Venäjä otti oppia Valko-Venäjän mielenosoituksista

Venäjän ja Valko-Venäjän mielenosoituksilla on paljon yhteisiä piirteitä. Venäjän hallinto otti selvästi oppia naapurimaan toimista ja uhkaili etukäteen monin tavoin mielenosoitusten seurauksista. Molemmissa maissa on poliisivoimia käytetty tehokkaasti katujen puhdistamiseen kansalaisista ja toimittajista. Vielä on kuitenkin aikaista sanoa, että Putinin päivät olisivat luetut.

25.1.2021 | Ihmisoikeudet

Aleksei Navalnyin vapauttamista vaativa mielenosoittaja turvallisuusjoukkojen edessä, Venäjällä 23. päivä tammikuuta. Kuva: Jonas Petrovas / Shutterstock

Venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi yritettiin murhata novitsok-myrkyllä viime elokuussa, ja hänet kuljetettiin Saksaan hoitoon. Viikko sitten hän palasi Venäjälle, ja joutui välittömästi pidätysselliin.

Viikkoa myöhemmin alkoivat historiallisen laajat mielenosoitukset Venäjällä – mieltä osoitettiin suurten kaupunkien lisäksi myös kaukana idässä, yhteensä yli sadalla paikkakunnalla. Julkaistut kuvat ja videot toivat mieleen vastaavat tapahtumat Valko-Venäjällä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan on seurannut molempien maiden tilannetta ja uskoo Venäjän ottaneen oppia Valko-Venäjästä.

”Venäjän hallinto kehotti todella voimakkaasti ja selvin sanoin venäläisiä pysymään kotona. Joillain alueilla saatettiin yliopistojen opiskelijoille kertoa, että osallistuminen tietäisi opiskelijoiden erottamisen. Vanhemmille kerrottiin heidän olevan vastuussa alaikäisten lastensa teoista.

Mielenosoitusten laittomuudesta toitotettiin monta päivää. Venäjän hallinto on selvästi seurannut naapurimaan tapahtumia.”, Silvan toteaa.

Valko-Venäjän mielenosoitukset käynnistyivät kesällä 2020, ja aluksi maassa voitiin osoittaa mieltä ilman vakavampia seurauksia. Kesällä järjestettiin oppositiojohtajaksi nousseen Svjatlana Tsihanouskajan laillisia tukimielenosoituksia, joissa ei nähty poliisin ylilyöntejä.

Vilpillistä presidentinvaalitulosta vastaan ”laittomasti” 9.8. mieltänsä osoittaneita kohtaan hallinto taas iski laajalla ja erittäin brutaalilla voimalla. Tämä ylilyönti mobilisoi kansaa entistä enemmän, mikä sai hallinnon hieman perääntymään.

Loppuvuoden ajan Valko-Venäjän hallinto on käyttänyt ”valikoivan sorron” tekniikkaa, joka tarkoittaa sitä, että kiinni otetaan joitain mielenosoittajia, eikä kaikkia. Otteet ovat olleet kovat koko vaalien jälkeisen ajan.

Silvan huomauttaa myös, että osanottajat ovat samaa ikäryhmää molemmissa maissa, pääosin 30-40-vuotiaita. Valko-Venäjällä on naisten rooli ollut huomattava, ja viime viikonloppuna nähtiin Venäjänkin kaduilla tavanomaista enemmän naisia. Nuoria oli myös liikkeellä, ja heitä aktivoitiin muun maussa TikTok-viesteissä.

Joillain paikkakunnilla näkyi Valko-Venäjän lippuja kuin muistutukseksi kahden maan kansalaisten keskinäisestä solidaarisuudesta.

”Minua yllätti osallistujien suuri määrä, sillä hallinto tosiaan varoitti etukäteen seurauksista. Ehkä ihmisiä rohkaisi se, että kokoontumispaikka ja -aika oli päätetty etukäteen ja somen avulla ihmiset tiesivät keitä ja kuinka paljon ihmisiä oli tulossa. Isompi joukko koetaan varmasti suojaavaksi.”, Silvan toteaa.

Koko Venäjällä on arviolta 3 500 mielenosoittajaa pidätetty ja tämäkin on historiallisen suuri määrä. Moskovassa arviolta 40 000 ihmistä osallistui protesteihin.

Myös toimittajat uhattuina

Osansa poliisin kovista otteista saivat tällä kertaa myös median edustajat.  Venäjän valtion mediaa kontrolloiva Roskomnadzor yritti etukäteen rajoittaa somealustojen, uutistoimistojen yksittäisiä toimittajien viestittelyjä.   

”Toimittajia on yleensä pidetty hyvin tiukasti syrjässä, mutta nyt heidät samaistettiin mielenosoittajiin. Tämä on Venäjällä uusi vaihe”, sanoo Toimittajat ilman rajoja – järjestön Suomen puheenjohtaja Jarmo Mäkelä. Mäkelällä on myös kirjeenvaihtajakokemusta Venäjältä.

”Tällainen voi johtaa siihen, että toimittajat eivät uskalla mennä näihin tilaisuuksiin. Toisaalta somen kautta kuvaa kyllä saadaan julki.”

Presidentti Vladimir Putinin aikana Venäjällä on tapettu jo 36 toimittajaa .

Toimittajajärjestö on seurannut tiiviisti myös Minskiä. Varsinkin kesällä kaupungissa vallitsi erikoinen tilanne: valtion TV:n toimittajat poistuivat työpaikaltaan protestina sananvapauden rajoittamiseksi.

”Tilalle lennätettiin toimittajia suoraan Moskovasta!”

Valkovenäläiset toimittajat ovat myös olleet poliisiväkivallan kohteena, ja heitä on myös edelleen vankilassa.

Valko-Venäjällä vedetään henkeä

Viime viikonloppuna Valko-Venäjällä osoitettiin mieltä mielipidevankien puolesta.

Kesällä alkaneet mielenilmaukset ovat eräänlaisessa suvantovaiheessa. Ne ovat muuttuneet kotipihoilla pidettäviksi pieniksi protesteiksi, mutta niiden uskotaan taas kasvavan kevään myötä. Maan presidentti Aljaksandr Lukashenkalta odotetaan perustuslakiuudistusta vuoden loppuun mennessä.

”Valko-Venäjä on muuttumassa, vaikka ohjakset ovat edelleen tiukoilla. Muutos on vain ajan kysymys, ja siinä on protestien aikaansaamaa”, arvioi Kristiina Silvan.

Tutkija ei kuitenkaan halua ennustaa, miten Venäjä muutosta. Protestimielala pysyy, mutta miten ja missä määrin se näkyy ulospäin isoina mielenosoituksina? 

”On hyvä muistaa, että Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä aivan ensimmäinen iso mielenosoitusviikonloppu toi kaduille noin kolme prosenttia kaupunkilaisista.  Moskovassa oli nyt arvioiden mukaan liikkeellä ehkä puoli prosenttia.”

Navalnyi on venttiili vuosien piinalle

Europarlamentaarikko Heidi Hautala näkee myös, että Venäjän ja Valko-Venäjän tapahtumilla on sama pohja. 

”Ihmisiä on lannistettu tarpeeksi monta vuotta, ja nyt on löytynyt venttiili, jonka kautta turhautuminen ja tyytymättömyys purkautuu. Tämä on laajan yhteiskunnallisen liikehdinnän alku, sillä tarkoitus on jatkaa kokoontumisia viikonloppuisin.”

Hautala uskoo, että kansainvälinen yhteisö seuraa nyt maan kehitystä entistä tarkemmin. 

”Duumanvaalit on pidettävä viimeistään syyskuussa ja yleensä ennen vaaleja repressiot kiihtyvät Venäjällä. Nähtäväksi jää, miten tällä kertaa estetään oppositiopoliitikkojen toiminta ja puolueiden perustaminen.”

Navalnyi on vuosien mittaan julkaissut useita tietoja maansa korruptoituneesta johdosta. Tuorein video kertoo presidentti Putinin luksustalosta Mustanmeren rannalla.

Youtubessa olevaa videota on katseltu tähän mennessä 86 miljoonaa kertaa ja siinä on englanninkielinen tekstitys. Putin on puolestaan kiirehtinyt vakuuttamaan väitteet perättömiksi.

Venäläisten ärtymys maan päättäjien toimintaan on muhinut pitkään, ja Navalnyin paljastukset, myrkytysyritys ja vangitseminen ovat olleet ehkä viimeinen pisara.

Venäjän hallinto on myös kiristänyt kansalaisvalvontaa ja yhä useampi, lähes ”kuka tahansa” voidaan nyt leimata ”ulkomaiseksi agentiksi”.

Venäjän läntisille naapureille tilanne on vaikea. Euroopan parlamentti on jo vaatinut uusia kohdennettuja pakotteita Navalnyin kohteluun osallistuneita kohtaan. EU-maiden ulkoministerit keskustelivat asiasta tänään Brysselissä.

Vaikka Euractiv-median mukaan Baltian maat, Puola, Italia ja Romania vetosivat sanktioiden puolesta, päätöstä niistä ei tehty. Saksan ulkoministeri Heiko Maasin mukaan ministerit päättivät odottaa Navalnyn tuomioistuinkäsittelyn lopputulosta.

Nord Stream 2 – kaasuputkihankkeeseen ei kuitenkaan ole odotettavissa mutkia matkaan.

Leena Brandt / Verde

25.1.2021 19:35

0 kommenttia

Lähetä kommentti