Nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksessa kuuluu ahdistus ja toivo

Noin 200 nuorta kokoontui tänään Helsingin Messukeskukseen puimaan ilmastokriisiä ja luontokatoa ja nuorten roolia ongelmien ratkaisussa. Nuoret haluavat äänensä kuuluville, kun päätetään heidän tulevaisuudestaan. Nuoret kaipaavat vauhtia ilmastotoimiin, konkreettisia tuloksia omasta ilmastoaktivismista ja myös helpotusta ilmastoahdistukseen. Erityisesti pienemmiltä paikkakunnilta tulleet osanottajat myönsivät, ettei kotiseudulla ole helppo käynnistää asiallista keskustelua ilmastonmuutoksesta.

23.10.2021 | Ilmasto

Nuoret vaativat päästä mukaan ilmastopäätösten tekoon. Kuva: Nuorten ilmasto- ja luontokatohuippukokous.

Kaksi vuotta sitten pidettiin edellinen vastaava nuorten ilmastokokous ja tunnelma oli silloin toiveikas. Järjestäjäjoukkoon kuuluva Sara Nyman on nuorten edustaja Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varajapuheenjohtajana.

”Kahden vuoden aikana ilmastomuutos on ollut hyvin esillä, eikä sitä voi enää keskusteluissa sivuuttaa.”

Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt nappiin, eikä sitä voi mitenkään laittaa pelkästään koronan syyksi.

Sara Nyman. Kuva: Leena Brandt

”Edellinen kokous oli eduskuntavaalien alla, ja ilmasto ja luontokato olivat vaalikeskustelussa näkyvillä. On kuitenkin todettava, että on pettymys, miten hitaasti asiat ovat edenneet. Tarvitsisimme paljon enemmän toimia ongelmien ratkaisemiksi.”

Yrityksissä katsotaan poliitikkoja pidemmälle.

”Yrityspuolella on itse asiassa enemmän uskallusta. Yrityksien omistajille on pidempi katse eteenpäin, kun taas poliitikot katsovat vain seuraaviin vaaleihin.”

Nuoret haluavat vaikuttaa ja verkottua

Messukeskuksessa oli väkeä eri puolilta Suomea. Varsinkin pieniltä paikkakunnilta tulleille kokous oli tervetullut tilaisuus verkottua ja keskustella ilmastokysymyksistä samoin ajattelevien kanssa.

Vilhelmiina Vierjoki, Punkalaidun: ”Meitä on Punkalaitumella vain alle 3000 asukasta. Keskustelu on kauhean negatiivista, ja sitä hallitsevat esimerkiksi turvealan yrittäjät. Minä olen ratkaisukeskeinen, mutta tuntuu, ettei tässä haluta lainkaan joustaa. ”

Vierjoen mielestä olisi hyvä saada edes pieniä muutoksia aikaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Vilhelmiina Vierjoki ja Lauri Hammarén. Kuva: Leena Brandt

Lauri Hammarén, Ruokolahti: ”Mun ikäiset 15-vuotiaat pojat ovat jotenkin liikkeellä 80-luvun junttiasenteella. Hyö katsoo yheltä kantilta.”

Mitään laajempaa ei Hammarénin mielestä haluta nähdä ja stereotypiat ovat vahvoilla. Keskustelukumppania on vaikea löytää.

Hammarén on Ruokolahden nuorisovaltuustossa ja Vierjoki on Suomen nuorisovaltuustojen liittohallituksen jäsen.

Reilu siirtymä tarpeen

Jonna Rättyä, Helsinki: ”Me tarvitsemme reilun siirtymän. Ilmastokeskustelu on liian polarisoitunut ja siitä puuttuu dialogi.”

Saman pöydän ääressä lounastavat nuoret komppaavat.

Elsa Kivinen (vas.), Sofia Putkinen, Helena Parkatti ja Jonna Rättyä. Kuva: Leena Brandt

Elsa Kivinen, Helsinki: ”Suomessa puhutaan aivan liian vähän sosiaalipolitiikan suhteesta ilmastopolitiikkaan.”

Pääkaupunkiseudun nuorista monet ovat mukana esimerkiksi Eurooppanuorissa, YK-nuorissa tai vaikka Planissa. Ilmasto- ja luontokatoa pohtivista yhdistyksistä on jopa runsauden pulaa. Kivinen on muuttanut takaisin Suomeen puolitoista vuotta sitten ja tunnustelee eri vaihtoehtoja. Hän kaipaisi järjestökenttään strategisempaa otetta ja ehkä myös voimien yhdistämistä, kun vapaaehtoistoiminnan vetäjät väsyvät yksi toisensa jälkeen.

Nuoret haluavat tehdä ja nähdä konkretiaa

Helena Parkatti, Helsinki: ”Minä itse asiassa etsin tapaa olla aktiivi ja tämä kokous on hyvä keino verkostua. Minä haluaisin olla mukana tekemässä jotain konkreettista, edes jotain pientä, josta näkisi työn tulokset.”

Sofia Putkinen, Espoo: ”Kaikki eivät vieläkään ymmärrä, että nämä tämän kokouksen asiat koskettavat kaikkia. Minua kiinnostaa ilmastopolitiikka yhä enemmän ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa myös ilmastoahdistuksen määrään.”

Kokouksen työpajoissa käsiteltiin monien teemojen joukossa myös ilmastokriisin aiheuttamia tunteita, pelkoa, surua ja ilmastoahdistusta. Suomen tunnekielteisessä ilmapiirissä tunteita usein vähätellään ja niitä torjutaan, vaikka ne eivät siitä poistu eivätkä vähene.

Lauantain ilmasto- ja luontohuippukokous oli yhdistelmä verkottumista, opiskelua työpajoissa ja paneelikeskusteluja. Nuoret esittelivät globaalia Mock COP 26 -ilmastosopimusta, saamelaisnuorten ilmastokannanottoa ja Pohjoismaisten nuorten biodiversiteettikannanottoa päättäjille. Ajatusten toivotaan leviävän paitsi kotimaisten päättäjien tietoon myös viestiksi COP26-ilmastokokoukseen Glasgowhun ja EU:n tulevaisuuskonferenssiin.

Edit 24.10. Tarkennettu Vierjoen lausuntoa pienistä ilmastomuutosteoista.

Leena Brandt / Verde

23.10.2021 17:46

0 kommenttia

Lähetä kommentti