Slowfashion on uusi musta

Slowfashion on uusi musta

Eurooppalaiset kuluttavat henkilöä kohti vuodessa lähes 26 kiloa tekstiilejä ja heittävät pois noin 11 kiloa. Hyper- ja pikamuoti ovat olleet yksi keskeinen tekijä tekstiilien kulutuksen lisääntymisessä ja sitä on osaltaan vauhdittanut sosiaalinen media, jossa muotitrendejä on voitu levittää kuluttajille aiempaa nopeammin. Tarvitsemme vastavoiman hyper- ja pikamuodille, slowfashionin, kirjoittaa Maria Lehikoinen.

Mitä Haaviston suosio tarkoittaa vihreille?

Mitä Haaviston suosio tarkoittaa vihreille?

Pekka Haaviston kansalaisvaltuuskunta kokosi viimeisille päiville saakka tukijoita yli puoluerajojen. Presidentinvaalikampanja näytti toteen Haaviston yhteen kokoavan voiman. Mitä vihreät voisivat ottaa opikseen kampanjasta, pohtii kirjoituksessaan Johanna Kohvakka.

Hyvinvointialueiden todellisuus iski vasten kasvoja myös Oulussa

Hyvinvointialueiden todellisuus iski vasten kasvoja myös Oulussa

Oulun suunnalla on nyt sama murhe kuin muuallakin Suomessa: miten hyvinvointialueiden käy. Pohjois-Pohjanmaalla on eniten huolta aiheuttanut hoitohenkilöstön hyvinvointi ja mielenterveyspalvelujen riittävyys. Vihreitä poliitikkoja työllistävät myös kaivoshankkeiden ja vesivoiman lisärakentamisen tuoma kuormitus luonnolle ja ihmisille.

Rokotustahti ja rokotuskattavuus Suomessa kestävät vertailun

Rokotustahti ja rokotuskattavuus Suomessa kestävät vertailun

Suomen koronatilanteesta ja -toimista käydyssä keskustelussa on kiistelty monista valinnoista. Infektioepidemiologia Merja Rantala muistuttaa, että Suomen rokotuskattavuus on hyvää eurooppalaista tasoa ja tehosterokotuksia on annettu muun Euroopan kanssa samaan tahtiin. Hän arvostelee myös kolumnisti Martin Scheininin käsityksiä hybridi-immuniteetista ja ylikuolleisuudesta.

Kati Juva: Suomen otettava kantaa ydinaseriisunnan puolesta

Kati Juva: Suomen otettava kantaa ydinaseriisunnan puolesta

Suomen linja ydinaseisiin on selkeästi muuttunut. Aiemmin Suomi on pyrkinyt olemaan eturintamassa tukemassa ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita kuten ydinaseettomia vyöhykkeitä ja
aseriisuntaa kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Myös YK:ssa Suomi on aiemmin
tukenut ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita, kirjoittaa Kati Juva.

Liika lääketiede vaarantaa yksittäisen potilaan ja koko järjestelmän

Liika lääketiede vaarantaa yksittäisen potilaan ja koko järjestelmän

Lääketieteen kehitys tarjoaa parannuksia, mutta liiallinen hoito, tehottomat hoidot sekä turhat sattumalöydökset kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Se aiheuttaa haittavaikutuksia ja turhia kustannuksia. Tavoitteena on parantaa potilaiden hoitoa ja vähentää turhia kustannuksia terveydenhuollossa, kirjoittaa Alvar Külmäsu.

Tytti ja Sanna, Matti ja Paavo – eikö mikään julkisuus riitä?

Tytti ja Sanna, Matti ja Paavo – eikö mikään julkisuus riitä?

Tytti on taas hakenut töitä. Sanna oli tehnyt vääriä valintoja hautajaisissa. Paavo istuu surkeana kirjamessuilla ilman jonoa. Ja Matti – muistatteko miten monta kapakkakeikkaa ja missä kunnossa hän ehti tehdä? Erilainen iva ja pilkka kukoistaa mediassa ja somessa ja me klikkaamme niitä innoissamme.

Turkin hyökkäys jättää Rojavan siviilit vaille vettä ja sähköä

Turkin hyökkäys jättää Rojavan siviilit vaille vettä ja sähköä

Turkki käy säälimättä Syyrian Kurdistanin, Rojavan, kimppuun, mutta toiminta jää nyt Gazan
tapahtumien varjoon. Suomikaan ei ole reagoinut Rojavan tilanteeseen ja syy hiljaisuuteen on arvattavissa. Nato-jäsenyyden ja sitä edeltäneen Turkin myötäilyn seurauksena tapahtunut ulkopoliittinen suunnanmuutos on tehnyt Turkista vaikean palan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle, kirjoittaa Rojavan itsehallintoa kannattava Leo Castrén.

Pitää puhua myös ongelmista

Pitää puhua myös ongelmista

Suomessa asuvien maahanmuuttajien asemasta on käyty viime kuukausina räiskyvää keskustelua. Vähemmälle on jäänyt keskustelu eri yhteisöjen sisäisistä toimintatavoista, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Kansallisteatterin uusi näytelmä nostaa esiin paitsi rasismia myös muslimiyhteisöjen naisiin ja tyttöihin kohdistuvia rajoituksia.

Hallituksen asuntopolitiikka runnoo pienituloisia

Hallituksen asuntopolitiikka runnoo pienituloisia

Hallituksen asuntopolitiikan linjaukset vievät pienituloisia vuokra-asujia ahdinkoon. Muutokset asumistukeen, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja toimeentulotukeen kasautuvat osin samoille perheille. Asumisoikeustuotannosta luopuminen osuu erityisesti Helsinkiin, jossa on kaavailtu ASOa hitas-järjestelmän korvaajaksi, kirjoittaa Tuomas Rantanen.

Luontokato ei tullut yllätyksenä, nyt aikaa ei ole liikaa

Luontokato ei tullut yllätyksenä, nyt aikaa ei ole liikaa

Hömötiaisen alamäki jatkuu tehometsätalouden vauhdittamana. Kalasääsken tarina on toisenlainen, sen kanta on vahvistunut vainon ja myrkkyjen vähenemisen myötä. Luontokadosta on puhuttu pitkään ja meillä on keinoja sen torjumiseksi. Aika vain uhkaa loppua kesken, kirjoittaa Hannu Tuominen.

Itämeren saastuminen ja liikakalastus uhkaa lohikantoja

Itämeren saastuminen ja liikakalastus uhkaa lohikantoja

Lohikantojen tila on huolestuttava. Liikakalastuksen lisäksi lohta uhkaa myös Itämeren saastuminen, jota pohjoisen kaivoshankkeet osaltaan lisäävät. Ruotsin ja Suomen rajajoella pelätään lohenpyynnin rajoituksia ja pohjoiseen laskevalla Tenojoella lohestus on jo kolmatta kesää kielletty, kirjoittaa Kari Alaniska.

Suomi edistämään globaalia hiilensidontaa

Suomi edistämään globaalia hiilensidontaa

Joukko metsäalan asiantuntijoita kantaa huolta maailmanlaajuisesta metsäkadosta. Kannanotossaan he esittävät, että Suomen tulee ottaa vakavasti roolinsa ilmastonmuutoksen torjujana metsien ja metsäasiantuntemuksen maana kansainvälisesti.

Hallitus vie markkinatalouden maineen

Hallitus vie markkinatalouden maineen

Perjantaina julkaistun hallitusohjelman toimenpiteet syventävät suomalaisten työssäkäyvien köyhyyttä. Oikeudenmukaisuudesta tuli hallitusohjelmassa markkinatalouden vastakohta, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Voisiko vihreät olla vahvasti ekologinen yleispuolue?

Voisiko vihreät olla vahvasti ekologinen yleispuolue?

Vihreät näkevät itsensä yleispuolueena, jossa ekologinen kestävyys on kaiken a ja o. Valtavirtamediaan välittyy kuitenkin ainoastaan “yleispuolue”-diskurssi, eikä se, että vihreän politiikan takana olisi aina ekologinen perustelu, kirjoittavat Minna Kanerva ja Outi Leskinen.

Energiasiirtymä tuo meille edullisempaa liikennettä

Energiasiirtymä tuo meille edullisempaa liikennettä

Vihreän siirtymän investointeja tarvitaan koko maailmassa lisää, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Siirtymästä on hyötyä myös omavaraisuudelle, turvallisuuspolitiikalle ja taloudelle Suomessa. Nyt ei pidä jäädä voivottelemaan siirtymän vaikeutta.

Miksi vihreillä on mennyt huonosti ja miten tästä eteenpäin?

Miksi vihreillä on mennyt huonosti ja miten tästä eteenpäin?

Vihreiden alamäkeen on vaikuttanut moni ulkoinen seikka, jota vastaan ei ole ollut taistelunmahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin vihreän valon pilkahduksia. Vihreiden ei pidä kääriytyä pohtimaan vikoja liiaksi, vaan suunnata ajatukset tulevaan, kirjoittaa Silja Keränen.

Poliittinen loppuunpalaminen: Mitä data kertoo?

Poliittinen loppuunpalaminen: Mitä data kertoo?

Kuntavaalien ehdokaslistoja tarkastelemalla voidaan tehdä tulkintoja puolueiden aktiivikentistä. Siinä missä esimerkiksi sosialidemokraattien aktiiviaika on näiden tilastojen valossa noin kuusi vuotta, lopettaa enemmistö vihreiden ehdokkaista harrastuksen jo ensimmäisiin kuntavaaleihinsa, kirjoittaa Jakke Mäkelä.

Provosointi voi johtaa täystuhoon

Provosointi voi johtaa täystuhoon

Provosointia välttelevän ulkopolitiikan aika tuli Venäjä-suhteiden osalta päätökseen 2000-luvun alussa, kun Suomi alko lähestyä Natoa. Kun Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallinen toiminta lisääntyy Suomessa, ydinsotaa johtavan virhetulkinnan todennäköisyys kasvaa huomattavasti, kirjoittaa Olli Tammilehto.

Nuivien vanhempien maineesta eroon ratkaisuilla ja toivolla

Nuivien vanhempien maineesta eroon ratkaisuilla ja toivolla

Vihreiden vahvuudet vaikuttavat kääntyneen puoluetta vastaan. Vahva osaaminen ilmastoasioissa on näyttäytynyt saarnaamisena ratkaisujen tarjoamisen sijaan. Tieteeseen nojaaminen on etäännyttänyt tärkeät näkemykset liian kauas ihmisten arjesta, kirjoittaa Hanna Tuovila.

Vaietut ympäristöuhat ja näennäisratkaisut

Vaietut ympäristöuhat ja näennäisratkaisut

Ympäristöystävälliseksi miellettyjen innovaatioiden kääntöpuolella on usein ilmastohaittoja. Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon, kirjoittaa Olli Tammilehto.

Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla

Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla

Liikuntaharrastukset ovat tärkeä osa yhteiskunnallista hyvinvointia. Suomalaiset liikkuvat kuitenkin aivan liian vähän. Liikunnallisen aktiivisuuden trendi on ollut laskeva jo vuosia. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla Suomessa pitäisi tehdä suuria korjausliikkeitä, joilla suomalaiset saataisiin liikkumaan selvästi nykyistä enemmän, kirjoittavat Eva Tawasoli ja Shawn Huff.