Kahden miljardin jättipotti vauhdittaa ilmastosiirtymää

Kuva: Thomas Richter / Unsplash

Oras Tynkkynen

Hallitus julkisti äsken kestävän kasvun ohjelman. Ohjelmassa linjataan alustavasti, miten Suomi käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) noin 2,1 miljardia euroa. Pureskelen pakettia ketjussa ilmastonäkökulmasta:Ensin on hyvä pysähtyä summan ääreen. Rapiat 2 miljardia euroa on Suomen mitassa PALJON rahaa. Pian valtion menoja aletaan oletettavasti pikemminkin karsia. EU:n elvytyspaketti on siis käytännössä viimeinen mahdollisuus tehdä isoja strategisia satsauksia.Se tulee tarpeeseen. Elämme ilmastokriisin ja luontokadon keskellä. Silti tähän asti Suomen elvytyksestä iso osa on valunut suoraan tai epäsuorasti fossiilitalouteen. Kestävän elvytyksen osuus on jäänyt meillä monia verrokkimaita alemmalle tasolle.Nyt ohjelma korjaa vinoumaa. Koko potista n. puolet on tarkoitus käyttää ilmastotyöhön. Ohjelma ei tosin ole maailman selvin sen suhteen, mikä tarkka prosenttiosuus olisi ja miten eri erät on laskettu. Parhaan kuvan saa ehkä katsomalla otsikkotason satsauksia. Ohjelma koostuu neljästä pilarista, joista ensimmäinen on ”vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa”. Siihen osoitetaan 822 miljoonaa euroa – noin 40 % koko potista. Mutta siinä ei ole vielä koko ilmastosatsaus (1 040 M€).

Lisää löytyy pilareista 2 (digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville) ja 3 (työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi). Ainakaan nimien pituudesta ei ole säästelty! Mihin raha on tarkemmin tarkoitus käyttää? Kukin pilari jakautuu tarkempiin tavoitteisiin, joiden alla puolestaan on erilaisia uudistuksia ja investointeja. Uudistusten (esim. lainsäädäntö) ja rahoitettavien hankkeiden kuljettaminen rinnakkain vaikuttaa fiksulta valinnalta. Ilmaston kannalta tärkeimmän ykköspilarin alla on viisi tavoitetta. Ne koskevat (vähän pyöristäen) energiaa (310 M€), teollisuutta (332 M€), rakennuksia (110 M€), liikennettä (40 M€) ja luontoa (30 M€). Pilarin 2 alla rahoitetaan digiratahanketta (85 M€) ja pilarissa 3 vihreää siirtymää tukevaa TKI-työtä (192 M€). Myös monet muut satsaukset digitalisaatioon, osaamiseen ja tutkimusinfraan saattavat tuottaa epäsuorasti ilmastohyötyjä, mutta niiden osoittaminen on hankalaa. Paketti sisältää ilmaston kannalta oikeita painotuksia. Mukana ovat mm. puhdas vety ja sähköpolttoaineet (P2X), hukkalämmöt ja geolämpö, energian varastointi, sähköistäminen, BECCS (bioenergian käyttöön yhdistetty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi), kiertotalous, muovien kemiallinen kierrätys, luontopohjaiset ratkaisut sekä kädenjälki. Kiitosta on syytä antaa myös vahvoista painotuksista digitalisaatioon, osaamiseen ja innovaatioihin. Asiantuntijat lienevät jokseenkin yksimielisiä siitä, että ne ovat välttämättömiä talouden uudistamisessa. Papukaijamerkki tulee alustavasta yrityksestä hahmottaa toimien vaikutusten suuruusluokkaa. Yhteensä ilmastopäästöjä pitäisi onnistua vähentämään 3 Mt CO2e. Peltojen kipsikäsittelyn pitäisi leikata fosforikuormaa 150 t. Lisäksi ohjelma tunnistaa työlle oikeat viitekehykset, kuten kiertotalouden strateginen kehittämisohjelma ja toimialojen vähähiilitiekartat. Yleisesti ohjelma on ankkuroitu varsin vankasti kestävän kehityksen ajatteluun. Kysymyksiäkin herää. Välillä tunnistetaan oikein tarve – vaikka merituulivoiman edistäminen – mutta työkalu ja satsauksen suuruus jätetään vielä auki. Tällöin myös ehdotuksen arviointi on hyvin vaikeaa. Kaiken rahoituksen pitäisi noudattaa ns. ei merkittävää haittaa -periaatetta (DNSH). Tämä on kuitenkin kuitattu ohjelmassa hyvin ylimalkaisesti. Esimerkiksi biomassan käytön mahdollinen lisääminen sivuutetaan liki olankohautuksella. Kiinnostavaa on, että biotalouden osuus kokonaisuudesta jää näillä tiedoilla melko pieneksi. Olisi ollut kiinnostavaa olla kärpäsenä ministerityöryhmän katossa, kun painotuksista on keskusteltu. Siinä missä ilmastonäkökulma on ohjelmassa vahvasti mukana, luonto jää yhä varsin vähälle huomiolle. Myös muut ympäristökysymykset sivuutetaan aika kevyesti, luonnonvarojen ylikulutusta lukuun ottamatta. On sinänsä hyvä nivoa uudet satsaukset olemassa olevaan työhön. Tämä tekee kuitenkin uusien toimien erottamisesta vanhoista ja jo sovituista vähän haastavaa. (Politiikassa tämä on välillä toki ihan tarkoituksellistakin.) On kohtuullista todeta, että suunnitelma on vasta alustava. Sitä muokataan ja täydennetään komission palautteen perusteella. Valmis ohjelma jätetään 30.4. Monet toimet myös menevät vielä budjetti- ja lainvalmisteluun, joka tarkentaa työtä reilusti. Julkistustiedotteessa VMI@VanhanenMattikuitenkin sanoi ottavansa ”mieluusti vastaan palautetta ja kommentteja” jo nyt. Tässä siis alustavia ajatuksia keskustelun pohjalle. Miten muut arvioitte ohjelmaa tuoreeltaan? Kiireessä tulee töttöiltyä: unohdin listasta koukeroisesti muotoillun ”sähköisen ja raskaan liikenteen ekosysteemin käynnistämisen sekä konversio- ja hankintatuen”. Se on haudattu vähän hämäävästi otsikon koronakriisistä kärsineet alat ja kansainvälisen kasvun kärjet alle.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin tviittiketjuna.