Petteri Taalas jatkaa rauhoittelua ja vetoaa Nasan itsensä kumoamiin tutkimustuloksiin

Kun seuraa rinta rinnan WMO:n pääsihteerin ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen puheita, ei voi olla huomaamatta eroa. Siinä missä Ollikainen korostaa nopeita toimia ja pientä aikaikkunaa, puhuu Petteri Taalas pidemmästä aikaperspektiivistä.

Suomi on päättänyt tavoitella hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. ”Tapahtuuko se 2035 vai hieman myöhemmin on vähän semantiikkaa”, sanoo Taalas Ylen haastattelussa. Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että Suomi on valinnut ilmastomyönteisen linjan.

Syken tutkija Seppo Knuuttila muistuttaa tviitissään Taalaksen neljän vuoden takaisista kommenteista. Silloin  tutkijat ihmettelivät niitä samoja lausuntoja, joita Taalas edelleen antaa.

Taalas ei ole asemansa vuoksi kuka tahansa ja siksi hänen sanavalintansa ovat tavallista tarkemman tarkastelun kohteena. WMO ja kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC ovat keskiössä seuraamassa ja ennakoimassa ilmastonmuutoksen seurantaan. IPCC:n sihteeristö työskentelee WMO:n alaisuudessa.

Esimerkiksi Bios-tutkimusyksikkö arvosteli neljä vuotta sitten Taalaksen tapaa esittää näkemyksiään: ” Aina ei ole kuitenkaan ollut selvää, mihin tutkimuslähteisiin Taalaksen näkemykset perustuvat tai se, esittääkö Taalas näkemyksensä WMO:n pääsihteerinä vai yksityishenkilönä.”

Taalas luottaa Nasaan enemmän kuin Nasa itse

Taalas on kautta linjan antanut tukensa Suomessa harjoitetulle metsäpolitiikalle ja niin hän teki myös lauantain haastattelussa Ylen Ykkösaamussa. Taalas puolusteli näkemyksiään metsäsektorin merkityksellä Suomen taloudelle ja viittasi myös Nasan satelliittikuviin Suomen päästöistä.

Taalas siis luottaa Nasan taulukkoon enemmän kuin Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksiin, vaikka Nasan tutkijat itse varoittavat liian yksioikoisista tulkinnoista. Helsingin Sanomat on haastatellut muun muassa Nasan päätutkija Brendan Byrneä ja Suomessa Ilmatieteen laitoksen akatemiaprofessori Ari Laaksosta.

Nasan mittauksissa on iso virhemarginaali. Nasan mittaukset eivät ota huomioon sitä, että Suomessa hakatuista puista valmistettu paperi ja kartonki ovat kohta päästöjä esimerkiksi Kiinassa. Suomen laskelmassa metsien hiilinielusta vähennetään poistuma eli hakatut puut, kuten kansainvälisesti on sovittu laskettavan. Nasan luvuissa eivät metaanipäästöt näy lainkaan. Ne ovat turvemaiden Suomessa iso päästölähde.

Taalaksen viesti, jonka mukaan metsillä ei ole mainittavampaa merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, on tervetullut metsäteollisuudelle, joka pelkää hakkuiden rajoituksia. Se miellyttää varmasti myös Metsähallituksen talousmetsäpuolen edustajia, jotka vastustavat valtion metsien lisäsuojelua ja Metsähallituksen hakkuutavoitteiden alentamista.

Metsänomistajia on puolestaan onnistuneesti peloteltu kaikenlaisilla rajoituksilla, vaikka itse asiassa he hyötyvät, jos myös hiilinielun kasvattamisesta aletaan maksaa korvausta.

Metsähallituksen lemmikit

Ja kuinka ollakaan Petteri Taalas oli Metsähallituksen ilmaisten metsästyslupien listalla yhdessä useiden kokoomus- ja keskustavaikuttajien kanssa. Viime marraskuussa Oikeuskanslerinvirasto moitti Metsähallitusta, joka oli myöntänyt yli 200 maksutonta metsästyslupaa poliitikoille ja korkeille virkamiehille vuosina 2020 ja 2021.

Taalaksen lisäksihän listalla oli mm. keskustan entisiä ministereitä (Jari Leppä ja Juha Sipilä) ja kokoomuksen Petteri Orpo.

Myös kalastuslupia on myönnetty muutamalle kymmenelle ”tärkeälle” henkilölle kuten Jaana Husu-Kalliolle (sai myös metsästysluvan, MMM:n kansliapäällikkö) ja Vilppu Talvitielle (sai myös metsästysluvan, MMM:n hallitusneuvos, joka veti hihasta metsälaskelmia luonnonsuojelulain käsittelyssä viime syksynä).

Lupien rahallista arvoa on vaikea laskea, sillä pienriistan metsästystä varten hankitaan yleensä yhden alueen lupa. Koko Suomen osalta arvo nousee tuhansiin euroihin. Joka tapauksessa tämäntyyppinen voitelu auttaa osaltaan metsäasioiden päätöksentekoa haluttuun suuntaan.