Kokoomus linnoittautuu yhä tukevammin oikealle

Vanha sanonta, jonka mukaan vaalit voitetaan keskeltä, ei tunnu kiinnostavan nyt kokoomusta, joka näyttää vetäytyvän yhä jyrkemmin sanankääntein oikealle, kirjoittaa Eero Karisto.

28.3.2022 | Analyysi

Kuva: FinnishGovernment / CC

Petteri Orpon kaudella kokoomus sanoo nyt suoraan sen, mikä on rivien välistä ollut luettavissa jo jonkin aikaa: yhteiskunnan tukea pitää leikata niiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Helsingin Sanomien haastattelussa hän vaatii leikkauksia sosiaalietuuksiin, kuten työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen hintojen noususta huolimatta.

Orpo kaipaa myös kaikkiin tuloluokkiin veroalea, joka tietäisi noin 20 lisäeuroa keskituloiselle palkansaajalle kuukaudessa, HS kertoo.

Vaatimukset herättivät varsinaisen kuohun somessa. Useampikin keskustelija totesi, että nyt on naamiot riisuttu – eli siis viittasi Sauli Niinistön kommenttiin Vladimir Putinista. Facebookin Eriarvoisuusvarasto-keskusteluryhmässä kaivattiin Orpolta tutkimustuloksia näkemysten tueksi.

Kokoomuksen erääksi perusopinkappaleeksi on noussut ajatus, että sosiaaliturvan leikkaus johtaa aina suoraan työllisyysasteen nousuun.

Eläkeputken poistamisen työllisyysvaikutuksista on tutkimustietoa, muistuttaa professori Roope Uusitalo keskusteluryhmässä. Sanna Marinin (sd.) hallitus onkin päättänyt poistaa sen. Edellinen hallitus ei sitä tehnyt.

Eriarvoisuusvarasto-ryhmä on tiukasti moderoitu ryhmä, jossa käsitellään ensi sijassa tutkimustietoon pohjaavia eriarvoisuutta ja hyvinvointia koskevia tietoa. Ryhmässä keskusteluihin osallistuu alan johtavia asiantuntijoita, mutta myös paljon asiasta kiinnostuneita maallikoita.

Talous porskuttaa

Nyt ei ole helppo olla oppositiojohtaja, jos haluaa nimenomaan keskittyä talouspolitiikkaan. Koronasta huolimatta mittarit ovat hyvässä asennossa velkaantumista lukuunottamatta. Yritys toisensa jälkeen kertoo ennätystuloksista, investoinnit ovat lopulta lisääntyneet, työllisyysaste on nyt korkeampi kuin vuosikymmeniin, minkä Orpo ottaa edellisen hallituksen ansioksi, vaikka nykyinen hallitus nimenomaan purki edellisen hallituksen työllisyystoimia.

Valtaosa velan kasvusta on seurausta koronatoimista, joita oppositiokin on ollut äänekkäästi vaatimassa. Lisäksi hallitus perustelee velkaa tulevaisuuden rahoittamisella eli syrjäytymisen ehkäisyllä sekä koulutuksen ja osaamisen parantamisella.

Suomen politiikan yhdeksi suurimmista ongelmista on sanottu keskittymistä seuraavaan budjettiin, kuluvaan vaalikauteen ja seuraaviin vaaleihin. Hallituspiirien näkemysten mukaan se on johtanut tulevaisuuden laiminlyöntiin, ongelmien jättämiseen perinnöksi tuleville sukupolville.

Suomen julkinen velka on EU:n keskitasoa. Koronan ja nyt Venäjän sotatoimien takia velkataso on noussut ja noussee eri puolilla.

Mielenkiintoinen yhtälö

Kokoomuslaisessa retoriikassa korostuva huoli valtion velasta yhdistettynä vaatimuksiin sekä erilaisista menolisäyksistä että toisaalta veronalennuksista on sellainen yhtälö, jonka ratkaisua mielipidetiedusteluista päätellen kasvava osa väestöstä haluaa päästä näkemään.

Eivät kuitenkaan kaikki.

“En todellakaan halua työssäkäyvänä keskiluokkaisena 20 e enemmän kuussa leikkaamalla, mieluummin antaisin veroissa enemmän köyhille, työttömille, lapsille ja luonnolle. Tässä maailmantilanteessa myös maanviljelijöille”, kirjoittaa Pia Rinne Eriarvoisuusvarasto-ryhmässä.

Orpon retoriikan arvellaan myös rakentavan juopaa kansakunnan sisälle.

Samoilla linjoilla on Hanna Luusua:

“En pääse tuloillani edes suomalaisen keskiansion tasolle, mutta pärjään ihan riittävän hyvin. En tarvitse enkä halua paria hassua kymppiä lisää tietäen, että se on otettu ihmisiltä, jotka ovat taloudellisesti heikossa asemassa”.

Kalle Haatainen epäilee, että Orpon ulostulo saattaa olla haitallinen kokoomukselle:

“Veikkaisin, että Orpo teki vakavan virhearvion tämän (ei sinänsä niin yllättävän) kannanoton ja sen ajoituksen suhteen. Yhteisöllisyystutkimuksista tiedetään, että konfliktien aika on suurimman yhteisöllisyyden, altruismin ja tasa-arvoisuuden aikaa”, hän kirjoittaa.

Hallituspuolueiden edustajat ovat muun muassa Twitterissä vastanneet Orpolle, että hallituksen keinot työllisyyden nostamiseksi ovat todistetusti tehonneet paremmin kuin edellisen hallituksen.

Orpon linjauksia hallituspuolueissa kuvataan kylmääväksi sekä haluksi ottaa köyhimmiltä ja antaa niille, joilla menee ennestäänkin paremmin.

Orpon retoriikan arvellaan myös rakentavan juopaa kansakunnan sisälle.

Vanha sanonta ”köyhät kyykkyyn” toistuu usein keskustelussa.

Äänestäjien valikointia

Kokoomuksen viime aikojen vaatimukset sosiaaliturvan leikkaamisesta viittaavat siihen, että se selvästi rajaa kohderyhmänsä ulkopuolelle ne, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat yhteiskunnan tukea, ehkä opiskelijoita lukuunottamatta.

Sote-alan ammattilaisista Orpo puhuu varovasti. Hän ei tyrmää alan oikeutta palkkatason korotuksiin, jotka kuitenkin olisivat selkeästi ristiriidassa puolueen veron- ja velanalennusvaatimusten kanssa. Hesarin haastattelussa Orpo suoraan kieltäytyy ratkaisemasta ristiriitaa.

Ympäristöasiat ovat myös talousasioita. Ne ovat jääneet entistä enemmän pimentoon turvallisuuspolitiikan ohitettua agendalla kaikki muu.

Kannatusluvuista päätellen toinen suuri julkisen sektorin ryhmä, koulutuksen ja tieteen ala, taitaa olla unohtamassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sivistyspolitiikan, jota toteuttivat Orpo valtiovarainministerinä ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.), opetusministerinä.

Tilanteen hahmottamista saattaa sekoittaa se, että nykyinen hallitus sai syliinsä Veikkaus-tuottojen alenemisen. Niiden kompensoiminen ei ole sujunut tyylikkäästi. Varjoon jäi sitten se, että Marinin hallitus peruutti edeltäjänsä leikkauksia.

Varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa nykyinen hallitus on onnistunut toimimaan johdonmukaisemmin.

Mutta sitten se jätti kulttuurialan kantamaan kohtuutonta osaa koronaongelmista, joten sivistysprofiilissa kokonaisuutena Marinin hallitus on antanut hiukan tasoitusta Sipilän hallitukselle.

Aika näyttää, millainen mielikuva vaalien lähestyessä syntyy kokoomuksen yhtälöstä. Ympäristöasiat ovat myös talousasioita. Ne ovat jääneet entistä enemmän pimentoon turvallisuuspolitiikan ohitettua agendalla kaikki muu.

Mutta erilaiset sinivihreät ehkä muistavat vielä viimeisen kokoomuslaisen ympäristöministerin.

Eero Karisto
Kirjoittaja on politiikkaan addiktoitunut toimittaja.

28.3.2022 10:48

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

2 Kommentit

  1. vuonna 2011 tuli mietittyä äänestänkö kokoomusta vai en, sitten huomaisin asioita ja painavien syitten takia kaarsin kokoomukseta karkuun.

    sen voinee tiiviistää seuraavaan kysymykseen. ”milloin kokoomus leikkaa eläkejärjestelmää?”. vastaus varmaankin on: ”eiku, leikataan köyhiltä, nuorilta, opiskelijoilta ja sairailta. me emme leikkaa eläkkeitä! ikinä!”.

    voihan ollakin että talous tarvii korjauksia mutta se missä kokoomus ei korjaa voi kertoa todellisuuden. kokoomus voi olla vain demareiden etääntynyt sisar, haluaa pitää omaisuuden ja tulot jo niillä keillä se on, ja ehkä ottaa vähän lisää.

    https://vihreatnuoret.fi/wp-content/uploads/2018/06/elakepamfletti2017.pdf

    • Mediaanipalkansaajan ansioista maksetaan enemmän ansiosidonnaisia vakuutusmaksuja ensi sijassa palkansaajan omaksi eduksi ja laajemmin palkansaajain hyväksi kuin tuloveroja yhteiseen kassaan.

      Kokoomus on systemaattisesti käyttänyt verokiilan käsitettä poliittisena lyömäaseena, mutta ei ole esittänyt ansiosidonnaisten eläkkeiden alentamista ehkä siksi, että sen keskimäärin hyvätuloiset ja pitkäikäiset äänestäjät hyötyvät systeemistä demarien koko äänestäjäkunnan tavoin.

      Ei haluta nähdä eriarvoisuusongelmaa, mikä syntyy palkansaajien suosimisesta tuloverotuksessa mm. työtulovähennyksen kautta.

      Perusturvan kunnollinen hoitaminen kuuluu yhteiskunnalle, mutta säädyn mukaisten tulojen pakollinen vakuuttaminen on tsaarinaikaista ajattelua.

      Tässä tuloveroyhteydessä on syytä moittia hallituspuolueita siitä, ettei osinkojen lähdevero ole toteutunut. Lobbarit ovat ilmeisesti onnistuneet taas uhkailemaan köyhän maamme yritysten rahoituksen vaarantumisella. – Muistan aikoinaan omistaneeni erän tanskalaisia osakkeita mistä koitui alle satasen osinko. Tanska peri raa´an korkean lähdeveron, jonka takaisinperiminen pohjoismaiselle tasolle edellytti Suomen verotoimiston todistusta ja kirjeenvaihtoa Tanskaan. Ehkä tämä hieman (pääomapulan lisäksi) hillitsi omaa sijoitusintoani, mutta kyllä Tanskassa pääomia riittää aina suomalaisten yritysten ostamiseen asti, tuskin kuitenkaan meidän löysän lähdeverokäytäntömme vuoksi. Poliitikkojen on syytä tunnistaa lobbarit ja heidän motiivinsa.

Lähetä kommentti