Hallitus jäädyttää sukupuolten välisen palkkaeron, vaikka naisen euro on yhä vain 84 senttiä

Kun me puhumme vientivetoisesta palkkamallista, puhumme asiasta, jolla voi olla iso vaikutus ihmisille, jotka tekevät arvokasta työtä matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla. Vientivetoinen palkkamalli voi kuulostaa tekniseltä työmarkkinauudistukselta, mutta todellisuudessa tapa, jolla valtakunnansovittelijan kädet esityksellä sidotaan vie näiden alojen ammattilaisilta reilut palkkakehitysmahdollisuudet. Tämä päätös lähettää aivan väärän viestin jo valmiiksi alipalkatuille mutta yhteiskunnan toimimisen kannalta täysin kriittisille aloille ympäri Suomen. 

Hallitus sanoo, että tämä esitys on välttämätön Suomen viennin kilpailukyvyn turvaamiseksi, mutta emme ole saaneet minkäänlaista näyttöä siitä, että juuri tällä mallilla maan kilpailukykyä parannettaisiin. Tilanteessa, jossa Suomen tuottavuuskehitys laahaa toista vuosikymmentä, kasvu uupuu ja työvoima väestön ikääntyessä vähenee, tulisi ratkaisuja viennin kehitykseen hakea aivan muualta kuin suomalaisten hoitajien tai opettajien palkkakehityksen torppaamisesta.

Jotta Suomen vientiin saadaan vauhtia, on panostettava koulutukseen ja osaamiseen, korkeaan teknologiaan, kehittämistyöhön sekä työvoiman saamiseen, eikä matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen lukitsemiseen palkkakuoppaan. 

Suomalainen vientiteollisuus ei kykenisi pyörimään päivääkään, jos päiväkodeissa olisi laput luukuilla, kaupoista puuttuisivat myyjät, oppilaita ei opettaisi kukaan tai ikääntyvistä ihmisistä ei olisi ammattilaisia pitämässä huolta. On siis aivan turhaa asettaa vastakkain viennin ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tai kasvatus- ja opetusalojen ammattilaisia. 

On vaikea ymmärtää, miten monelle kansanedustajalle tuntuu olevan ok, että hoitajilta, opettajilta, varhaiskasvatuksen tai lastensuojelun ammattilaisilta, kätilöiltä, siistijöiltä, fysioterapeuteilta tai esimerkiksi kaupan myyjiltä viedään reilun palkkakehityksen mahdollisuudet. Mihin näiden alojen arvostus katoaa silloin, kun vallankahvaan pääsee itse tarttumaan? Niinkö nopeasti irtaantuminen ihmisten arjesta todella tapahtuu? Ei ole reilua, että hallitus väittää näille ihmisille, ettei tämä palkkakuoppalaki tarkoittaisi palkkakuoppaan jäämistä. On aivan selvää, että jos valtakunnansovittelija ei voi enää esittää vientialoja korkeampia palkankorotuksia muille aloille, eivät palkkakuopan pohjalla olevat alat voi koskaan saada muita kiinni.

Ei ole myöskään oikein käyttää Ruotsia esimerkkinä, sillä - kuten hallitus varsin hyvin tietää - Ruotsissa ei kirjattu vastaavaa asiaa lakiin vaan Ruotsissa asioista on sovittu neuvottelemalla eli luottamusta rakentamalla – ei rikkomalla yksipuolisella sanelupolitiikalla.

Nyt hallitus politisoi palkkakeskustelut ja työntää lusikkansa työmarkkinaosapuolten soppaan, enkä usko lopputuloksen maistuvan kenellekään. 

Väite siitä, etteivät palkkakuoppalain vastustajat ymmärrä työmarkkinoiden uudistamisen tarvetta, on hölynpölyä. Ainakin me vihreät ymmärrämme varsin hyvin, että työmarkkinoita pitää monin tavoin uudistaa ja joustavoittaa, mutta sitä me emme ymmärrä, missä kohtaa uudistamisen synonyymiksi tuli rikkominen tai milloin joustavoittaminen alkoi tarkoittaa vain yksipuolista sanelemista?

Hallitukselle uudistaminen ja joustavoittaminen näyttävät tarkoittavan lähinnä kaaoksen ja eripuran synnyttämistä. Vientivetoisen palkkamallin eli palkkakuoppalain myötä sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ei käytännössä pystytä edistämään. Tämä siis tilanteessa, jossa naisten palkka on yhä keskimäärin 84 prosenttia miesten palkasta.

Sofia Virta
Kirjoittaja on vihreiden puheenjohtaja