IPCC-raportti esittelee tuhat ja yksi keinoa torjua ilmastonmuutosta

Kaikesta puheesta ja sopimuksista huolimatta päästöt ovat jatkaneet nousuaan vuodesta toiseen. Valopilkkujakin tosin on, esimerkiksi päästöjen kasvun hidastuminen viimeisten 10 vuoden aikana. Jos kasvu oli 2 prosenttia vielä 1990- ja 2000-luvuilla, se on enää 1,3 prosenttia 2010-luvulla.

Mutta kasvua siis edelleen.

Vauraiden länsimaiden asukkaat ovat edelleen suurimmat syylliset päästöjen kasvuun. Pohjoisamerikkalainen tuottaa jopa 20 kertaa enemmän päästöjä kuin afrikkalainen, noin keskimäärin. Eurooppalaisten päästöt ovat 9-kertaisia.

Pohjoisamerikkalaisilla ja eurooppalaisilla on rahaa mitä kuluttaa ja mehän kulutamme.  Suomalaisten ylikulutuspäivä oli 31.3. Vajaa viikko sitten olimme käyttäneet oman osamme maapallon luonnonvaroista tältä vuodelta.

Kaupungit ovat yksi ratkaisu

IPCC:n asiantuntijoiden teksti on myös muuta kuin synkkiä lukuja ja näkymiä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin kolmannessa raportissa nostetaan esiin keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja muun muassa kaupungistumisen tuomia mahdollisuuksia.

Tiiviisti rakennetuilla alueilla voidaan ottaa käyttöön tehokkaita menetelmiä esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tietullit tai keskustojen autonajon rajoitukset ovat jo käytössä useissa kaupungeissa ja esimerkiksi Pariisissa suunnitellaan autoilun radikaalia vähentämistä.

Helsingissä on käytössä ilmastovahti. Siellä voi kuka tahansa seurata 147 ilmastotoimen edistymistä. Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Kaupungeissa – jopa Suomen korkeudella – on ilmastonmuutoksen vuoksi varauduttava lämpöaaltoihin, joita ei ole otettu rakentamisessa huomioon. Ilmastointi taas kuluttaa energiaa ja kuumuus tekee elämän kivikylässä tukalaksi.

Ruoka on paitsi proteiinia ja vitamiineja myös sosiokulttuurinen ”pääkopan juttu”.

Raportissa pureudutaan kulutuksen merkitykseen päästöjen vähentämisessä.  Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja sähköautojen suosiminen muun muassa latausinfraa rakentamalla ovat teknisesti mahdollisia. Iso kysymysmerkki on kuitenkin ruoka. Kasvisruokaan siirtyminen ei ole kiinni teknologiasta vaan asenteista. Ruoka on paitsi proteiinia ja vitamiineja myös sosiokulttuurinen ”pääkopan juttu”.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat lyöneet läpi teknologia-taloudellisesti. Autoteollisuus on ilmoittanut lopettavansa bensa- ja dieselautojen valmistuksen lähitulevaisuudessa. Kasvisruuan tarjonta kaupoissa ja ruokailupaikoissa lisääntyy.

Ja ehkä Venäjän toimet kirittävät fossiiliratkaisuista eroon pääsyä. Vaarana on kriisitilanteessa tehdä hätäisiä ratkaisuja, jotka vievät kehitystä väärään suuntaan ilmaston tai luontokadon kannalta.  

” Mitä pitempään päästövähennyksiä viivytellään, sitä jyrkemmin päästöjä pitää vähentää myöhemmin – ja sitä enemmän pitää nojata kalliisiin ja riskialttiisiin keinoihin sitoa hiilidioksidia takaisin ilmakehästä. Kuumenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää ilmastoinvestointien kuusinkertaistamista nykyisestä”, toteaa Oras Tynkkynen raporttia käsittelevässä blogissaan.

Kirjoittaja seurasi myös Tiedekulman IPCC-keskustelua 5.4. Raporttia olivat ruotimassa Syken kulutuksen ja tuotannonkeskuksen johtaja Jyri Seppälä, soveltavan kaupunkimeteorologian apulaisprofessori Leena Järvi ja  agroekologian professori Juha Helenius.