Luottamus, luottamus ja luottamus. Hallituksen kolme peruspilaria eivät nyt kanna ja viiden puoluepomon palaveri tuskin oikeasti enää luottamusta palauttaa. Nyt pitää keksiä, miten keskustan irtiottoihin saataisiin edes jonkinlaista kontrollia hallituskauden viime kuukausiksi.
Savumerkeistä ja nuotiopuheista on tultu digimaailman monihaaraiseen kontaktiverkostoon, jossa uusia viestintäkuplia syntyy tuhka tiheään. Erilaisten some-kanavien ja viestintäappien kirjo takaa sen, että ihmiset kohtaavat aina uudella foorumilla. Muutoksen nopeus on myös esteettömyyskysymys.
Puolan rajan ylittäneet ohjukset osoittivat, miten yliviritetty kansainvälinen tunnelma on ja miten helposti harkintakyky pettää sosiaalisessa mediassa. YouTuben etusivu täyttyi uutisista Naton hätäistunnosta ja Suomessakin jotkut poliitikot innostuivat viestimään 5. artiklasta. Kun Euroopassa on sota, päättäjiltä vaaditaan tavallista enemmän hermojen hallintaa.
Valtaosa suomalaisista käyttää päihteitä ja osalla käyttö vie terveyden, ihmissuhteet, kaikenlaisen toimintakyvyn ja lopulta myös hengen. Suomessa hyväksytään tiettyjen päihteiden käyttö, kun taas toiset päihteet ovat totaalikiellossa niin, että käyttökin on rangaistavaa. Kaikenlaisten päihteiden aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi on nyt otettava uudet keinot käyttöön.
Tanskan tämänviikkoiset Folketinget-vaalit päätyivät vasemmistoblokin hiuksenhienoon voittoon. Tanskan useista ympäristöä painottavista puolueista kaksi menestyi hyvin, ja SF on jo maan neljänneksi suurin puolue. Menestys on merkillepantavaa, sillä etenkin Kööpenhaminassa useimmat puolueet ja myös suurin eli sosiaalidemokraatit tekivät kampanjaa vihreällä tulevaisuudella.
Yrityselämän isoilla toimijoilla on katse tiukasti vihreässä siirtymässä. Todellisuus eli jylläävä ilmastonmuutos, EU:n tuet ja kuluttajien kysyntä ohjaavat vähähiiliseen tulevaisuuteen, jota Venäjän aloittama sota vain vauhdittaa. Kaikilla elämän alueilla, myös maa- ja metsätaloudessa on syytä katsoa eteenpäin eikä jäädä junnaamaan vanhojen mallien mukaan.
Ruotsin uusi hallitus viitoitti ohjelmassaan tietä kohti kuria ja järjestystä. Oikeistopuolueet koventavat rangaistuksia, vaikeuttavat maahanmuuttoa, lisäävät poliisien valtuuksia ja muun muassa lopettavat feministisen ulkopolitiikan. Ympäristö- ja EU-visiot loistavat poissaolollaan.
Metsien käytöstä on Suomessa kiistelty jo vuosikymmeniä. Vaikka metsänhoidossa ei enää pakoteta avohakkuisiin ja metsän arvo hiilinieluna tunnustetaan, jatkuu metsäluonnon tuhoutuminen. Puuta uppoaa sellukattiloihin ja päätyy jopa energianlähteeksi ihan liikaa.
Tänä vuonna on seksuaalisuutta ja sukupuolta koskevia oikeuksia saatu vihdoin eteenpäin kansalaisaloitteiden siivittäminä. Raiskaus määritellään tiukemmin, abortin saamista helpotetaan ja translain muutokset parantavat transihmisten oikeuksia. Osalle politiikan päättäjistä nämä uudistukset ovat liikaa.
Kulunut vuosi on tuonut idästä yllätyksen toisensa jälkeen. Kaasuputkien räjäytykset ovat jälleen uusi elementti, joka hämmentää. Vaikka Venäjän osallisuutta ei ole ainakaan vielä aukottomasti osoitettu, pitää lännen jatkaa yhä tiiviimpää varautumista kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomana pidettyihin vaihtoehtoihin.
Tällä viikolla kävi jälleen selväksi, mitä mieltä hallituskumppanit SDP, keskusta ja RKP ovat eläinten oikeuksista. Neljä luonnonvaraisia eläimiä koskevaa kansalaisaloitetta sai maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä kylmää kyytiä. Vihreät hävisivät äänestyksessä, ja vain vasemmistoliitolta tuli osin sivustatukea.
Viime sunnuntain vaalit Ruotsissa nostivat ruotsidemokraattien suosion. Nostamalla jengiväkivallan ja rikollisuuden ykkösteemaksi, puolue onnistui houkuttelemaan äänestäjiä oman tiukan rangaistus- ja maahanmuuttopolitiikan taakse. Suuri häviäjä taas on Ruotsissa asuva ulkomaalaistaustainen väestö. Kouluja käyvät, kieltä osaavat, työssä käyvät ja veroja maksavat jäävät keskustelussa jengien ja ongelmalähiöiden varjoon.
Keskustelu hoitajamitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa käy kuumana. Ensi keväänä hoitajia pitäisi olla tuhansia lisää, ellei aiemmin sovittua aikataulua muuteta. Moni eläkeikää lähestyvä pohtii aiheellisesti, miten oma hoito sitten joskus järjestyy, kun se jo nyt on kriisin partaalla.
Vaikka tämän hallituksen toimikautta ei ole paljoa jäljellä, pitäisi jäljellä olevan aika käyttää mahdollisimman ilmastoviisaasti. Yhdessä aiemmin sovittuja tavoitteita ei pidä lyhytaikaisesti pistää hyllylle, sillä se antaisi väärän signaalin edelläkävijöille, yrityksille, kunnille ja kansalaisille.
Pyöräily pitää kuntoa yllä ja päästöttömänä liikennemuotona torjuu osaltaan ilmastonmuutosta. Pyöräilijä on kuitenkin liikenneonnettomuuksissa se osapuoli, jolle käy huonoimmin. Pyöräilyväyliä on edelleen olemattoman vähän, ne ovat huonosti suunniteltuja tai jopa väärin merkittyjä. Tiellä liikkuvat tuntevat myös huonosti liikennesääntöjä.
Energiaköyhyyden helpottaminen on hallinnollisesti monimutkaisempaa kuin vaikkapa arvonlisäveron lasku. Se kuitenkin kohdistaisi tuet niitä eniten tarvitseville. Ensi vuoden budjetti on jo tuhdisti alijäämäinen.
Erilaisten organisaatioiden ja yhteisöjen sisällä on tilaa seksuaaliselle häirinnälle, jos niissä on voimakas puuttumattomuuden kulttuuri. Häirintäyhdyshenkilöt ja yhdenvertaisuuden periaatteet eivät auta, jos hierarkian ylimmällä tasolla ei asiasta oikeasti välitetä.
Kesä ja jo kevätkin ovat tuoneet ennätyslämpötiloja eri puolille maailmaa Pakistanista Etelämantereella ja Teksasista Espanjaan. Ilmastonmuutoksen vastaisia toimia ei pidä nyt hidastaa vaan nopeuttaa, sillä kuumuus ja kuivuus ovat tappava ongelma erityisesti kaikkein köyhimmille.
Ukrainan sodan myötä myös some on täyttynyt sodasta. Meemit ja giffit eivät ratkaise sodan kulkua, mutta niiden tekeminen ja tykkääminen ilmeisesti helpottaa sotaa sivusta seuraavien oloa. Sotimiseen liittyvällä huumorilla on pitkät perinteet.
Valmistautuminen ensi vuoden eduskuntavaaleihin on jo täydessä vauhdissa. Ensimmäisiä ehdokkaita on eri puolueissa jo nimetty ja esimerkiksi Helsingissä vihreillä on paraikaa meneillään jäsenäänestys ensimmäisistä 11 ehdokkaasta. Heikosti menneiden kuntavaalien jälkeen ja kannatusmittausten näyttäessä yhä laimeita tuloksia paineet ovat kovat.
Korona toi keskusteluun kaikkein hauraimmat, joita pitää erityisesti suojella. Vanhusväestön palvelut eivät kuitenkaan ole kehittyneet korona-aikana yhtään mihinkään, ja hoivakotipaikkoja ja hoitajia tarvittaisiin lisää. Mistä rahat hyvinvointivaltion ylläpitämiseen ja niiden kaikkein hauraimpienkin hoitamiseen, kun työssä käyvien osuus väestöstä pienenee?
Minkään tuotteen hintaan ei ole laskettu sen ympäristölle ja ihmisille aiheuttamaa kokonaiskustannusta. Moni kuluttaja etsii halvinta tavaraa tai palvelua muista ominaisuuksista juurikaan piittaamatta ja ylikulutus on syynä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Meillä pitäisi olla kanttia sanoa, että oikeastaan kaikki on liian halpaa ja edessä on vääjäämättä hintojen nousu. Tästä puhuvat myös niin Elokapina kuin Aktivistimummotkin.
Lehdistönvapaus on yksi demokratian peruskivistä. EU-maissa tätä vapautta on vähiten Kreikassa ja huolta on myös muun muassa Bulgarian, Puolan, Unkarin ja Maltan tilanteesta, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön mittaus. Suomessa ongelmana on median keskittyminen harvojen isojen lehtitalojen käsiin. Valtaosassa maakuntia mediamarkkinat ovat pääosin yhden lehtitalon kontrollissa.
Kevään turkishuutokaupat ovat menneet huonosti, sillä markkinoita on sotkenut sekä pandemia että sota. Nyt olisi hyvä aika päättää muutenkin vähenevän elinkeinon lopettamisesta esimerkiksi viiden vuoden siirtymäajalla. Yhteiskunnan pitäisi tarjota turkistuottajille tukea, jotta he selviävät investoinneistaan ja työllistyvät toisella tapaa.
Osaamiseen perustuva jälkiteollinen yhteiskunta on eriarvoistava. Kasvava osa väestöstä ja alueista kokee joutuneensa lisääntyvästä hyvinvoinnista syrjään. Ilmiö on saattanut liberaalit demokratiat vaikeuksiin, jolloin autoritäärisesti johdetut maat ovat parantaneet asemaansa. Modernisaation jättömaiden ongelma on ratkaistava tai liberaalit demokratiat tuhoutuvat.
Turpeen energiakäyttö aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä, kuormittaa vesistöjä ja uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Soiden kuoriminen kasvu- ja kuiviketurpeen vuoksi on myös ongelmallista. Venäjän aloittama sota merkitsee äkkikäänteitä energiamarkkinoilla, mutta turvetta ei saa millään pestyä vihreäksi vaihtoehdoksi.
Euroopan on mahdollista irtautua riippuvuudestaan venäläisestä energiasta, mutta muutos on valtava. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti aurinko- ja tuulivoimaloissa, mutta se syntyy väärään aikaan ja väärässä paikassa. Edessä onkin erittäin suuret investoinnit vetyteknologiaan. Hinta on iso, mutta kuitenkin puolustusmenoihin suhteutettuna kohtuullinen.
Covid-19 ei tule olemaan viimeinen pandemia. Nyt on aika panna lainsäädäntö kuntoon, jotta seuraavalla kerralla ei jouduttaisi käyttämään aikaa juridiseen pohdintaan, vaan voitaisiin toimia viivästyksettä ja parhaan tiedon mukaisesti.
Venäjälle asetetuilta pakotteilta menee uskottavuus, jos ne poistetaan sodan päätyttyä. Ilman sanktioitakin Venäjän talous tulee kärsimään siitä, että Eurooppa haluaa eroon riippuvuudestaan venäläisestä energiasta. Korkealle kohonnut maariski pitää ulkomaiset investoinnit poissa maasta.
Ideaali vaihtoehto olisi korvata tuontikiellot korkeilla tulleilla, joiden tuotto tilitettäisiin Ukrainalle.
Ukrainan sodan ja huonojen satojen tuottama ruokakriisi vaatii samanlaista yksituumaisuutta, jota eri maat ovat osoittaneet Venäjän pakotteiden suhteen. Onneksi on joustonvaraa. Meneehän maailman viljasadosta merkittävä osa eläinten suuhun.
Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, Venäjän kohtalo on karmiva. Itseensä käpertyvä hylkiövaltio tulee olemaan hyvin köyhä. Tämä kyllä ymmärretään Venäjällä. Niinpä uutinen Putinin syrjäyttämisestä voi tulla minä päivänä hyvänsä.
Putinin sodan jälkeen ei maailma palaa ennalleen, päättyipä sota miten tahansa.Vaikka Putinin hallinto kaatuisi, ei Venäjästä kuoriutuisi liberaalia demokratiaa käden käänteessä. Suomen on varauduttava siihenkin tulevaisuuteen, jossa meillä on köyhtyvä hylkiövaltio naapurinamme.
Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa tänä aamuna. Yhdysvalloissa, EU-maissa ja tietenkin myös Suomessa seurataan Putinin toimia yhä hermostuneemmissa tunnelmissa. Onko vastassa vuosikausia suunnitelmia hionut valtionpäämies vai todellisuudentajun menettänyt presidentti – hullu mies?
Ympäristöverot ovat keskiössä vihreässä talouspolitiikassa, mutta miten niistä saadaan sosiaalisesti oikeudenmukaisia? Mikä rooli on donitsitalouden kaltaisilla malleilla tai henkilökohtaisilla valinnoilla? Historiasta löytyy yllättävä malli kestävälle hyvinvoinnille. Entä jos vain otettaisiin rennommin?
Suomalaisten maatilojen kriisiä pahentaa kohtuuttoman kova hintakilpailu. Tarvittaisiin kotimainen reilun kaupan merkki, jotta kuluttajat voisivat maksaa tuottajille enemmän. Sikatalouden ylituotannon purkuun pitäisi löytää inhimillisempi tie. Tie kannattavaan maatalouteen löytyy laatuun erikoistumisesta.
Yleinen mielipide ei pidä takinkääntäjistä, mutta pitääkö ihailla niitä, jotka säilyttävät vanhan kantansa, vaikka tosiasiat muuttuvat? Vihreissä on ollut viime aikoina uutta pohdintaa sekä ydinvoimasta, geenimanipuloinnista että Nato-jäsenyydestä.
Suomi ilmeisesti selvisi Covid-19-taudista muihin maihin verrattuna vähällä. Lainsäädännön kankeus teki kuitenkin pandemian torjunnasta tehotonta ja kallista. Lainsäädäntö on pantava kuntoon ennen seuraavaa pandemiaa, koska silloin voi olla kiire.
Työntekijäpuoli vaatii hoiva-alojen palkkojen harmonisoimista korkeimpien palkkojen tasolle. Toivottavasti tämä ei tarkoita, että jatkossa syrjäseutulisät ja kalliinpaikan lisät kielletään. Eikö työntekijäpuolen kannattaisi pikemminkin kannustaa työnantajia palkkaliukumiin? Niin lääkäreiden palkat nousivat.
Mikä on kaupunkien tulevaisuus koronan jälkeen? Etätyö tulee yleistymään. Jos etätöitä tehdään maiden rajojen yli, pitää ratkaista kysymys verotuksesta ja sosiaaliturvasta. Voiko verot maksaa Viroon ja saada terveydenhuollon Suomesta? Pitäisikö kaavoittajan uskoa, että toimistotilaa tarvitaan olennaisesti vähemmän?
”Suomen innovaatiostrategia on kadonnut. Pitkäjänteisen politiikan sijasta olemme eläneet vuosikymmenen yhteiskunnassa, jossa soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta on merkittävästi leikattu ja jossa toimeenpano syntyy ja kuolee istuvien hallitusten mukana. Tulevaisuuteen kurkottamisen sijasta Suomessa toivo on viime vuosina pantu raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin.”
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon