Hoitajat: tähdätkää palkkaliukumiin!

Hoitajat: tähdätkää palkkaliukumiin!

Kirjoitin runsas vuosi sitten hoitoalan palkoista Verdeen. Kirjoituksen perusajatuksena oli, ettei työehtosopimusjärjestelmä pysty korjaamaan rakenteellisia vääristymiä keskinäisen kateuden vuoksi. Siksi suosittelin hoitajille tähtäämistä korotuksiin liukumien kautta. Niin lääkäritkin ovat menestyksellisesti toimineet.

Tekijänoikeuslain valmistelu pilattiin korruptiolla

Tekijänoikeuslain valmistelu pilattiin korruptiolla

Eduskunnan käsittelyssä oleva tekijänoikeuslain muutos on hyvä esimerkki siitä, miten lainvalmistelua ei pitäisi tehdä. Lobbarit pääsivät vaikuttamaan lakiehdotuksen sisältöön siten, että huolellisesti valmisteltu esitys väännettiin viime metreillä uusiksi suljettujen ovien takana, kirjoittaa Ahto Apajalahti.

Lannoitevero ja biokaasulaitokset tukemaan huoltovarmuutta

Lannoitevero ja biokaasulaitokset tukemaan huoltovarmuutta

Ukrainan sota on tuonut ongelmia maatalouden energian ja lannoitteiden saatavuuteen. Nyt pitäisi suunnitella monipuolisia biokaasulaitoksia ja verottaa neitseellisten ravinteiden käyttöä. Lisää maataloustukia jakamalla ei nykyisiä ongelmia pystytä ratkaisemaan, kirjoittaa Irma Saloniemi.

Vihreät vaihtaisi sotu-tilkkutäkin kokonaan uuteen peittoon

Vihreät vaihtaisi sotu-tilkkutäkin kokonaan uuteen peittoon

Suomessa on tekeillä sosiaaliturvauudistus, jonka pitäisi korvata nykyinen tukien viidakko yhtenäisellä, selkeämmällä mallilla. Vihreät on julkistanut omat suuntaviivansa, joissa korostuu kattava, joustava ja riittävä turva eri elämäntilanteissa eläville, kirjoittaa Leena Brandt.

Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun

Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun

Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.

Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna

Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna

Suomi seuraa osana länsimaailmaa Venäjän toimia Ukrainassa. Samalla Suomessa mietityttää myös se, mitä Vladimir Putinin työlistalla on sen jälkeen. Keskustelu on kovin tiiviisti keskittynyt sotilaallisen uhan todennäköisyyteen, kirjoittaa Eero Karisto.

Aluevaalit 2022 – vihreille jo toinen pettymys vuoden sisään

Aluevaalit 2022 – vihreille jo toinen pettymys vuoden sisään

Aluevaalien tulos oli vihreille iso pettymys, kun kannatus jäi 7,3 prosenttiin. Vaikka Helsinki oli poissa kuvioista, olisi kuntavaalien tasoinen tulos muualla Suomessa ollut selvästi suurempi. Vielä vihreitäkin pettyneempiä oltiin vain perussuomalaisten joukoissa, sillä puolue jäi kauas kolmen suuren joukosta, kirjoittaa Leena Brandt.

Edessä ympäristöpolitiikan supervuosi

Edessä ympäristöpolitiikan supervuosi

Alkava vuosi on vihreille vaikea. Hallituksen pöydällä on suuria vihreille tärkeitä asioita, ja pöydän toisella puolella keskusta, jolla on todellinen huoli tulevaisuudestaan ja mielessä 2023 eduskuntavaalit, arvioi Eero Karisto tulevaa vuotta.

Vihreät aluevaaleihin vastustamaan museointia

Vihreät aluevaaleihin vastustamaan museointia

Uudistaminen on vihreiden aluevaaliohjelmassa keskiössä monin tavoin. Ohjelma vaikuttaa huomioivan myös keskustan hellimiä syrjäseutuja ja vanhuksia. Aluevaaliohjelmassa on mukana myös tuttuja maailman parantamisen teemoja, kirjoittaa Eero Karisto.

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.

Politiikka-Suomi-sarja kuvaa myös vihreiden vaiheita Koijärvestä pleikkariharrastukseen

Politiikka-Suomi-sarja kuvaa myös vihreiden vaiheita Koijärvestä pleikkariharrastukseen

Yleisradion massiivinen Politiikka-Suomi-sarja kuvaa politiikan vuosikymmeniä ja myös vihreiden pitkää tietä lintujärven suojelusta pleikkaria harrastavaan puheenjohtajaan. Elokapina on ehkä nykyajan Koijärvi, jota paheksuttiin aikanaan, mutta nyt muistellaan ympäristöliikkeen merkkitapahtumana. Maailman muuttumista kuvaavat myös Sauli Niinistön kommentit. Presidentti puhuu nyt aktiivisesti ilmastotoimista, mutta aikanaan hän ihmetteli “tupajumien suojelutarvetta”, kirjoittaa Eero Karisto.

Vihreät valitsi Emma Karin nostamaan vihreiden näkyvyyttä hallituksessa

Vihreät valitsi Emma Karin nostamaan vihreiden näkyvyyttä hallituksessa

Vihreät teki eilen henkilövalintoja, joiden toivotaan tuovan menestystä aluevaaleihin ensi tammikuussa ja eduskuntavaaleihin keväällä 2023. Lyhyt pesti ympäristö- ja ilmastoministerinä on Emma Karille näytön paikka: ensi keväänä odotetaan kovaa vääntöä mm. päästörajoituksista. Krista Mikkonen säilyttää paikan ministerinä, mutta siirtyy vetämään vihreille hankalaa sisäministeriötä.

Metsälajien uhanalaistuminen jatkuu, mutta metsätalouden roolia vähätellään

Metsälajien uhanalaistuminen jatkuu, mutta metsätalouden roolia vähätellään

Julkisessa metsäkeskustelussa on paljon sumutusta, eivätkä alan lobbarit tahdo hyväksyä ekologisia tosiasioita, jotka selittävät meidän metsälajiemme uhanalaisuutta. Keskustelussa vähätellään Suomen roolia oman alueellisen monimuotoisuuden suojelussa ja jopa kiistetään asiantuntijoiden uhanalaisuusarvioita. Pelottavinta on, että emme edes tiedä mihin kaikkiin tapahtumiin ja tapahtumaketjuihin lajien häviäminen johtaa, kirjoittaa Pyry Toivonen.

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Vihreiden puoluekokousta ennen Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa annettiin ymmärtää, että “vihreät konkarit” haluavat viedä vihreitä oikealle, jotta puolueen kannatus nousisi. Ratkaisevaksi nähtiin varapuheenjohtajan vaali. Itse puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat julistivat puolueen moniäänisyyden tarvetta ja kuuntelemista, linjaristiriita ei tullut mitenkään ilmi heidän puheistaan, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Demokratiassa ei kysytä uskonnollista taustaa, Suvivirren osaamista tai synnyinmaata, vaan kansalaiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Oikeistopopulistiset perussuomalaiset, pienpuolue Suomen Kansa Ensin ja fasistinen Sinimusta-liike haluavat jättää maahanmuuttajia suomalaisuuden ulkopuolelle. Tällä ajattelulla on juuret 1900-luvun totalitarismissa, joka johti kaasukammioihin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on antanut maansa tiedustelupalveluille käskyn selvittää seuraavan kolmen kuukauden ajan pandemian aiheuttaneen koronaviruksen alkuperää. Huolimatta siitä, että tutkimus tuskin tuo täyttä varmuutta asiaan, on taudin alkuperän nousemisella tällaiseen käsittelyyn jo suuria seurauksia. Myös tutkinnan tulos voi aiheuttaa paitsi tieteellisiä, myös poliittisia seurauksia, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Kulttuuriväki kärsii ylipitkästä karanteenista – nyt on tulossa tukea ja uusi rahoitusmalli

Kulttuuriväki kärsii ylipitkästä karanteenista – nyt on tulossa tukea ja uusi rahoitusmalli

Suomi tuli tänä keväänä ulos koronasta sirkustaiteilijankin kadehtimalla kuperkeikalla. Ne jotka viime vuonna joutuivat sulkemaan ovensa ensimmäisinä, saavat avata ne viimeisinä. Taidelaitokset kuten teatterit, ooppera ja konserttisalit ovat edelleen suljettuja ja museot vasta avaavat varovasti oviaan. Helpotusta on vihdoin luvassa: hallitus on esittänyt alalle isoa tukipakettia ja kulttuurin uusi rahoitusmalli on myös rakenteilla, kirjoittaa Kirsikka Moring.

Lapin luonnonvarat ovat edelleen kauppatavaraa eikä toisinajattelijoita suvaita

Lapin luonnonvarat ovat edelleen kauppatavaraa eikä toisinajattelijoita suvaita

Euroopan suurin lohijoki uhrattiin 1940-luvulla teollisuuden tarpeisiin, eikä kunnollisia kalateitä ole vieläkään saatu Kemijoelle. Nyt on Lapin vallannut yksisilmäinen biobuumi ja Pohjois-Suomen luonnonvarojen hyväksikäyttö jatkuu. Vaelluskalat, suot ja vanhat metsät joutavat menemään energiantuotannon, kaivostoiminnan ja biotalouden tieltä, kirjoittaa Kari Alaniska.

Uusi aineeton NFT-kauppa pyörii – onko meillä liikaa rahaa?

Uusi aineeton NFT-kauppa pyörii – onko meillä liikaa rahaa?

Musiikkivideoklippien kauppaa miljoonilla dollareilla. Urheilusuoritusten huippuhetket myynnissä huippuhintaan. Banksyn teoksen polttovideosta aitoustodistus. Digitaalisen maailman nouseva ilmiö NFT on nyt otsikoissa, mutta merkitseekö se talouskasvun ja resurssien käytön irtikytkentää, pohtii Rauli Partanen.

Paha saa palkkansa

Paha saa palkkansa

Helsingin kokoomuksessa ei ole viime päivinä keinoja kaihdeltu. Tietyt aktiivit käyttivät ulkoparlamentaarisia keinoja painostaakseen jo valitun pormestariehdokkaan ulos. Puolueen tila kiinnostaa myös vihreitä, sillä mitään tavoitteita ei saada kunnassa yksin eteenpäin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.

Demokratian surullinen torjuntavoitto

Demokratian surullinen torjuntavoitto

Yhdysvaltain republikaaniselle puolueelle Trumpin virkarikosoikeudenkäynti oli alku sisäiselle valtakamppailulle. Seuraavan kahden vuoden aikana nähdään mihin suuntaan puolue menee, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Putinismi stalinismin jäljissä – agenttijahtia Venäjällä

Putinismi stalinismin jäljissä – agenttijahtia Venäjällä

Venäjällä kiristetään kansalaisvalvontaa uusilla sortotoimilla. Kenestä tahansa kansalaisesta voi tulla ”ulkomainen agentti”, toimija, jolla on yhteys Venäjän ulkomaisiin vihollisiin, kuten Stalinin aikana sanottiin. Ulkomaisten agenttien paljastamista varten on perustettu ilmiantosivustoja. Nimettömät ilmiannot ovat putinismille ja stalinismille yhteinen tekijä, kirjoittavat Tapani Kaakkuriniemi ja Jarmo Koponen.

Uudenvuoden synkkä yksinpuhelu

Uudenvuoden synkkä yksinpuhelu

Presidentin puheen yleissävy oli vihjailevan pessimistinen. Uhat olivat moninaisia ja presidentti epäilee jossakin joidenkin suhtautuvan naiivisti uhkiin. Huomiota kiinnitti Euroopan unionin totaalinen poissaolo puheesta. Poissa olivat myös analyysi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, brexit, Venäjän huolestuttava kehitys, suurvaltakilpailun kiristyminen – aiheista ei olisi ollut pulaa, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Britit kompuroivat irti EU:n sisämarkkinoista

Britit kompuroivat irti EU:n sisämarkkinoista

Brexitin myötä on entisestään kirkastunut kuinka tärkeitä yhtenäiset pelisäännöt ja avoimet rajat ovat tavaroiden ja palvelujen kaupalle. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää monia yhdessä sovittuja standardeja: mittareita ja muttereita, ajopiirtureita, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua. – kirjoittaa Leena Brandt.

Trump-show pyörii valheilla: huijausta, tosi-tv:tä ja disinformaatiota

Trump-show pyörii valheilla: huijausta, tosi-tv:tä ja disinformaatiota

Donald Trumpin vaalien jälkeistä toimintaa voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: huijaus, tosi-tv ja disinformaatio-operaatio. Huijattavana ovat Trumpin kannattajat, disinformaatio-operaatioiden päämäärä on epäluottamuksen synnyttäminen ja vaalipetos-narratiivi on ehtymätön lähde tv-tuotannoille tulevaisuudessa, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Miksi Trump ei menestyisi Suomessa

Miksi Trump ei menestyisi Suomessa

Trumpin kannatusaluekartta oli hyvin samanlainen kuin Keskustan Suomessa, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Miksi asiat ovat syrjäseuduilla Suomessa niin eri tavalla kuin Yhdysvalloissa, pohtii Osmo Soininvaara.