Jätevesiseurannat kertovat koronatartuntojen olevan reippaassa kasvussa ja sairaalassa olevien koronapositiivisten osuus nousee jyrkästi. Rokotusten ansiosta sairaus ei ole enää kovin vaarallinen ja sairaalapotilaatkin ovat hoidossa pääosin muun syyn takia. Tämä on nyt normaali olotila, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Pelko ja eristäytyminen eivät ole ratkaisuja muukalaisuuden kohtaamisessa, muistuttaa Ville Hytönen uutuusteoksessaan. Parempi ratkaisu löytyy hänen mukaansa anarkistisesta vapaudesta.
Julkisuudessa on nostettu esiin väitteitä, joiden mukaan lihan ravintoaineet olisivat vaikeasti korvattavissa. Todellisuudessa suomalaisten ongelmana on sellaisten ravintoaineiden vaje, joita saadaan kasvikunnasta, kuten folaatti ja kuitu.
Eduskuntavaaleihin on aikaa vain puoli vuotta, mutta järjestökenttä on väsyneempi kuin koskaan. Aktiivitoiminta kasautuu helposti parin ihmisen harteille, kun pandemiavuodet ovat etäännyttäneet ihmiset toisistaan ja yhdistystoiminnasta. Kilpailu vapaa-ajasta kolahtaa myös yhdistystoimintaan ja se haastaa demokratian toteutumisen, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Saksan vihreiden ennätyskannatus on lähtenyt laskuun energiakriisin myötä. Vihreät ei ole koko maan puolue Saksassakaan, vaan kannatus on jakautunut maantieteellisesti. Kriisitilanteessa paljon on laskettu suositun vihreän ministerin Robert Habeckin onnistumisen varaan.
Nord Stream -kaasuputkien räjäytys tuskin jää ainoaksi operaatioksi, jolla EU-maiden yhtenäisyyttä talven tullen koetellaan. Lisäämällä painetta länsimaita kohtaan Putin toivoo voivansa painostaa Ukrainaa hyväksymään Venäjän ehtojen mukainen rauha tai ainakin tulitauko. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa lienee nyt parasta mitä Venäjä voi toivoa., kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.
Budjettikeskustelun päähuomio keskittyy valtionvelkaan. Keskustelussa näyttää unohtuvan, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Velkaantumisen hoitotapoja arvioitaessa on unohtunut helpoin ratkaisu, Tanskan malli. Sen veroasteella Suomen talous olisi tasapainossa, kirjoittaa Eero Karisto. Budjetin lähetekeskustelu päättyy tänään tiistaina.
Puolueiden merkittävin tuloerä on verovaroista maksettava puoluetuki, mutta rahoituslähteitä on muitakin. Puolueiden saaman ja käyttämän rahan pystyy pääosin jäljittämään, mutta korruption ehkäisemiseksi avoimuuskäytäntöjen yhtenäistäminen olisi suotavaa, kirjoittaa Eetu Lehto.
Valtion omistajaohjauksen historia on synkkä ja tuulinen. Kun ohjauksessa sekoittuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet, vaarantuu moni yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä. Syyllisten etsimisen sijaan tarvitaan selkää linjaa ohjaukseen, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Hoitajien työtaistelun jatkuminen on alkanut jakaa kansalaisten käsityksiä. Osa tukee hoitajien vaatimuksia edelleen varauksetta, mutta valmius vaarantaa ihmishenkiä ja poikkeuksellisen räyhäkäs retoriikka ovat nakertaneet hoitajaliittojen nauttimaa ymmärrystä. Keskustelusta pidetään piilossa sitä tosiasiaa, että sote-uudistukseen kuuluva palkkojen harmonisointi joka tapauksessa täyttää ainakin palkkakuopan syvimmät kohdat, kirjoittaa Eero Karisto.
Julkishallinnon tankkaukset Teboililla loppuvat pakottavan asetuksen myötä 10.10.2022 ja hyvä niin. Kaikki mahdollinen muukin yhteistyö tulisi lopettaa venäläistaustaisten toimijoiden kanssa. Samoin keinot venäläisturistien viisumikiellolle täytyy löytää, kirjoittaa Verden kolumnisti Petri Nieminen.
Näytelmä Sielujen saari vie meidät Seiliin 1930-luvulle. Seili oli yksi Suomen rotuoppeja soveltavista laitoksista, joissa muun muassa steriloitiin sattumanvaraisesti naisia. Näytelmän kielellä puhutaan ”sekarotuisista”. Oli kiellettyä naittaa keskenään suomenkielisiä ja suomenruotsalaisia, kirjoittaa Kirsikka Moring.
Kaivoslaissa pitäisi määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman tätä voidaan nähdä kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Inka Hopsu.
Ilmastotoimia tuetaan silloin, kun se tarkoittaa rahan jakamista. Kielloista ja rajoituksista päättäminen on vaikeampaa, kirjoittaa Amanda Pasanen.
Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.
Lännen ja Euroopan on nyt samaan aikaan sekä vahvistettava omaa puolustuskykyään että huolehdittava, ettei Ukrainan voitto jää materiaalista kiinni. Onnistuminen edellyttää tehokasta yhteistyötä ja koordinaatiota, kirjoittaa Verden kolumnisti Atte Harjanne.
Keskittyminen bruttokansantuotteen kasvuun saa meidät näkemään ihmiskunnan luonnosta erillisenä.
Kumpi blokki voittaa ja mitä tehdään ruotsidemokraateilla? Ruotsin vaalipäivä ensi sunnuntaina antaa vastauksen voittajasta, mutta tie hallitukseen on vielä mutkainen ja kivinen. Ruotsin ympäristöpuolueellekin voi avautua hallituspaikka, mutta ensin sen on ylitettävä valtiopäivien vaalikynnys, neljä prosenttia.
Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta yhdenvertaisuus ei toteudu pelkästään maksuttomalla kirjastolla tai tuetuilla lippuhinnoilla. Osalla Suomen kunnista on melkoisia haasteita toteuttaa mitään muuta kuin viivytystaistelua näivettymistä vastaan. Yhteistyö eri toimialojen ja kuntien välillä voi olla ratkaisu kulttuurista näivettyvien alueiden pelastamiseen, kirjoittaa Rosa Meriläinen.
Sanna Marin-kohussa media hyökkäsi raatelemaan uutisankkaa ja omaan skuupinjanoon haettiin totuuspohjaa vaikka väkisin. Journalismilla, jota tehdään sosiaalisen median mittareilla ja ehdoilla, on vaara muuttua kokonaan somesisällöntuotannoksi varsinaisen tarkoituksensa sijaan, kirjoittaa kolumnisti Aisha Benahmed.
Merkittävä osa Suomen kaikista pienhiukkas-, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen päästöistä syntyy puun pienpoltosta. Talven päästöt lisääntyvät entisestään, kun nyt hamstratut klapit palavat takoissa, helloissa ja saunassa.
Kun EU nyt vaikeuttaa ”tavallisten” venäläisten viisuminsaantia, on välttämätöntä kuulla toisinajattelijoiden huolia. Rajoitusten vastapainoksi olisi hyvä luoda helppo ja nopea tapa auttaa vainoa ja uhkaa vainoa pakenevia venäläisiä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Keskustelu julkisesta velasta on Suomessa aktiivista ja omaperäistä. Siinä on runsaasti tunnetta, mutta tietoa puuttuu. Julkinen velka on perin suomalainen huolenaihe. Eniten huolta tuntuvat kantavan ne tahot, jotka haluavat yleisesti pitää yhteiskunnan roolin pienenä, kirjoittaa Eero Karisto.
Tietokirja Maito – superjuomasta kiistakapulaksi käsittelee maidon historiaa, maitopropagandaa ja maidon roolia ruokavaliossa. Kirjan suurin puute on sen ihmiskeskeisyys. Itse tehotuotantoeläimen, lehmän, näkökulma jää pintapuoliseksi, arvioi Johanna Kohvakka.
Euroopan energiakriisi johtuu vuosikausia harjoitetusta lyhytnäköisestä energiapolitiikasta. Maat ovat investoineet liian vähän ydinvoimaan ja luottaneet liikaa siihen, että naapurimaasta voi tarvittaessa ostaa energiaa. Solidaarisuus on Euroopassa kovilla ensi talvena, kirjoittaa Rauli Partanen.
Vaalien alla on houkutus tarjota kansalaisille ylimääräisiä satasia ja toisaalta ehdottaa menoleikkauksia kamreerityyliin. Nyt tarvitaan kuitenkin toisenlaista budjettipolitiikkaa, T&K-investointien tukemista ja perustulo takaamaan pienten yritysten alkutaivalta.
Puhdas vety on tärkeä työkalu, kun halutaan eroon fossiilienergiasta ja vähentää päästöjä. Vetytalouden perusfysiikasta juontuvat haasteet täytyy ottaa politiikassa tosissaan. Vedyn tuotanto vaatii valtavasti energiaa ja lisäksi vetytalous tarvitsee hurjan määrän uutta infraa kuten tuotantolaitoksia, varastoja, putkia ja polttokennoja.
Kolme keskeistä vihreää toimijaa Tampereella on irtisanoutunut tehtävistään. Lähtijöiden perusteluissa mainitaan muun muassa kuplautuminen, väärät toimintamallit ja keskiöön noussut ”oma näkyminen”. Kolmen puheenjohtajan lähtö ei tee eduskuntavaaleihin valmistautumista ainakaan mitenkään helpommaksi Pirkanmaalla.
Kannatuskyselyistä päätellen oleellisin kysymys ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisessä politiikassa on, istuuko kokoomus seuraavassa hallituksessa vihreiden vai perussuomalaisten kanssa. Se jakolinja on yleisestikin Suomen politiikan keskeinen tekijä, kirjoittaa Eero Karisto.
Eksoottinen, väärään mereen eksynyt mursu sai hetkeksi mediajulkisuutta. Mertensuojelu kaipaisi kuitenkin enemmän tekoja Suomeltakin, jotta mursuja ei päätyisi rannoillemme toiste, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Kun mittarina pidetään ylikuolleisuutta, ovat kaikki pohjoismaat, myös parjattu Ruotsi, menestyneet hyvin koronapolitiikassa. Koronan tukahduttaminen on osoittautunut mahdottomaksi ja sen kanssa on vain opittava elämään, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
“Joskus tuntuu siltä, että täytyisi olla yliopistotutkinto ymmärtääkseen, mistä vihreissä puhutaan. Meillä vihreillä ei ole mitään oikeutta sanoa, miten ihmisten pitää puhua. Parhaimmillaan meidän politiikka on sellaista, että me tulemme itse onnelliseksi, mutta ei haitata toisten onnelliseksi tulemista.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
“Jos miehet ovat sitä mieltä, että makkara on tärkeämpi kuin kasvisnakki, eläimiä pitää saada tappaa, on hyväksyttävää, että miehet saavat enemmän palkkaa ja niin edelleen, niin ei me sitä asiaa puolueen viestintälinjalla muuteta.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Asiantuntijat ovat varoittaneet jo vuosia, että Suomen metsien käyttö ja Pariisissa sovitut päästövähennystavoitteet eivät ole linjassa. Tulevaisuudessa jouduttaneen valtiotasolla pohtimaan, kuka tulevan ilmastolaskun maksaa. Joka tapauksessa on selvää, ettei ilmaston, luonnon eikä veronmaksajankaan etu ole hakata metsiä liikaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
“Tosi moni vanhemmista vihreistä ei tunne yhteyttä tähän puolueeseen. He miettivät, mitä tälle puolueelle on tapahtunut, ja siitä olen enemmän huolissani kuin tästä mieskeskustelusta. Puuttuu se rosoisuus ja tekemisen meininki, näyttää liian siloitellulta. ” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut ovat helpottaneet teosten laillista saatavuutta. Useimmat vauraampien maiden asukkaat eivät koe enää tarvitsevansa The Pirate Bayn kaltaisia vertaisverkkopalveluita. Piratismi alkoi vähentyä, kun lailliset palvelut paranivat, aivan kuten ennustin, kirjoittaa Ahto Apajalahti.
“Minulle on ollut viime vuosina ihan ok elää miehenä, mutta samaan aikaan miehuus ei ole minulle merkittävä asia. Vihreissä on ollut ilo huomata, että sukupuolella tuntuu olevan aika vähän merkitystä.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea
Viime viikonloppuna kolme puoluetta kolmella paikkakunnalla valmistautui eduskuntavaaleihin puoluekokouksissaan. Kokoomus ei halunnut suututtaa ketään, keskusta etsi omiaan ja vasemmistoliitto viimeisteli onnistuneen Nato-prosessinsa, kirjoittaa Eero Karisto.
“Kaipaisin, että vihreät ottaisi kantaa enemmän arkisiin asioihin, myös paikallistasolla. Jos haluamme kasvaa isoksi puolueeksi, meidän pitää näkyä keskustelemassa isojenpuolueiden kanssa laajasti eri teemoilla. Esimerkiksi keskusteluissa ikäihmisten asioista emme juuri näy.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon