Fossiiliriippuvuudesta on päästävä irti sosiaalisesti kestävällä tavalla

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnannousut puhuttavat. Järjestelmätasolla ja ilmastonmuutoksen kannalta fossiilienergian kallistuminen on suotuisa asia. Välttämättömien palveluiden kallistuminen iskee kovimmin vähävaraisten talouteen. Siirtymää hiilineutraalia yhteiskuntaa kohti on tehtävä reilusti, kirjoittaa Petri Nieminen.

14.2.2022 | Kolumni

Viime aikoina on saanut monista eri medioista lukea, kuinka elinkustannusten kasvaminen – etenkin polttoaineiden hintojen nousu – on saanut protestiliikkeitä aikaan. ”Stop autoilijoiden kuritukselle”-kansalaisaloite sai eduskuntakäsittelyyn tarvittavat 50 000 ääntä kasaan marraskuussa. Convoy Finland -mielenilmaus alkoi Helsingissä reilu viikko sitten. Ilmiö ei ole maailmalla uusi, mutta Suomessa jokseenkin tuore. Ranskassa keltaliivit protestoivat nousseita elinkustannuksia vastaan jo muutamia vuosia sitten.

Viimeisen vuoden aikana tapahtunut fossiilisten polttoaineiden (esim. raakaöljyn) merkittävä hinnannousu tosiaan heijastuu myös Suomeen. Samaan aikaan myös sähkön hinta on noussut voimakkaasti. Energian hinnan nousua selittää osaltaan maailmantalouden elpyminen koronapandemiasta, mutta muuttujia on monia muitakin. Kallistunut energian hinta säteilee ennen pitkää tuotteiden hintoihin ja voi kiihdyttää inflaatiota, mikä ei ole toivottava asia.

Yleisenä inflaation mittarina käytetään kuluttajahintaindeksiä, jonka vuosimuutos oli joulukuussa 3,5 prosenttia. Tilastokeskuksen tammikuisen tiedotteen mukaan ”joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten omakotitalon peruskorjausten, bensiinin, sähkön, dieselin ja asunto-osakeyhtiön remonttien kallistuminen”. Käytännössä eniten ovat siis kallistuneet juuri liikkuminen sekä asuminen.

Järjestelmätasolla kallistunut fossiilienergia on hyväkin asia, koska se ohjaa hakemaan uusia ratkaisuja uusiutuvista energianlähteistä. Yksilötasolla asia ei kuitenkaan välttämättä miellytä. 

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi täytyy lopettaa ihmiskunnan nykyinen riippuvuus fossiilisista energianlähteistä. 

Ilmiöstä onkin syytä olla huolissaan, mikäli kävisi niin, että välttämättömyyspalveluihin, kuten esimerkiksi sähköön, lämpöön sekä jäte- ja vesihuoltoon, kohdentuisi hinnankorotuspaineita myös pidemmällä aikavälillä. Vaikutukset tuntuisivat eniten vähävaraisten kukkarossa. Siirtymä fossiiliriippuvaisesta hiilineutraaliin yhteiskuntaan kuitenkin vaatii aikaa. Hyvinvointi sekä yhteiskuntarauha täytyy pystyä turvaamaan suurten muutosten edetessä. Tämä on haaste harjoitettavalle politiikalle – kuinka toteuttaa välttämättömät uudistukset siten, että pidetään kaikki mukana?

Tavoitteisiin pääsemistä voi hankaloittaa sosiaalisessa mediassa käytävä disinformaatiotakin sisältävä polarisoitunut keskustelu, joka voi muokata yleistä mielipidettä, ja jossa helposti asetetaan talous ja ympäristö vastakkain. Fossiilisten energianlähteiden käytön jatkumisesta hyötyvät tahot saattavat tarkoitushakuisestikin pyrkiä ruokkimaan vastakkainasettelua pitkälle aikavälille asetettujen ympäristötavoitteiden sekä yksilöiden kulutustottumusten välillä.

Fakta kuitenkin on, että ilmastonmuutos on perustavanlaatuinen uhka tuntemallemme maailmalle, eikä asetetuista tavoitteista ole varaa peruuttaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi täytyy lopettaa ihmiskunnan nykyinen riippuvuus fossiilisista energianlähteistä. 

Suomessakin ratkaisu sähkön hintapiikkeihin ja kalliiseen polttoaineeseen on fossiilisesta tuontienergiasta eroon pääseminen. Energiakysymykset nivoutuvat myös osaksi turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta, mikä korostuu tässä ajassa. 

Jo vuonna 2017 ilmestyneessä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjan julkaisussa ”Energia, huoltovarmuus ja geopoliittiset siirtymät” todetaan, kuinka ”Ilmastonmuutoksen torjuntaa vahvistavat toimenpiteet ja politiikkasuositukset energiasektorilla (nopean energiamurroksen edellytysten tukeminen) on lisäksi yksi keskeisistä keinoista vähentää riippuvuutta Venäjän energiaviennistä ja siten vahvistaa Suomen huoltovarmuutta.” 

Ottaen huomioon Euroopan viimeaikaisen turvallisuustilanteen kehittymisen, on Suomen kaikenlaisen riippuvuuden vähentäminen Venäjästä hyvä tavoite.

Petri Nieminen
Kirjoittaja on kuopiolainen vihreä kaupunginvaltuutettu ja ympäristöasiantuntija (FM). Hän kirjoittaa Verdeen kerran kuukaudessa.

14.2.2022 11:43

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti