Tuoreen väitöskirjan mukaan keskustapuolueessa oli 1960-luvun lopulta lähtien vallalla ympäristö- ja luonnonsuojelua sekä tasapainotaloutta painottava vihreä aalto. Puolueen tavoitteena oli tuolloin ekologisen yleispuolueen asema. 1980-luvulla puolue kuitenkin hävisi taistelun vihreyden sisällöstä nousevalle uudelle vihreälle liikkeelle. Väitöskirjan julkaisua on siirretty.
Tuija Elina Toikkanen uskoo vahvasti koulutukseen, jonka avulla hän uskoo voitavan ratkaista kaikki ongelmat. Perheen ja koulun välinen aukko on yksi koulutuksen ongelmista. Muita hänelle tärkeitä asioita ovat kulttuuri ja uskonto, jota hän kuitenkaan ei halua sekoittaa politiikkaan.
Vuosikymmeniä sitten toteutetut soiden ojitukset näkyvät Suomen hiilinieluissa. Syntyneillä turvemailla kasvavat metsät ja turvepellot ovat merkittäviä päästölähteitä. Ojitettuihin metsiin kohdistettu päästömaksu lisäisi halukkuutta palauttaa metsäojitetut suot vastaamaan paremmin luonnontilaisia soita ja muodostamaan jopa hiilinieluja, kirjoittaa Ilkka Savolainen.
Vahingossa politiikkaan lähtenyt Jenni Aikio on Kouvolan vihreä ykkösnimi. Eduskuntavaaleissa hän nostaa kärkiteemoikseen koulutuksen ja kestävän talouden. Koulutus ei kuitenkaan sovi sopeutuslistalle.
Kuura Helanen on kasvanut vihreyteen. Äiti oli mukana vihreässä liikkeessä alusta lähtien. Hän kertoo kasvaneensa käsityöläisyyden, musiikin, kulttuurin ja politiikan ympäröimänä. Se vaikuttaa hänen poliittiseen ajatteluunsa.
Lapissa on muuta maata vaikeampaa saada väkeä äänestämään. Pohjoisessa on kokemusta siitä, ettei ääni kuulu etelän päättäjille. Polarisoitunut keskustelu ja syrjäytyminen vähentävät Tiina Huilajan mielestä äänestysintoa.
Nuoresta iästään huolimatta Aliisa Wahlsten on vaikuttajana varsin valmis paketti. Lasten ja nuorten hyvinvointi, ilmastokriisin torjunta ja kestävä talous ovat tämän generalistibiologin ja luisteluvalmentajan kampanjakärjet. Varsinais-Suomessa vihreiden tavoitteena on kaksi kansanedustajaa.
Oras Tynkkynen on huolissaan ilmasto- ja luontokysymysten politisoitumisesta. Polarisoitunut keskustelu ei auta ratkaisujen löytymistä ja toisaalta ilmasto- ja luontokatokriisin tuomat ongelmat kohtaavat ihmisiä puoluekirjasta riippumatta.
Kulttuurin huono asema korona-aikana toi kulttuurin monialatoimijan Minna Lindgrenin mukaan politiikkaan ja vihreiden ehdokkaaksi Helsinkiin. Poliittiseen aktivoitumiseen vaikutti myös lasten herääminen ympäristöasioihin: ”He kysyivät, miksen tee mitään.”
Vihreä ulkoministeri Annalena Baerbock esittelee tänään keskiviikkona feministisen ulkopolitiikan uudet suuntaviivat Saksan liittohallitukselle. Baerbockin mukaan ulkopolitiikka ei ole vain ministerien ja valtionjohtajien politiikkaa, vaan kyse on aina yksittäisistä ihmisistä, heidän turvallisuudestaan ja henkilökohtaisesta vapaudestaan.
Jos joku, niin vantaalainen Harri Hölttä tuntee suomalaiset metsät. Hän on kiertänyt metsiä niin lintuharrastuksen kuin Suomen luonnonsuojeluliiton nimissä ja katselee nyt suojeltavia kohteita Luonnonperintösäätiön vinkkelistä. Hallitus saa peukkua ympäristötoimista, vaikka keskusta heittäytyi hankalaksi joka käänteessä.
Varhaiskasvatuksen heikennykset Oulussa sisuunnuttivat Susa Vikeväkorvan mukaan politiikkaan. Varhaiskasvatus onkin hänelle paitsi ammatti myös politiikan intohimoalue. Vihreissä Vikeväkorvaa harmittaa vaatimattomuus omista onnistumisista.
Koulukeskustelua sumentavat muistot omasta koulunkäynnistä vuosikymmeniä sitten. Opetus voi tapahtua myös yhteistiloissa ja yhteisopetuksessa, jos samalla tuetaan erityistarpeisia oppilaita. Hämeenkylässä Vantaalla toiminta muuttui uuden koulun ja uusien oppimismenetelmien myötä entistä paremmaksi.
Tuomo Kondien lista toiveista hallitusohjelmaan alkaa sanoilla karjalan kielilaki. Kielilaki toisi kunnille velvollisuuden esimerkiksi järjestää kielenopetusta ainakin etänä. Toivelistalle pääsee myös korkeakoulutuksen perusrahoituksen nostaminen, jota ilman korkeakoulutus uhkaa kuihtua.
Vihrein silmin katsottu Venäjä on näyttänyt rumat kasvonsa jo pitkän aikaa. Tuore artikkelikokoelma pureutuu yhtä lailla itäisen naapurimaan kansalaisaktivistien maailmaan kuin Suomen Venäjä-suhteiden toiveajatteluun. Paljon oli nähtävissä, mutta päättäjien katse hakeutui usein muualle.
Kankaanpääläinen Irmeli Elomaa on pitkän linjan vihreä, mutta vasta eläkepäivinään päätti asettua ehdolle eduskuntavaaleihin. Hän tietää, millaista on olla kylän ainoa vihreä keskustan ja perussuomalaisten hallitsemassa kunnassa. Ilmastolääkäriksi itseään tituleeraava Elomaa haluaa korjata sote-uudistuksen valuviat ja tehdä Suomesta paremman paikan nuorille.
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa loppui kuin seinään vuosi sitten. Nyt huolta aiheuttavat Itämerellä seilaavat, entistä huonokuntoisemmat öljytankkerit ja arktisen ilmastonmuutoksen tutkimustiedon saanti. Lisäksi venäläisten yritysten ympäristövaatimuksia on ilmeisesti lievennetty.
Pohjanmaalla väännetään turkiksista ja turpeesta, ja vihreillä on siellä perinteisesti ollut ahdas paikka. Seinäjokinen ehdokas Jami Haavisto kiertää parhaillaan laajaa piiriä ja sanoo puhuttelevansa nuoria, opiskelijoita ja ylipäätään kaikkia, joilla on katse kaukana tulevaisuudessa sen sijaan että haikaillaan menneiden perään.
Rakentamisella, kaivostoiminnalla ja muilla maankäytön muutoksilla tuhotaan jatkuvasti luontoa. Luontokatoa voi pian kompensoida ostamalla markkinoilta korvaavan kohteen. Ekologiseen kompensaatioon liittyviä yksityiskohtia viilataan parhaillaan. Muissa maissa tehdyt virheet halutaan välttää, samoin hiilikompensaatiomarkkinoilla vallitseva sekavuus.
Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet eläkevaroja fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin. Eläkeyhtiöt yrittävät vaikuttaa niihin, jotta ne muuttaisivat toimintaansa. Fossiiliyhtiöt investoivat yhä uusiin fossiilihankkeisiin.
Maahanmuuttajataustaisten naisten työssäkäynti helpottaa integroitumista ja tukee lasten koulumenestystä. Äidin esimerkki parantaa erityisesti tyttärien työllistymismahdollisuuksia. Etsittäessä lääkkeitä maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistulosten parantamiseen, keinovalikoimaan kuuluu naisten työssäkäynnin tukeminen.
Tiedon merkitys – ja arvostus – päätöksenteossa on käsittämättömän heikko. Arvot ja edut ohittavat usein tutkimustiedon kannanmuodostuksen kriteereinä. Kun ristiriita on tarpeeksi suuri, tiedettä ja tietoa jopa halveksitaan politiikan huipulla asti. Tarvitaan tiedon kunnianpalautus.
Vihreiden ehdokaslistat eri vaalipiireissä alkavat olla täysiä. Lista on kiinni jo muun muassa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Oulussa ja muidenkin piirien ehdokasasettelu varmistuu lähiviikkoina. Isoissa korkeakoulukaupungeissa listoille on ollut tunkua, mutta pienemmillä alueilla on vielä tilaa. Muutama kansanedustajakin vielä harkitsee.
Sosiaalisen median ongelmat moninkertaistuvat nopearytmisessä Tiktokissa. Tietoturvariskeistä huolimatta sovelluksen käyttö houkuttelee sekä puolueita että eduskuntavaaliehdokkaita. Kiinalaissomen hyötyjen arvioidaan kasvavan eduskuntavaalikampanjasssa odotettuja suuremmiksi.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimus suomalaisten ilmastomielipiteistä kertoo hivenen hiipuneesta ilmastohuolesta. Etenkin vähän koulutetut ja miehet, puolueista etenkin perussuomalaiset, Liike Nyt ja kokoomus, laittaisivat ilmastotoimet peräti tauolle. Ville Niinistön mielestä olisi päätöntä laittaa ilmastotoimet nyt jäähylle. Sama viesti kuuluu EK:sta.
Kalastuksen verkot ja meren melusaaste ovat lähes hävittäneet pyöriäisen Itämeren pääaltaalta. Pyöriäiskannan nykytilanne Suomen aluevesillä on hieman epäselvä, mutta joka tapauksessa vähäinen. Suojelualueet voisivat olla ratkaisu pikkuvalaan suojelemiseksi.
Helsingissä järjestetyt Vegemessut tarjosivat jälleen uutta ja tuttua maisteltavaa monituhatpäiselle yleisölle. Vegaanituotemarkkinat ovat valtavirtaistuneet ja myös tasaantuneet. Tammikuun vegaanihaaste näkyi messuilla, jossa moni etsi paitsi uusia tuotteita myös uusia reseptejä.
Syksy toi suomalaiseen teatteriin ennennäkemättömän monipuolisen kauden. Esityksissä arvioidaan ihmisen ja luonnon suhdetta, maailmanloppua, pureudutaan perheen ytimeen tai suunnataan valo nykymaailman kansainvaellukseen. Yleisö palkitsee ponnistukset ja liput loppuvat kesken.
Tilanne Ukrainassa ilman sähköä ja lämmitystä on niin vaikea, että lomavierailusta ei tullut mitään. Oksana Chopak päätti jatkaa oleskelua Ruotsissa ainakin kevääseen asti. Lapset käyvät koulua ja elämä on turvallista, toisin kuin kotimaassa.
Vihreiden nuorten vastavalittu puheenjohtaja Selinä Nera on optimisti, joka haluaa antaa uskoa tulevaan. Ympäristö- ja ilmastoasiat ja ihmisoikeudet otetaan hänen mielestään entistä paremmin huomioon päätöksenteossa. Nuorilla on puolueessa Neran mielestä aika iso rooli ja aktiiveja riittää.
Oikeusvaltio, demokratia ja sananvapaus ovat maailmalla ja jopa joissakin EU:n jäsenvaltioissa kriisissä. Suomessa kuitenkin luotetaan siihen, että näille periaatteille on kysyntää. Viime vuonna perustettu Oikeusvaltiokeskus vie oikeusvaltioajattelua ja -käytäntöjä kehittyviin maihin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut maailman ennennäkemättömään energiakriisiin. Tässä tilanteessa Suomi turvautuu ydinvoimaan ja maassa keskustellaan pienydinvoimaloista. Se ei kuitenkaan ole riskitön, nopea eikä halpa ratkaisu.
Euroopan vihreä puolue valmistautuu jo kevään 2024 europarlamenttivaaleihin. Kööpenhaminaan kokoontui viikonloppuna 700 vihreää aktiivia pohjustamaan yhteisiä vaaliteemoja. EGP sai myös uuden jäsenpuolueen, kun montenegrolainen Građanski pokret URA hyväksyttiin jäseneksi.
Helsingissä alkoi pari vuotta sitten iso puunistutusurakka, 100 000 puuta seuraavan 15 vuoden aikana. Tarkoituksena on lisätä kaupungin viihtyisyyttä ja kaupunkilaisten hyvinvointia, mutta ennen kaikkea torjua ilmastomuutosta ja siitä aiheutuvia lieveilmiöitä.
EU:n komission esitys vähentää torjunta-aineiden käyttöä on vastatuulessa. Moni EU-maa vastustaa vähentämistä perustelemalla, että ruuantuotanto vaarantuu. Kansalaisjärjestöt pelkäävät komission esityksen vesittyvän. Ne eivät usko, että torjunta-aineiden vähentäminen uhkaisi Euroopan ruokaturvaa.
Hyvinvointialueiden käynnistyminen on suuri mahdollisuus ja muutos myös järjestöille. Ne tarjoavat hyvinvointia lisääviä ratkaisuja ja kumppanuusmalleja, joiden arvo on alueilla tunnistettu. Päätökset ovat kuitenkin tekemättä ja järjestöt elävät epätietoisuudessa.
Köyhyyden poisto ja satsaukset koulutukseen ja ympäristöön ovat vihreiden keskeiset teemat kevään eduskuntavaaleissa. Vihreät esitteli viikonloppuna kampanjan kuvamateriaalia, ja varsinainen vaaliohjelma valmistuu helmikuussa. Viikonloppuna koolla ollut vihreiden puoluevaltuusto hyväksyi myös uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja päivitti maatalousohjelmaa.
Yhteistyötä, pieniä askelia ja sinnikästä puurtamista. Näin kuvailee inkoolainen kuntavaltuutettu Elina Ahde vihreän kuntapoliitikon työtä pienessä kunnassa. Inkoossa valtaa pitää RKP, joka on valtuustoissa suurin ryhmä 22 kunnassa pitkin rannikkoa.
Vaelluskalakantoja on ryhdytty elvyttämään patoja ja muita vaellusesteitä poistamalla ja ohitusteitä rakentamalla. Vaikuttavaksi havaituilla toimilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ennallistaa virtavesiluontoa EU:nkin tarkoittamalla tavalla. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu vaelluskalakantojen elvyttäminen muun muassa vesilakia päivittämällä. Kirjauksen toteuttaminen jää kuitenkin hallitukselta kesken.
Yksityismetsätalouden tukien uudistus on eduskunnan käsiteltävänä. Tukirahoja voitaisiin käyttää ns. ennallistamiseen, mutta se on jätetty huomioimatta. Asiantuntijoiden mukaan uudistus on jäämässä Suomen monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden kannalta riittämättömäksi.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
