Suomalaiset yritykset panostavat yritysvastuuseen tuntuvasti enemmän kuin vuonna 2019, kertoo FIBSin tuore tutkimus. Ilmastonmuutos on yrityksille aiempaakin tärkeämpi vastuullisuusteema, kun taas biodiversiteetti vähiten tärkeä. Kestävyysongelmien ratkaisemiseen liittyviin innovaatioihin ei sen sijaan panosteta riittävästi.
Vihreiden nuorten vastavalittu puheenjohtaja Jami Haavisto ilmoittautuu joukkuepelaajaksi, joka korostaa ympäristön ja talouden kytköstä. Hänen mielestään vastuullisen talouspolitiikan on pohjauduttava planetaarisiin rajoihin, luonnonvarojen riittävyyteen. Haaviston puheenjohtajaparina jatkaa espoolainen Peppi Seppälä.
Tammikuussa valittavat aluevaltuustot ratkovat pitkää listaa kysymyksiä: tarvitaanko joka kuntaan täyden palvelun terveyskeskus, miten järjestetään päivystys, miten palvelut tuotetaan, millaisia digitaalisia palveluja tarvitaan ja paljon muita ongelmia. Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen ja järkevän kokonaisuuden luominen on monimutkainen palapeli aluevaltuustoille.
Vuosia valmisteltu eläinten hyvinvointilaki on lähtenyt lausuntokierrokselle. Laki vie eläinten hyvinvointia monta askelta eteenpäin, mutta ei puutu esimerkiksi turkistarhaukseen tai broilerirotujen ongelmiin. Luonnonvaraisille, loukkaantuneille eläimille ykkösvaihtoehtona on edelleen lopettaminen.
Tietoyhteiskuntapolitiikan pioneeri ja entinen vihreä kansanedustaja Jyrki Kasvi on kuollut 57-vuotiaana. Kasvi oli syvällisesti perehtynyt tietotekniikan yhteiskunnalliseen merkitykseen ja osasi avata sitä myös maallikoille.
Ruotsi muotoilee koulutusjärjestelmäänsä vastaamaan eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien tarpeisiin. Erikielisten koululaisten opetusta on keskitetty ja opettajankoulutusta tarjotaan yhä suuremmalle joukolle.
Saksan hallitusneuvottelut polkevat paikallaan ja sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit kiistelevät muun muassa tarvittavien ilmastotoimien rahoituksesta. Energiakysymykset ovat Saksan vihreille tiukka paikka, sillä puolue vastustaa sekä hiiltä että ydinvoimaa, eikä halua maakaasun käytön lisäämistä edes väliaikaisratkaisuna.
BlackRockin mukaan suoran tuen merkittävä lisääminen vähentäisi investointien riskejä. Tällä hetkellä kehittyvien maiden taloudet näyttäytyvät erittäin riskialttiina sijoituskohteina yksityiselle sektorille ja esimerkiksi suurille eläkerahastoille. Ilmastokriisi lisää riskejä jatkuvasti.
Osmo Soininvaaran kirja on vuoden 2021 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana. Palkinnon voittaja selviää 1. joulukuuta.
COP26-kokouksen toinen, ratkaiseva viikko on alkanut. Ministerit kokoontuvat päättämään päästövähennyksiin liittyvästä markkinamekanismista ja köyhien maiden ilmastotoimien rahoituksesta. COP26 on jo tuottanut paljon ei-sitovia lupauksia, mutta iso vääntö on vasta nyt.
Vihreiden aluevaalikampanjat ovat käynnistyneet tai käynnistymässä ympäri Suomen. Uudellamaalla on kampanjastartti tänä viikonloppuna ja Varsinais-Suomi aloitti jo maanantaina. Ehdokashankinta on vielä kesken ja kampanja-aktiivit valittavat tiukkaa aikataulua.
Suomen pölyttäjästrategiasta julkaistiin ehdotus, joka keskittyy pölyttäjien monimuotoisuuden turvaamiseen. Työryhmän ehdotus vastaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin.
Suomen elpymis- ja palautussuunnitelma on hyväksytty EU-maiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Suomi saa käyttöönsä suunnitelman ensimmäisen erän eli 271 miljoonaa euroa. Suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation rahoituksesta. Business Finlandissa odotetaan paketista lisäpotkua muun muassa vety- ja kiertotalouden ratkaisuihin.
Berliinin vuosittaisilla Mary Jane -hamppumessuilla toista sataa eurooppalaista yritystä valmistautui kannabiksen kaupan vapauttamiseen Saksassa. Jos Saksan uusi hallitus poistaa vaalilupausten mukaisesti rajoituksia kannabiskaupalta, suuri joukko jo toimivia kansainvälisiä teollisia yrityksiä on valmiina täyttämään markkinoiden tarpeet nopeasti.
Noin 200 nuorta kokoontui tänään Helsingin Messukeskukseen puimaan ilmastokriisiä ja luontokatoa ja nuorten roolia ongelmien ratkaisussa. Nuoret haluavat äänensä kuuluville, kun päätetään heidän tulevaisuudestaan. Nuoret kaipaavat vauhtia ilmastotoimiin, konkreettisia tuloksia omasta ilmastoaktivismista ja myös helpotusta ilmastoahdistukseen. Erityisesti pienemmiltä paikkakunnilta tulleet osanottajat myönsivät, ettei kotiseudulla ole helppo käynnistää asiallista keskustelua ilmastonmuutoksesta.
Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.
Koralliriuttoja kutsutaan merten sademetsiksi. Ne ovat biodiversiteetiltään maapallon
rikkain meriekosysteemi, jossa elää neljäsosa maapallon merilajeista. Toinen toistaan
seuraavat ja voimistuvat merten lämpöaallot sekä meriveden happamoituminen uhkaavat
vakavasti koralliriuttojen olemassaoloa. Uusi tutkimus Tyynellä valtamerellä sijaitsevilta
Phoenixsaarilta antaa toivoa korallien sopeutumisesta lämpimiin olosuhteisiin, kirjoittaa Jessica Haapkylä.
Maakunnissa pitäisi pohtia millaista elinvoimaa digitalisaatio, kestävä kehitys ja vihreä siirtymä tuovat eri alueille. Kainuulainen Silja Keränen vaatii Missä syrjä sijaitsee – kirjassaan, että aluepolitiikka pitäisi päivittää tähän päivään. Hän toivoo, että alueilla panostettaisiin ilmapiiriin, joka toivottaa kaikki tervetulleiksi. Alueen pitäisi olla avoin ja turvallinen, jotta sinne olisi helppo muuttaa töitä tekemään ja perhettä perustamaan.
YK:n ilmastokokous COP26 alkaa Glasgowssa, Skotlannissa, tämän kuun lopussa. Kaupunki valmistautuu monin tavoin suurtapahtumaan, johon odotetaan 25 000 osanottajaa – valtionjohtajia, neuvottelevia virkamiehiä ja toimittajia ja arviolta kymmeniä tuhansia ympäristöaktivisteja ja liike-elämän edustajia. Pääministeri Boris Johnson toivoo kokouksesta mainetta ja kunniaa, mutta maan sisällä arvostellaan Johnsonin tähänastisia ilmastotekoja.
Metsien hyödyntäminen metsäteollisuuden raaka-aineeksi on saanut tukea verovaroista jo 70 vuotta. Ympäristöväki kritisoi kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemera-tuen käyttöä muun muassa metsäteihin ja soiden ojituksiin. Tälle vuodelle varatuista ennätyksellisistä 58,8 miljoonan euron tuista jää kuitenkin 10 miljoonaa käyttämättä.
Kun eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen puhuu EU:sta tai valtiovarainvaliokunnan jäsen talousasioista, sen ei pitäisi herättää ihmetystä. Iiris Suomelan valinta vihreiden sijaispuheenjohtajaksi on kuitenkin herättänyt huomiota juuri hänen aihevalintojensa vuoksi. Eniten uutta vihreiden vetäjää työllistää kuitenkin lähikuukausina tammikuiset aluevaalit.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan kaupunkeihin riittävä määrä viheralueita, ilmenee Suomen Ilmastopaneelin raportista. Sademäärien kasvaessa asfaltoitu maaperä ei ime vettä, jolloin tulvariski lisääntyy ja vesistöjä saastuttavien hulevesien määrä kasvaa. Lisäksi viheralueilla on suuri merkitys terveydelle, luonnon monimuotoisuudelle ja hiilen varastoinnille on useiden tutkimusten mukaan kiistaton.
Kaksi tuoretta tutkimusta osoittaa, että ilmasto- ja vastuullisuusteemaiset sijoitusrahastot eivät pääosin edistä Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Merkittävää osaa sijoitusrahastoista myös markkinoidaan virheellisesti.
Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.
Vihreät valitsi viikonlopun kokouksessaan kolme uutta varapuheenjohtajaa ja äänesti kannabiksen vapauttamisen puolesta. Ennakkosuosikki varapuheenjohtajaksi, Atte Harjanne, sai odotettua isomman kaulan seuraaviin ja kolmanneksi eniten ääniä saanut Hanna Holopainen tuli valituksi vain yhden äänen erolla. Vastaavasti kannabiksen vapauttamisen puolesta antoi äänensä 183 – ja 181 puoluekokousedustajaa olisi vain poistanut kannabiksen käytön rangaistavuuden.
Vihreiden puoluekokouksessa viikonloppuna suurinta mielenkiintoa herättää henkilövalinnat. Maria Ohisalolle ei haastajia puheenjohtajaksi ole, mutta puolueen kolmesta tasa-arvoisesta varapuheenjohtajan paikasta tullaan käymään tiukka kisa. Verde haastatteli kaikki kahdeksan varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelevaa ehdokasta. Konsensusta ehdokkaiden kesken löytyi muun muassa yhteistyötaitojen tärkeydestä ja siitä, että hallitusohjelma on hyvä, vaikka toteutus ei ole yltänyt sisällön tasolle.
Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Toivakan Riuttasaloon ja muistolehto Kangasalle Sahalahden Kurinkanvuorelle. Hanke on ollut Linkolan itsensä perustaman Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön yhteistyötä. Puolitoista vuotta sitten käynnistetty muistometsäkeräys teki mahdolliseksi suojella 60 hehtaaria arvokasta vanhaa metsää.
Tällä viikolla käydään monella tapaa läpi World Trade Centerin iskua 11. syyskuuta 2001. Terrorismia tutkiva Leena Malkki muistuttaa, ettei terrorismi suinkaan syntynyt 20 vuotta sitten. Nyt ei eletä erityistä terrorismin aikakautta, vaan ekstremistiryhmien väkivaltaa on ollut eri aikakausina ja eri muodoissa – jopa tuhansia vuosia sitten.
Hallitus esitteli illalla päivitetyn koronastrategian, jonka mukaan erilaisten rajoitusten purkaminen aloitetaan asteittain heti. Vaikka tartuntojen määrä on edelleen korkea, ei tartunnoista ole enää yhtä vakavia seurauksia kuin ennen rokotuksia. Verde jatkaa edelleen tartuntamäärien seuraamista toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomat.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on julkaissut ehdotuksen sukupolvisopimuksesta, jossa vilahtavat tutut ehdotukset eläkeiän nostosta, työnteosta eläkeiässä edes osa-aikaisesti ja eläkeputken (tai -putkiston) poistosta. Vihreiden ikääntymispoliittista ohjelmaa laatinut Kati Juva katsoo, että eläkeikää pitää nostaa, mutta ei mekaanisesti ikärajoja muuttamalla. Nyt pitäisi kannustaa työssä jaksamiseen ja varmistaa, ettei työpaikoilla tapahdu ikäsyrjintää.
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä on otettava kaikki keinot käyttöön hiilinielujen lisäämiseksi, ja ratkaisuja etsitään myös meristä. Metsähallitus aloitti Saaristomerellä meriajokkaan istutukset viime vuonna ja WWF tänä kesänä. Ruohomainen meriajokas muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä ja lisää luonnon monimuotoisuutta, vähentää ravinteita ja sitoo hiiltä. Vastaavia istutuksia on tehty jo aiemmin Ruotsin ja Tanskan rannikoilla.
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus kaavailee Helsinkiin ostoskeskusta, jossa kaikki tuotteet olisivat kierrätettyjä. Mallina on Ruotsissa kuusi vuotta toiminut ReTuna-kierrätyskauppakeskus, jossa myydään mm. vaatteita, kodin tavaroita ja huonekaluja. Kaksivuotisen hankkeen rahoittaa Uudenmaanliitto.
Demokratia tuntuu häviävän diktatuurille eri puolilla maailmaa. Samalla katoavat myös ihmisoikeudet ja erityisesti naisten oikeudet. Egyptiläinen muusikko ja demokratia-aktivisti Ramy Essam pohtii, mikä meni pieleen Egyptin vallankumouksessa 2011 ja mitä siitä pitää oppia tulevissa taisteluissa demokratian puolesta. Haastattelija Outi Toivanen-Visti.
Vihreiden pitkäaikainen poliittinen tavoite toteutui Turussa maanantaina, kun kaupunki siirtyi pormestarien aikakauteen. Toiveena on, että uuden johtamismallin myötä kaupungin päätöksenteon avoimuus kasvaa ja poliittinen ohjausvalta vahvistuu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestariksi valittiin vihreiden Elina Rantanen.
Aalto-yliopistossa kehitellään uutta tekstiilien merkintää, joka kattaisi nykyisiä merkintöjä laajemmin kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Shades of Green – merkin kehittely on osa laajaa Finix-projektia, jossa on mukana tutkijoiden lisäksi päättäjiä ja kansalaisjärjestöjä sekä yrityksiä tekstiili- ja metsäteollisuudesta sekä jätteiden käsittelystä.
Euroopan komissiolta odotetaan syyskuussa lakiesitystä. joka yhtenäistäisi Euroopassa myytävien matkapuhelinten laturit. Yhden laturin mallista on puhuttu jo yli vuosikymmenen ajan, mutta toistaiseksi asia on edennyt vain osittain. Vanhoista latureista kertyy vuosittain kymmeniätuhansia tonneja elektroniikkajätettä.
Kuntien ilmastopäästöt ovat vähentyneet jo 10 vuotta. Viime vuonna pudotus oli erityisen jyrkkä, 7,4 prosenttia, mutta sitä selittävät osin koronavuoden erityisolot ja lämmin sää. Suomen ympäristökeskuksen ennakkotietojen mukaan päästöjä kertyy selvästi eniten asukasta kohti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla. Syke aikoo jatkossa tutkia myös kotitalouksien kulutuksen päästöjä, ja silloin päästöjen kertymä voi näyttää hyvin toisenlaiselta.
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on maailmalla yleistä, mutta Suomessa hyönteisruoka ei ole ottanut tulta. Meillä nähdään kuitenkin yhtä enemmän mahdollisuuksia käyttää hyönteisraaka-ainetta tuotantoeläinten ja lemmikkien rehuna. Helsinkiläinen Alvar Pet on aloittanut hyönteisproteiinia sisältävien koiranruokien myynnin heinäkuussa.
Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuore raportti kertoo entistä selväkielisemmän ja tarkentuneen kuvan ilmastonmuutoksesta. Valtamerten pinnan nousu, merien happamoituminen ja jäätiköiden kutistuminen etenevät jo peruuttamattomasti. Näyttää myös vääjäämättömältä, että 1,5 asteen globaali lämpeneminen saavutetaan jo 2030-luvun alkupuolella. Suomen vihreät ministerit odottavat tekoja myös syksyn budjettiriihessä.
Lintulajien suojeluun kaivataan joustavampaa lainsäädäntöä. Useita uhanalaisia vesilintuja on Suomessa riistalintuina, ja niitä pitäisi pystyä siirtämään suojelun piiriin nykyistä helpommin. Toisaalta lainsäädännön pitäisi tunnistaa runsastuneet ja elinkelpoiset lintukannat niin, että suojeltuja lintuja voitaisiin siirtää metsästettävien lintujen ryhmään. Keskustelu liittyy pitkälti valkoposkihanhiin.
