Kaupunkiluonto helpottaa kuumuutta Euroopassa mutta jakautuu epäoikeudenmukaisesti
Kasvillisuuden viilentävä vaikutus ei jakaudu tasaisesti Euroopan kaupunkialueilla. Viilentävää kasvillisuutta on vähiten alueilla, joiden asukkaat ovat sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa. Tutkijoiden mukaan kaupunkisuunnittelussa pitäisi varautua lämpöaaltoihin nykyistä paremmin.
Kuumuuden aiheuttama elimistön kuormitus on yleisin ilmastosta johtuva ennenaikaisten kuolemien syy Euroopassa. Voimakkaiden lämpöaaltojen ennustetaan lisääntyvän ja pitkittyvän tulevaisuudessa. Kaupunkialueet kuumenevat helposti, koska tiivis rakennettu ympäristö pidättää lämpöä tehokkaasti. Viheralueet, kuten puuryhmät ja puistot, sen sijaan lievittävät kuumuutta, koska ne tarjoavat varjoa ja viilentävät haihduttamisen kautta.
Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan viheralueiden tarjoama viilennys kuitenkin jakautuu epätasaisesti. Tutkijat selvittivät viheralueiden viilentävän vaikutuksen oikeudenmukaisuutta 14:ssä Euroopan kaupungissa. Tutkitut kaupungit olivat Amsterdam, Ateena, Basel, Berliini, Budapest, Firenze, Helsinki, Istanbul, Lontoo, Madrid, Pariisi, Rooma, Tukholma ja Wien.
Tutkimuksen mukaan korkeiden lämpötilojen haitoille altistuivat eniten tiheästi rakennettujen ja usein huonokuntoisten alueiden asukkaat, sillä näillä alueilla on vähemmän kasvillisuutta. Alueiden asukkaat olivat usein pienituloisia tai työttömiä ja asuivat vuokralla. Myös maahanmuuttajatausta korostui asukkaiden taustoissa.
Sosioekonomiselta asemaltaan paremmassa asemassa olevat, kuten hyvätuloiset ja asunnonomistajat, saivat tutkimuksen mukaan keskimääräistä parempaa kaupunkiluonnon tuomaa viilennystä.
"Tämä epäsuhta pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja käytännön viilennystoimien pohtimisessa. Kasvillisuus on keskeinen keino parantaa kaupunkialueiden lämpömukavuutta. Kasvillisuutta kannattaisi lisätä alueille, joilla sitä ei vielä ole tarpeeksi. Puut ja muu kasvillisuus myös lisäävät ympäristön monimuotoisuutta ja hiilensidontaa", sanoo tutkimuksessa mukana ollut kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
Helsingissä sosioekonominen yhteys heikompi
Tutkijat laskivat paikkakohtaisten mallisimulaatioiden avulla erityisen viilennysindeksin (GCoS), joka kuvaa kyseisellä alueella olevien viheralueiden viilentävää tai jäähdyttävää vaikutusta. Viilennysindeksin vaihtelua verrattiin väestörekistereistä haettuihin sosioekonomisiin muuttujiin, kuten kotitalouden tulotasoon, työllisyystilanteeseen, asumismuotoon tai maahanmuuttajataustaan.
"Näin saimme uutta tietoa viheralueiden viilentävän vaikutuksen jakautumisesta erilaisten ihmisryhmien asuttamille kaupunkialueille", Järvi sanoo.
Tutkimuksen mukaan Helsingissä, Budapestissa ja Tukholmassa yli puolet väestöstä asui alueilla, joita viheralueet viilensivät tehokkaimmin. Toisaalta näiden kaupunkien asukkaista 40 prosenttia asui alueilla, joilla viilennys oli heikompaa. Myös Helsingissä alhaisen tulotason asuinalueilla kasvillisuuden tarjoamaa viilennystä oli vähemmän kuin korkeamman tulotason alueilla.
"Helsingissä tulotason ja viilennysvaikutuksen yhteys oli kuitenkin keskimäärin heikompi kuin tutkimuksen muissa kaupungeissa. Tämä voi johtua siitä, että meillä on myös suhteellisen kalliita tiiviisti rakennettuja alueita, kuten Jätkäsaari", Järvi arvioi.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Cities -tiedelehdessä toukokuussa.
