Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Venäjä
Ukraina-päiväkirjat: Yhteydet katkeilevat, omituisia puhelinsoittoja
Tänään iltapäivällä mies soitti, puhui venäjää oudolla aksentilla. Hän halusi jäädä yöksi kolmen miehen kanssa majapaikkaamme. Kieltäydyin ja jostain syystä ajattelin, että he olivat luultavasti tšetšeenejä. Se tuntui pelottavalta. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa.
Ukraina-päiväkirjat: Emme ole yksin
Kaksi ukrainalaista kirjoittavat päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa. Kiovan tapahtumat kauhistuttavat. Uskoa luo tunne, että ukrainalaiset eivät ole tilanteessa yksin.
Ukraina-päiväkirjat: Kaupat tyhjenevät
Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa. Kiovassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto maanantaiaamuun asti. Kauppojen hyllyt tyhjenevät.
Ukraina-päiväkirjat: Hiljaisuus ja epätietoisuus
Kaksi ukrainalaista kirjoittavat päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa.
Ukraina-päiväkirjat: Huoli, pelko, pakeneminen
Kaksi ukrainalaista aloittavat päiväkirjan Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.
Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna
Suomi seuraa osana länsimaailmaa Venäjän toimia Ukrainassa. Samalla Suomessa mietityttää myös se, mitä Vladimir Putinin työlistalla on sen jälkeen. Keskustelu on kovin tiiviisti keskittynyt sotilaallisen uhan todennäköisyyteen, kirjoittaa Eero Karisto.
EU:n pehmeä valta ei pidättele Venäjää
Venäjä vaatii aggressiivisesti etupiirinsä palauttamista sekä harjoittaa hybridisodankäyntiä Georgiassa ja Ukrainassa. Tilanne on näkynyt myös Suomessa liikahduksena Naton suuntaan. EU:ta ei ole luotu puolustusliitoksi, mutta Nato-jäsenyys toisi EU-maiden pehmeälle vallalle kovan kuoren, kirjoittaa Heidi Hautala.
Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta
Venäjän mielestä Suomi ei saisi liittyä Natoon. Naton ongelmat ovat ydinasekeskeisyys ja konfliktinratkaisutavat. Paras tapa tukea liennytystä ja ydinaseriisuntaa olisi se, että Suomi pysyy osana länttä, mutta ei vielä liittoudu, kirjoittaa Kati Juva.
Putin haluaa tuhota Memorialin edustaman muistinpalautuksen
Tunnustettu ihmisoikeusjärjestö Memorial vastustaa Venäjän historian uudelleenkirjoittamista. Vladimir Putin on lakkauttamassa Memorialin äärijärjestönä. Tapaus saa kysymään, miten pitkälle kansalaisyhteiskunnan sortaminen voi mennä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Serbian valtion ja kuntien yritykset ovat kaupan – löytyykö kumppani idästä, lännestä vai arabimaista?
Serbiassa on aloitettu jättimäinen yksityistämisohjelma, jota vetävät liike-elämästä maan hallituksen ministereiksi siirtyneet uuden sukupolven johtajat. Tämä ohjelma koskettaa valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kokonaan omistamaa tai määräysvallassa olevaa omaisuutta. Venäjä, arabimaat ja EU-maat ovat kaikki kiinnostuneita Serbiasta, joka etsii vielä asemaansa kansainvälisessä yhteisössä.
Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi
Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.
Venäjä otti oppia Valko-Venäjän mielenosoituksista
Venäjän ja Valko-Venäjän mielenosoituksilla on paljon yhteisiä piirteitä. Venäjän hallinto otti selvästi oppia naapurimaan toimista ja uhkaili etukäteen monin tavoin mielenosoitusten seurauksista. Molemmissa maissa on poliisivoimia käytetty tehokkaasti katujen puhdistamiseen kansalaisista ja toimittajista. Vielä on kuitenkin aikaista sanoa, että Putinin päivät olisivat luetut.
Putinismi stalinismin jäljissä – agenttijahtia Venäjällä
Venäjällä kiristetään kansalaisvalvontaa uusilla sortotoimilla. Kenestä tahansa kansalaisesta voi tulla “ulkomainen agentti”, toimija, jolla on yhteys Venäjän ulkomaisiin vihollisiin, kuten Stalinin aikana sanottiin. Ulkomaisten agenttien paljastamista varten on perustettu ilmiantosivustoja. Nimettömät ilmiannot ovat putinismille ja stalinismille yhteinen tekijä, kirjoittavat Tapani Kaakkuriniemi ja Jarmo Koponen.
Internetin pysäytyskytkimen käyttö kurittaa kansalaistoimintaa maailmalla
Yhä useampi hallitus käyttää internetin pysäytystä keinona hallita kansalaistoimintaa. Eniten julkisuutta on tänä vuonna saanut Valko-Venäjä, mutta yleisintä pysäytyskytkimen käyttö on Aasiassa ja Intiassa.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon