Turpeen energiakäyttö aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä, kuormittaa vesistöjä ja uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Soiden kuoriminen kasvu- ja kuiviketurpeen vuoksi on myös ongelmallista. Venäjän aloittama sota merkitsee äkkikäänteitä energiamarkkinoilla, mutta turvetta ei saa millään pestyä vihreäksi vaihtoehdoksi.
Euroopan on mahdollista irtautua riippuvuudestaan venäläisestä energiasta, mutta muutos on valtava. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti aurinko- ja tuulivoimaloissa, mutta se syntyy väärään aikaan ja väärässä paikassa. Edessä onkin erittäin suuret investoinnit vetyteknologiaan. Hinta on iso, mutta kuitenkin puolustusmenoihin suhteutettuna kohtuullinen.
Covid-19 ei tule olemaan viimeinen pandemia. Nyt on aika panna lainsäädäntö kuntoon, jotta seuraavalla kerralla ei jouduttaisi käyttämään aikaa juridiseen pohdintaan, vaan voitaisiin toimia viivästyksettä ja parhaan tiedon mukaisesti.
Venäjälle asetetuilta pakotteilta menee uskottavuus, jos ne poistetaan sodan päätyttyä. Ilman sanktioitakin Venäjän talous tulee kärsimään siitä, että Eurooppa haluaa eroon riippuvuudestaan venäläisestä energiasta. Korkealle kohonnut maariski pitää ulkomaiset investoinnit poissa maasta.
Ideaali vaihtoehto olisi korvata tuontikiellot korkeilla tulleilla, joiden tuotto tilitettäisiin Ukrainalle.
Ukrainan sodan ja huonojen satojen tuottama ruokakriisi vaatii samanlaista yksituumaisuutta, jota eri maat ovat osoittaneet Venäjän pakotteiden suhteen. Onneksi on joustonvaraa. Meneehän maailman viljasadosta merkittävä osa eläinten suuhun.
Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, Venäjän kohtalo on karmiva. Itseensä käpertyvä hylkiövaltio tulee olemaan hyvin köyhä. Tämä kyllä ymmärretään Venäjällä. Niinpä uutinen Putinin syrjäyttämisestä voi tulla minä päivänä hyvänsä.
Putinin sodan jälkeen ei maailma palaa ennalleen, päättyipä sota miten tahansa.Vaikka Putinin hallinto kaatuisi, ei Venäjästä kuoriutuisi liberaalia demokratiaa käden käänteessä. Suomen on varauduttava siihenkin tulevaisuuteen, jossa meillä on köyhtyvä hylkiövaltio naapurinamme.
Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa tänä aamuna. Yhdysvalloissa, EU-maissa ja tietenkin myös Suomessa seurataan Putinin toimia yhä hermostuneemmissa tunnelmissa. Onko vastassa vuosikausia suunnitelmia hionut valtionpäämies vai todellisuudentajun menettänyt presidentti – hullu mies?
Ympäristöverot ovat keskiössä vihreässä talouspolitiikassa, mutta miten niistä saadaan sosiaalisesti oikeudenmukaisia? Mikä rooli on donitsitalouden kaltaisilla malleilla tai henkilökohtaisilla valinnoilla? Historiasta löytyy yllättävä malli kestävälle hyvinvoinnille. Entä jos vain otettaisiin rennommin?
Suomalaisten maatilojen kriisiä pahentaa kohtuuttoman kova hintakilpailu. Tarvittaisiin kotimainen reilun kaupan merkki, jotta kuluttajat voisivat maksaa tuottajille enemmän. Sikatalouden ylituotannon purkuun pitäisi löytää inhimillisempi tie. Tie kannattavaan maatalouteen löytyy laatuun erikoistumisesta.
Yleinen mielipide ei pidä takinkääntäjistä, mutta pitääkö ihailla niitä, jotka säilyttävät vanhan kantansa, vaikka tosiasiat muuttuvat? Vihreissä on ollut viime aikoina uutta pohdintaa sekä ydinvoimasta, geenimanipuloinnista että Nato-jäsenyydestä.
Suomi ilmeisesti selvisi Covid-19-taudista muihin maihin verrattuna vähällä. Lainsäädännön kankeus teki kuitenkin pandemian torjunnasta tehotonta ja kallista. Lainsäädäntö on pantava kuntoon ennen seuraavaa pandemiaa, koska silloin voi olla kiire.
Työntekijäpuoli vaatii hoiva-alojen palkkojen harmonisoimista korkeimpien palkkojen tasolle. Toivottavasti tämä ei tarkoita, että jatkossa syrjäseutulisät ja kalliinpaikan lisät kielletään. Eikö työntekijäpuolen kannattaisi pikemminkin kannustaa työnantajia palkkaliukumiin? Niin lääkäreiden palkat nousivat.
Mikä on kaupunkien tulevaisuus koronan jälkeen? Etätyö tulee yleistymään. Jos etätöitä tehdään maiden rajojen yli, pitää ratkaista kysymys verotuksesta ja sosiaaliturvasta. Voiko verot maksaa Viroon ja saada terveydenhuollon Suomesta? Pitäisikö kaavoittajan uskoa, että toimistotilaa tarvitaan olennaisesti vähemmän?
”Suomen innovaatiostrategia on kadonnut. Pitkäjänteisen politiikan sijasta olemme eläneet vuosikymmenen yhteiskunnassa, jossa soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta on merkittävästi leikattu ja jossa toimeenpano syntyy ja kuolee istuvien hallitusten mukana. Tulevaisuuteen kurkottamisen sijasta Suomessa toivo on viime vuosina pantu raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin.”
Tilastokeskuksen kohonnut hinta rekisteritietojen käytölle uhkaa tutkimusta. Kummallista on myös valtiovarainministeriön pyrkimys lopettaa taloustutkijoiden korona-aikana pystyttämän tilannehuoneen toiminta.
Ruotsalaisen lääkärin ja tutkijan, Hans Roslingin yhdessä lastensa kanssa kolme vuotta sitten kirjoittama kirja Faktojen maailma on yhä ajankohtainen, valitettavasti. Vain ani harva esimerkiksi tietää, että äärimmäinen köyhyys maailmassa on lähes puolittunut 20 vuodessa.
Kaupungit houkuttelevat luovia osaajia kuin kukka mehiläistä. Miellyttävä asuinympäristö ja monipuoliset palvelut vetävät puoleensa. Kulttuuritarjonta on aina ollut vahva vetovoimatekijä kaupungeille.
EU:n kaavailema taksonomia tuo pelisäännöt, joiden mukaan yritysten rahoitus kytketään päästövähennystavoitteisiin. Sijoitusten pitäisi ohjautua mahdollisimman ilmastomyönteisiin investointikohteisiin. Suomen metsien hoitoa pitää kehittää niin, että kriteerit täyttyvät.
Koronarajoitusten purku on täyttänyt sairaalat Baltian maissa, Norjassa ja Tanskassa. Jotta näin ei kävisi Suomessakin, on ravintolat ja tapahtumat laitettava koronapassin taakse mahdollisimman nopeasti.
Kannabiskohu pudotti vihreiden kannatusta ja henkilövaihdokset nostivat sitä – ehkä. Vihreiden kannatus kääntyi Yleisradion tilaamassa kannatusmittauksessa vaihteeksi nousuun, ja syytä prosenttiyksikön muutokseen voi vain arvailla. Vihreät ovat useiden henkilövalintojen myötä olleet paljon julkisuudessa viime viikkoina, eikä se näytä ainakaan vähentäneen puolueen suosiota.
Nykymenolla maapallo lämpenee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja tästä on katastrofaalisia seurauksia maataloudelle, luonnolle ja asumisolosuhteille. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n laskelmat ovat kaiken lisäksi optimistisia. Nyt tarvittaisiin enemmän toimia pelkkien lupausten sijaan.
Verkkojulkaisu Verde käynnistyi tasan vuosi sitten ja on siis vielä alkutaipaleellaan. Verde on tarjonnut tilaa monenlaisille vihreitä arvoja kunnioittaville kirjoituksille, ja juttuja ja puheenvuoroja on julkaistu keskimäärin joka päivä. Verde haluaa toimia vastavoimana some-kirjoittelulle, jossa pinnalliset ja ristiriitoja korostavat kommentit hukuttavat helposti faktat alleen.
Onko Eurooppa enää pelkkä ulkoilmamuseo, jossa turistit kulkevat ihailemassa entisaikojen elämää? Grand Hotel Europa-kirjassa kuvataan romaanin keinoin maanosaa, jonka talouden, tieteen ja teknologian kehitys on jäänyt aasialaisten ja amerikkalaisten jalkoihin. EU:n kehitystä jarruttaa hidas ja monissa asioissa yksimielisyyttä edellyttävä päätöksenteko.
Saksan vihreät menestyivät, koska onnistuivat laajentamaan kannatuspohjaansa ja voittivat miljoona ääntä oikeistolta. Suomessakin vihreät tulee palauttaa puolueeksi, joka ei keskity pelkästään ydinäänestäjäjoukkoon. Jos puolue haluaa kasvaa, sen pitää houkuttaa myös tavallisia äänestäjiä.
Päästöoikeuksien hinta on noussut 60 euroon tonnilta, kun ne muutama vuosi sitten maksoivat vain neljä euroa tonnilta. Tämä on saanut Euroopan energiamarkkinat tilaan, jossa voidaan aidosti kysyä, tarvitaanko energiapolitiikassa enää muuta ilmasto-ohjausta. Markkinat näyttävät hoitavan asian puolestamme.
Hallituksen budjettiriihessä nähtiin uusi yhdistelmä oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden välillä, kustannustehottomuus. Käytetään vasemmistolaisen ideologian mukaisesti paljon rahaa, mutta saadaan sillä oikeistolaisen ideologian mukaisesti aikaan vain vähän hyvää.
Päästöjä pitää alentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hiiliverot tai päästöoikeusmaksut nostaisivat polttoaineiden hintaa, mutta tämä on parempi keino kuin hallinnolliset määräykset ja tuet. Hiiliverot tekevät elämästä kalliimpaa vain, jos tarkoitus ei ole tehdä mitään muutakaan päästöjen vähentämiseksi.
Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa halutaan Suomessa kehittää, mutta eutanasian sallimista ei edelleenkään viedä eduskunnassa eteenpäin. Asiaa pohtinut asiantuntijaryhmä ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiasta. Eläimiä suojellaan siis yhä paremmin kuin ihmisiä. Lain mukaan syyllistyy eläinsuojelurikokseen, jos jättää eläimen kitumaan. Ihmisen kärsimyksiä ei pidetä yhtä pahana asiana.
Tuulivoimalla tuotettavaa sähköä on pian tuulisina aikoina liikaa ja tyynellä taas hinta nousee pilviin. On pystyttävä varastoimaan sähköä. Ratkaisuja on monia, mutta synteettisten polttoaineiden tuottaminen vedyn avulla on ainoa kunnolla skaalautuva. Se on nyt hyvin kallista, mutta on syytä olettaa hinnan laskevan kokemuksen myötä tuulivoiman tavoin. Tämä projekti on aloitettava heti. Se ei toteudu markkinaehtoisesti vaan tarvitaan valtiovallan ohjausta. Ollaan jo pahasti myöhässä.
Maatalouden tukimiljardit suosivat liha- ja maitotuotteita ja Suomessa ja EU:ssa. Pitäisi painottaa kasvinviljelyn tukea. Suomen oloissa erityinen ongelma ovat turvepellot, joita edelleen raivataan lannanlevitykseen, ja jotka aiheuttavat yli puolet maatalouden kaikista päästöistä. Muutosten tie on kivinen, sillä maataloudessa liikkuvasta rahasta 60 prosenttia pyörii eläintalouden ympärillä, kirjoittaa Osmo Soininvaara
Suomen talous on noussut koronakuopasta, ja työpaikkoihin ei enää tahdo löytyä tekijöitä. Työttömien määrä on silti suuri, joten nyt on aika katsoa, mitä työttömyysturvalle voisi tehdä. Pitkä ansiosidonnainen turva voisi toimia täydentävänä tulonsiirtona, kun uuden työn myötä palkka alenisi, kirjoittaa Osmo Soininvaara pääkirjoituksessaan.
Muualla maassa vihreillä meni kuntavaalit ihan mukavasti, mutta kaikissa suurissa kaupungeissa tuli kirvelevä tappio. Koska vaalitappio oli suunnilleen yhtä suuri kaikissa kaupungeissa, kannattaa etsiä ennen kaikkea yhteisiä syitä sille, miksi kaupunkilaiset ovat kääntäneet selkänsä vihreille. Vain paikallisista kysymyksistä ei taida helppoja selityksiä äänestäjien päätökselle löytyä.
2000-luvun hokemia on, että valta on siirtynyt valtioilta kaupungeille. Siinä ympäristössä, jota nyt rakennetaan, eletään toivottavasti vuosisatoja. Maalaiskunnissa tehdään toisenlaisia ratkaisuja, jotka ovat paikkakunnan tulevaisuuden kannalta ehkä vieläkin ratkaisevampia.
Kauppakeskukset ja nettikauppa vähentävät kauppaa keskustoissa, ja toimistojen tehokas tilankäyttö supistaa toimistokerrosalaa. Tilalle sopisi asuntoja, turismia ja vapaa-ajan viettoa. Tämä näkyy Helsingissä, mutta ilmiö koskee kaikkia kaupunkeja.
Äänestäjä käyttää paljon valtaa valitessaan ehdokkaan kannattamansa puolueen sisältä. Taktisesti äänestävä äänestää ehdokasta, jolla on mahdollisuudet tulla valituksi, mutta jonka valituksi tuleminen ei ole varmaa. Siirtoäänivaalissa ei tarvitsisi taktikoida. Nykyjärjestelmä on johtanut muun muassa kokoomuksen äärileirien vahvistumiseen.
Yliopistokaupunkien menestys on johtanut muun maan vastaiskuun. Siksi meillä on lähihistorian kaupunkivastaisin ja tiedevastaisin hallitus. Se ei tiedä maamme kehitykselle hyvää.
Veikkausvoittovarojen väheneminen heikentää kulttuuri- ja tiederahoitusta. Lisäksi koronavuosi on merkinnyt etenkin kulttuurille vaikeuksia, kun tapahtumat on kielletty ja salit kiinni. Olisiko lahjoitusten verovähennysoikeudesta pelastajaksi?
Pitkittynyt hallituksen kehysriihi päättyi lopulta viisikon vakuutteluun, että nyt jatketaan tällä porukalla. Turve sai tarpeetonta tukea ja valtion kassaa vähän paimennettiin, mutta isoja kysymyksiä jäi silti edelleen pöydälle. Työllisyys on aivan liian matalalla tasolla ja avoinna on myös elvytyksen oikea ajoitus – ja ennen kaikkea oikea lopetus.
Kansanedustaja Ano Turtiaisen kyseenalaiset ja uhkaavat puheet ovat muodostuneet eduskunnalle vakavaksi ongelmaksi. Viimeksi eilen Turtiainen twiittasi poliisien olevan ”vapaata riistaa”. Jos eduskunta ja sen puhemiehistö eivät aseta riittäviä rajoja uhkaavalle käytökselle, on vaikea muidenkaan yhteiskunnassa niin tehdä. Eduskunnan olisikin syytä reflektoida omaa suhtautumistaan uhkailun nollatoleranssiin.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
