vielä asemaansa kansainvälisessä yhteisössä.
Kiista Saimaan norppa-alueen kalastusrajoituksista päätyi tänään maa- ja metsätalousministeriön voittoon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kannattama verkkokalastuskiellon jatkaminen heinäkuun loppuun hävisi hallituksen äänestyksessä. Vasemmistoliitto tuki vihreiden esitystä, mutta SDP, keskusta ja RKP siis äänestivät toisin. Verkkokalastuksen rajoittaminen heinäkuussa olisi taannut kuuteille kasvurauhan.
Poikkeuksellinen kaksivaiheinen ehdokasasettelu kasvatti SDP:n, keskustan ja perussuomalaisten ehdokaslistoja 300-400 hengellä maaliskuuhun verrattuna ja paisutti myös muiden puolueiden listoja. Vihreiden lopullinen ehdokasmäärä 2806 on puolueen historian korkein. Myös perussuomalaiset ylsivät ennätykseen, kun niiden lista piteni vajaasta 4000 nimestä lähes 6000:en.
Mikä on sateenkaariliputuksen suhde kuntavaaleihin? Salossa käytiin viime vuonna repivä keskustelu Pride-liputuksesta, jonka kaupunginhallitus kielsi. Tämän vuoden kuntavaaleissa vihreiden listalle on Salossa kertynyt jo yli 50 nimeä eli parikymmentä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Sateenkaariteeman esiinnousu ei kuitenkaan yksinään selitä ehdokasmäärän tuntuvaa kasvua.
Naisten sarjojen urheilijat ovat alkaneet protestoida useiden lajien edellyttämään paljastavaan vaatetukseen. Saksassa huomiota herättivät kokovartalopukua käyttäneet telinevoimistelijat ja rantakäsipallon bikinipakkoon odotetaan muutosta. Monessa lajissa naisten kilpa-asut ovat paljastavampia kuin lajin liikuntasuoritus edellyttäisi. Myös urheilu-uutisointia kuvitetaan vähäpukeisilla naisilla.
Yhdysvallat palaa neljän Trump-vuoden jälkeen hienosti ilmastofoorumeille ja tavoittelee prosentuaalisesti huimaa päästövähennystä. Maan päästöjen lähtötaso on kuitenkin niin korkea, ettei tavoite ole vielä kovin kunnianhimoinen muun muassa Euroopan Unionin ja Suomen tavoitteisiin verrattuna.
EU-jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken on saavutettu alustava sopu ilmastolaista. Parlamentti painosti tiukempaa vähennystä päästöihin – lopulta päädyttiin noin 55 prosentin vähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Lakiin kirjataan, että EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Monet ympäristöjärjestöt ja myös Euroopan parlamentin vihreät katsovat, etteivät lain tavoitteet yllä Pariisin sopimuksen tasolle.
Lasten ja nuorten elämää kurjistaneen koronan jälkihoitoon tarvitaan pikaisia lääkkeitä, mutta samalla on varauduttava vuosien urakkaan. Tulevilla kunnanvaltuustoilla ja valtion budjetista päättävillä on iso vastuu siitä, pääseekö etäopetuksesta tipahtanut koulupudokas oppimisen imuun ja saadaanko neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluvaje kurottua umpeen.
Helsinkiä on johtanut jo vuosikausia kaksi puoluetta, kokoomus ja vihreät. Isot ratkaisut ovat usein olleet molempien puolueiden yhteistyön tuloksia. Tämä pitkä yhteistyö kuuluu myös kahden pormestariehdokkaan puheissa. Puheenaihe-podcastissa vihreiden Anni Sinnemäki ja kokoomuksen Juhana Vartiainen keskustelivat sopuisasti pääkaupungin nykytilasta ja kehittämisen tarpeista.
Kesän kuntavaaleista tulee monella tapaa erilainen kokemus. Ennakkoäänestys kestää peräti kaksi viikkoa, monilla paikkakunnilla on mahdollisuus drive-in-äänestykseen – myös pyöräilijöille – ja terveysturvallisuus on kaiken aa ja oo. Maskipakkoa ei kuitenkaan tule, sillä kaikkien on päästävä äänestämään.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostelee tiukasti maa- ja metsätalousministeriön toimia saimaannorpan suojelemiseksi. Saimaan verkkokalastuksen rajoituksia koskevaa asetusta ei ole saatettu hallituksen käsiteltäväksi, vaikka voimassa oleva asetus päättyy tänään. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan vaihtoehdot eivät ole sopineet vihreille. Kiistaa on ennen kaikkea kalastusrajoitusten pidentämisestä heinäkuun loppuun.
Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo Verdelle antamassaan haastattelussa. Vahva hyvinvointivaltio ja toimiva sosiaali- ja koulutuspolitiikka ovat lopulta parasta turvallisuuspolitiikkaa. Tässä on kuntapäättäjillä iso rooli ja kuntavaaleissa ratkaistaan kehityksen suunta.
Ruotsin valtiollinen avaruusyhtiö SSC on ainakin toistaiseksi vetäytynyt ensi kesäksi suunnitellusta ilmastomuokkaukseen liittyvästä laitteistotestauksesta. Päätös on voitto ympäristöjärjestöille, jotka ovat vastustaneet Kiirunaan suunniteltua testiä. Järjestöjen mukaan ilmastonmuokkaus ei ole vaihtoehto päästöjen vähentämiselle.
Suojeltavia metsiä hankkiva Luonnonperintösäätiö on onnistunut pikakeräyksellä hankkimaan 12 hehtaarin suuruisen Kotisalon metsän Liperissä. Metsän vanhimmat puut ovat 150-vuotiaita. Pelastusoperaatio käynnistyi metsän naapureiden aloitteesta ja rahaa hankkeeseen saatiin yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä.
Suomalaiset ovat melko yksituumaisen huolestuneita alueellisesta epätasa-arvosta, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan Arvo- ja asennetutkimus. Muut tasa-arvokysymykset jakavat kansaa. Vihreitä ja vasemmistoliittolaisia huolettaa esimerkiksi sukupuoli-identiteettiin ja syntyperään liittyvä epätasa-arvo, perussuomalaiset taas kokevat ongelmia sananvapauden ja poliittisten vaikutusmahdollisuuksien suhteen.
Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.
Oikeudenmukaisempaa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa translakia vaativa Oikeus olla -kansalaisaloite on kerännyt vauhdilla allekirjoituksia ja tukijoita. Aloitteen takana olevan työryhmän mielestä aika oli kypsä kansalaisaloitteelle, sillä Marinin hallituksen kaavailema lakiuudistus on jäämässä ristiriitaiseksi, eikä siinä ole kuultu tarpeeksi transyhteisön ääntä.
Sähköautojen myötä yleistyvät isot akut tarvitsevat tehokasta kierrätystä, jonka ympäristöhaitat on tutkittu. Vaihtoehtoisten kierrätysprosessien kehittämisellä on kiire, sillä akkujätteen määrä kasvaa nopeasti ja Suomi pyrkii vastuullisen akkukierrätyksen kärkimaaksi. Aalto-yliopistossa kehitetty liuottamiseen pohjautuva kierrätysprosessi pienentää akkumetallien hiilijalanjälkeä merkittävästi verrattuna neitseellisiin raaka-aineisiin.
EU:n kestävän rahoituksen piiriin ollaan tuomassa myös maakaasua. Vihreiden investointikriteerien löysäämisen pelätään vesittävän kestävän kehityksen periaatteet. Useat EU-jäsenmaat, ydinvoimalat sulkeva Saksa etunenässä, ovat kuitenkin tukeneet voimakkaasti maakaasua, jolla on iso rooli eurooppalaisten kotien lämmityksessä.
Turvetuotannon ja tuulivoimahankkeiden vaikutuksista luontoon tiedetään yllättävän vähän. Vain harvoissa hankkeissa on seurattu muita kuin ympäristöluvan vaatimia vaikutuksia vesistöihin. Etukäteen selvitettyjä luontoarvoja ei liioin aina oteta huomioon hanketta toteutettaessa, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Isoja päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen tehdään usein lyhytnäköisesti. Olipa kyse kuntaliitoksista tai ilmastonmuutoksesta, keskustelu jumiutuu usein lähtökuoppiinsa. Professori Maija Setälä tutkii, miten asioiden puntarointi vaikkapa kansalaisraadissa voisi lievittää poliittista polarisointia.
Moni suomalainen on viettänyt korona-aikana pitkiä aikoja maaseudun kakkoskodissa. Nyt tutkitaan jääkö ilmiö pysyväksi ja voiko monipaikkaisuus olla kestävä vaihtoehto. Kaksi lämmitettävää kotia ja pitkät matkat palveluihin lisäävät ilmastopäästöjä.
Isot Lapin hiihtokeskukset ottavat ympäristöasiat entistä paremmin huomioon matkailijoiden toivomuksesta. Pyhä ja Ruka ovat jo hiilineutraaleja, sähkömoottorikelkkoja kokeillaan ja jätteiden kierrätystä kehitetään. Pohjoisen välimatkat ja harva asutus tuovat omat ongelmansa ja esimerkiksi biojäte joudutaan kuljettamaan Ouluun asti.
Ensimmäinen kierros on käyty läpi ja vihreitä kuntavaaliehdokkaita on kertynyt 2676 eli 76 enemmän kuin 2017. Kasvu ei ole suuri, mutta keskustalla ja SDP:llä on iso pudotus ja vain perussuomalaisilla tukeva nousu. Suurissa kaupungeissa vihreiden asema on vakaa, mutta pienissä kunnissa on nähty sekä innostusta että väsähtämistä.
Edulliset puhtaat sähköpolttoaineet voisivat tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan lisää vauhtia. Uuteen teknologiaan ensimmäisinä investoivat maat ja yritykset pääsevät myös ensimmäisinä vasta syntymässä oleville hiilineutraalien polttoaineiden maailmanlaajuisille markkinoille. Rauli Partasen vety-juttusarjan neljäs osa.
Monessa Lapin kunnassa vaatii kanttia lähteä vihreäksi ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Lapissa luotetaan tutkimusten mukaan oman kunnan päättäjiin vähemmän kuin koko valtakunnassa keskimäärin. Sen lisäksi kommentit vihreistä voivat edelleen olla tylyjä: ”kaupunkien puolue” ja ”elitistinen” ovat lievimmästä päästä. Kaksi ehdokasta kertoo, millaista on olla kunnan ainokainen vihreä ehdokas.
Hiilinielujen kasvattaminen vaatii Suomen ilmastopaneeli-asiantuntijaryhmän mukaan kiireisiä toimia. Metsänomistajia, viljelijöitä ja muita maanomistajia pitää eri keinoin kannustaa nielujen vahvistamiseen ja maaperäpäästöjen vähentämiseen. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mielestä hiilineutraalius ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Tulevaisuudessa tarvitaan valtavia määriä vetyä ja sähköpolttoaineita ja aivan omia energiajärjestelmiä. Riittävän suuri ja riittävän edullinen tuotanto edellyttää joko jättimäistä energiapuistoa ja gigatehdasta tai energiantuotantolauttaa. Pienydinvoiman rakentamista pitää samalla ajatella aivan uudella tavalla. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan kolmas osa.
Suomessa tarjotaan edelleen tukea soiden kunnostusojituksille, vaikka samaan aikaan ennallistetaan ojitettuja soita. Kiistanalainen tuki on kuitenkin loppumassa vuonna 2023, ja nyt etsitään uusia keinoja suometsien hoitoon. Vesiensuojelu on jatkossa otettava paremmin huomioon niin, että metsistä valuisi ravinteita vesistöihin mahdollisimman vähän.
Kerrostalovaltaisten lähiöiden aluerakentaminen oli takavuosina Suomen ratkaisu asuntopulaan ja kaupunkeihin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Turun seudulla rakentamiseen liittyi myös kuntien taistelua itsenäisyytensä puolesta. Vaikutukset pirstoutuneessa kuntarakenteessa näkyvät edelleen.
Valtiovarainministeriön kuntatalouden asiantuntijat muistuttavat kuntavaalien alla kuntien akuuteista ja pitkän tähtäyksen talousongelmista ja kestävyysvajeesta. Kunnat eriytyvät yhä selvemmin kasvaviin ja kutistuviin ja tästä olisi tulevien vastuullisten kuntapäättäjien syytä puhua ääneen jo ennen vaaleja.
Laskiaispullat ovat tämän ajan hittituote niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Ruotsalainen meijerialan jätti Arla on joutunut kiusalliseen julkisuuteen keskeytettyään Ruotsissa vuosittaisen ”Kaupungin paras laskiaispulla” -kisan, kun voittajaksi oli päätymässä vegaanipulla.
Vety on edelleen kallis ratkaisu, mutta Pariisin sopimuksen noudattamiseksi on hyvä katsoa kaikkia energiantuotannon muotoja. Ydinvoiman käyttö vedyn tuotannossa on tällä hetkellä halvin vaihtoehto. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan toinen osa.
Energiankulutus jatkaa kasvuaan, ja siksi myös fossiilisten energianlähteiden käyttöä on vaikea saada supistumaan. Vetyteknologia voisi ratkaista energiaongelman, mutta nyt tarvitaan investointeja todella isoihin vedyntuotantoon keskittyviin energiapuistoihin ja voimalaitoksiin. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa.
Vertauskuvallisen ”tuomiopäivän kellon” viisarit siirtyivät vuosi sitten lähemmäs maailmanloppua, eikä viisareiden asemaa muutettu tämänvuotisessa arviossa. Tutkijat perustelevat maailman huonoa tilaa ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja disinformaation toisiinsa linkittyvillä vaaroilla.
Venäjän ja Valko-Venäjän mielenosoituksilla on paljon yhteisiä piirteitä. Venäjän hallinto otti selvästi oppia naapurimaan toimista ja uhkaili etukäteen monin tavoin mielenosoitusten seurauksista. Molemmissa maissa on poliisivoimia käytetty tehokkaasti katujen puhdistamiseen kansalaisista ja toimittajista. Vielä on kuitenkin aikaista sanoa, että Putinin päivät olisivat luetut.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan tänään 22.1. Suomi ei ole sopimusta ratifioinut, ja 121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa kehottaa eduskuntaa ja maan hallitusta ratifioimaan sen. Ydinaseiden vastaisessa toiminnassa jo vuosikymmeniä mukana Kati Juva arvioi, että halu pitää Nato-ovi auki on vaikuttanut Suomessa haluttomuuteen liittyä sopimukseen.
Päivittyvässä artikkelissa Osmo Soininvaara seurasi ja tarkasteli Israelin muita maita ripeämmin käynnistyneen rokotusohjelman vaikutusta koronapandemiatilanteeseen. Artikkelin päivitys lopetettiin 31.3.2021 toteamukseen, että Israel päihitti rokottamalla erittäin pahan epidemiatilanteensa.
Lajien sukupuutto on maailmanlaajuinen ongelma, ja Suomessakin lasketaan jo joka yhdeksännen lajin olevan uhanalainen. Tamperelainen luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhyke on laatinut toimenpideohjelman luontokadon torjumiseksi kaupungeissa. Luontoa ei pidä ainoastaan suojella ja ylläpitää vaan myös aktiivisesti kehittää ja innostaa kaupunkilaiset mukaan toimintaan.
Jos työntekijä on luovasti ja sosiaalisesti älykäs, ja työpaikalla kykyä sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, kummankin edellytykset pärjätä työmarkkinoilla ovat todennäköisesti hyvät jatkossakin. Tähän tulokseen on tullut Työterveyslaitos, joka pohtii Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportissaan, miten työstä syntyy hyvinvointia myös tulevaisuudessa.
